Koulutuksesta tukea pakolaisten mielenterveyden edistämiseen

Räätälöidyillä koulutuksilla tuetaan ammattilaisten, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja pakolaisten omia mielenterveyden edistämisen taitoja. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Koulutuksesta tukea pakolaisten mielenterveyden edistämiseen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Räätälöidyillä koulutuksilla tuetaan ammattilaisten, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja pakolaisten omia mielenterveyden edistämisen taitoja. 

Toteutuspaikka
PASEK-hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
PASEK-hankkeen hissipuhe

Luotu

17.02.2022

Viimeksi muokattu

10.11.2023
Ratkaisun perusidea **

Räätälöidyillä koulutuksilla tarjotaan ammattilaisille mahdollisuus tietotaidon ja osaamisen syventämiseen pakolaisten mielenterveyden edistämiseksi. 

Toimintaympäristö **

"Mielenterveys on yksi haastavimmista maahanmuuttajien terveyteen liittyvistä kysymyksistä ilmiön kulttuurisidonnaisuuden vuoksi" (THL, 2022). Mielenterveyteen voi liittyä eri kulttuureissa hyvin erilaisia ajattelutapoja, uskomuksia. Mielenterveyden ongelmiin voidaan liittää turhaa häpeää ja toivottomuutta. Pakolaisuuteen elämäntilanteena liittyy erityisiä riskejä ja stressiä, jotka asettavat omat haasteensa mielenterveydelle ja sen tukemiselle.

Haastavassa elämäntilanteessa eläviä pakolaisia kohdataan kaikissa palveluissa: varsinkin kotoutumista edistävien palveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, opetusalalla ja TE-palveluissa. Ammattilaisten tehtävänä kaikissa palveluissa on omalta osaltaan tukea pakolaistaustaisten asiakkaidensa mielenterveyttä, mahdollisesti myös seuloa mielenterveyden ongelmia ja ohjata heitä tarvittaessa mielenterveyspalvelujen piiriin. Kaikki kotoutumista edistävä työ voi olla myös mielenterveyttä edistävää.

Erilaisissa tehtävissä toimivilla ammattilaisilla on vaihtelevia valmiuksia kohdata maahanmuuttaneiden monikulttuurisia taustoja, mahdollisia mielenterveyden haasteita sekä hahmottaa oman toimintansa vaikutuksia mielenterveyden ja kotoutumisen tukemisessa. Eri ammateissa osaamisen tarpeet ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Esimerkiksi opettaja ja lääkäri, sosiaalityöntekijä ja TE-palvelujen henkilökunta tarvitsevat työssään kaikki erilaista tietotaitoa maahanmuuttaneiden kohtaamiseen. Koulutukset kannattaakin räätälöidä vastaamaan näitä tarpeita. Ammattilaisten hyvä osaaminen edistää myös maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuutta.

Lähteet

THL (2022). Maahanmuuttajien mielenterveys. Saatavilla 27.4.2022: Maahanmuuttajien mielenterveys - THL  

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen viimesijaisena kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat pakolaistaustaiset tai vastaavista olosuhteista tulevat henkilöt, kuten turvapaikanhakijat tai muilla tavoin konfliktialueilta Suomeen muuttaneet. Erityisesti huomio kohdistuu pakolaisuuden mielenterveydelle aiheuttamiin haasteisiin riippumatta siitä, onko taustalla esimerkiksi traumatisoituminen, uuteen kotimaahan sopeutumisen ongelmat, vaikeus löytää palvelupolkuja, syrjintä ja rasismi tai muut syyt.

Hankkeen suorana kohderyhmänä olivat ne ammattilaiset, jotka työskentelevät pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa ja joiden työhön kuuluu mielenterveyden tukeminen tai edistäminen, tai joilla on muun perustehtävänsä ohella erityinen mahdollisuus mielenterveyttä edistävään työhön. Osa näistä ammattilaisista työskentelee pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa päivittäisellä tasolla (esim. pakolaisterveydenhoitaja, joka hyötyy alueen toimijoiden verkoston synnyttämisestä), osa taas satunnaisemmin osana perustyötään (esim. TE-toimiston työntekijä, joka hyötyy tulkkivälitteisen työskentelyn ja mielenterveyden edistämisen taitojen lisäämisestä).

Etukäteistietoa ammattilaisista ja heidän koulutustarpeistaan oli saatu jo PALOMA2-hankkeen aikana. Kotona Suomessa-hankkeen koulutustarvekyselyn tuloksia hyödynnettiin myös tähän tarkoitukseen. Lisäksi PASEK-hankkeen joissakin koulutuksissa osallistujia pyydettiin vastaamaan ennakkokyselyyn, jossa sai esittää toiveita ja tarpeita seuraaville koulutuksille. Näin osallistujat pääsivät vaikuttamaan suoraan seuraavien koulutusten teemoihin. Kaikissa koulutuksissa osallistujia kannustettiin vuorovaikutukseen ja keskusteluun, jotta osallistujille saataisiin mahdollisimman monipuolista näkemystä pakolaisten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta suoraan työkentältä. Keskustelussa nousseita esimerkkejä, näkökulmia ja kokemuksia työssä hyödynnettiin seuraavissa koulutuksissa. 

Erityisesti työpaja-tyyppisissä koulutuksissa huomioitiin sovellettavuus ammattilaisten arjen työhön.  Joissakin kunnissa koulutus toteutui yhdessä tekemällä ja oppimisella, varsinkin silloin kun tavoitteena oli uuden toimintamallin juurruttaminen.  Ammattilaisen osallisuus oli näissä koulutuksissa vahvimmillaan ja oppi tuli sovellettua suoraan arjen työhön ja käyttöön. 

Pääviestinä kaikissa koulutuksissa oli, että jokainen ammattilainen pystyy työskentelemään pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveyttä edistävästi!

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Räätälöityjen koulutusten tavoitteena on ensisijaisesti tukea pakolaistaustaisten kanssa toimivia ammattilaisia, mutta ne soveltuvat myös muille maahanmuuttajataustaisten kanssa työskenteleville. Koulutukset ovat perustasolle suunnattuja, mutta niistä voivat hyötyä kuitenkin myös erikoissairaanhoidon ammattilaiset tarvitessaan yleistä tietotaitoa pakolaisuudesta, kulttuurisensitiivisestä ja traumatietoisesta kohtaamisesta ja mielenterveydestä.

Räätälöityjen koulutusten tarjoaminen vaatii kouluttajalta riittävän laajaa mielenterveystyön osaamista, kulttuurista kompetenssia, kotouttamisen kentän tuntemista, traumainformoidun työotteen tuntemista ja kokemusta kulttuurisesti moninaisten asiakkaiden kohtaamisesta sekä hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Kouluttajan tulee osata soveltaa koulutuksen sisältö ja menetelmät niin, että ne sopivat koulutuksen tilanneen työryhmän ja organisaation osaamistarpeisiin ja resursseihin. Asiantuntemuksen ja näyttöön perustuvan tietotaidon tarjoaminen henkilöstölle kohdennetusti ja parhaiten oppimista tukevilla menetelmillä vaatii aikaa suunnitella ja yhteistyötä koulutuksen tilanneen toimijan kanssa. 

Mallin vakiinnuttaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti vaatii tulevilla hyvinvointi- sekä yhteistyöalueilla toimivan kouluttajan, joka kuuluu alueellisiin kotouttamis- ja maahanmuuttotyön verkostoihin. Lisäksi hänen tulee kuulua valtakunnalliseen PALOMA-verkostoon. Sen kautta työlle mahdollistuu THL:n monikulttuurisuustyöryhmän koordinoiva tuki ja tutkitun tiedon mukainen ajantasalla pysyminen sekä PALOMA-brändin tuki koko pakolaisten mielenterveysteeman tunnettavuudelle. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Koulutusten räätälöinti vaatii kouluttajilta riittävän vahvaa asiantuntemusta koulutettavista teemoista ja erilaisten koulutusmenetelmien rohkeaa kokeilua ja käyttöä sekä aitoa kiinnostusta koulutettavien tarpeista ja tavoitteista.

Luovuuttakin tarvitaan, kun sisältöä ja menetelmiä suunnitellaan juuri tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi, joka huomioi mahdollisuuksien mukaan myös muita tavoitteita ja tarpeita kuin vain itse asiasisältö. Näitä voivat olla esim. yhteishengen kasvattaminen, tiimien tiivistäminen ja keskusteluttaminen.  

Suosittelemme rohkeata asennetta kokeilla uusia menetelmiä ja tapoja kouluttaa, mutta samalla haluamme muistuttaa kohderyhmän tarpeiden kartoittamisen ja niiden huomioimisen olevan keskiössä. Sisältö ei saa hukkua erilaisten menetelmien sekaan.

Kansikuva
Auringonkukka pelto

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä