Kotona asumista tukevat teknologiapalvelut ikääntyneille Lapin hyvinvointialueella
Toimintamalli muodostuu etäkotihoidon, lääkeautomaatti- ja turvapalvelun kokonaisuuksista. Toimintamallissa ilmenee asiakkaan, työntekijän, teknologiavastaavan, organisaation ja laitetoimittajan rooli palveluprosessin aikana.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli muodostuu etäkotihoidon, lääkeautomaatti- ja turvapalvelun kokonaisuuksista. Toimintamallissa ilmenee asiakkaan, työntekijän, teknologiavastaavan, organisaation ja laitetoimittajan rooli palveluprosessin aikana.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamallia hyödyntämällä kotihoidon työtä tekevillä on yhtäläiset mahdollisuudet tarjota asiakkaalle ja omaisille tietoa eri vaihtoehdoista ja valita asiakkaan tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat palvelut.
Toimintamallissa kuvataan etäkotihoidon, lääkeautomaatti- ja turvapalvelun kokonaisuudet sekä asiakkaan, työntekijän, teknologiavastaavat, organisaation ja laitetoimittajan roolit prosessin eri vaiheissa.
Toimintamallissa selkiytetään eri toimijoiden rooleja ja vastuita sekä lisätään teknologiaan liittyvää tietoisuutta.
Toimintamalliin sisältyy Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden teknologisten ratkaisujen nykytilan kuvaus ja suunnitelma, miten tulevaisuudessa teknologian käyttöä voitaisiin lisätä ja tehostaa.
Lapin hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 yhdistäen 21 eri kunnan ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastuspalveluiden järjestäminen. Lapin väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 175 795, joista 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 27,1%. Lapin hyvinvointialue toiminta-alueena on maantieteellisesti laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Hyvinvointialue on jakautunut hallinnollisesti neljään eri palvelualueeseen (lounainen, kaakkoinen, itäinen ja pohjoinen palvelualue).
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja heidän oikeuksista säädetään useissa laeissa, sekä kansainvälisissä alkuperäiskansaoikeuksia koskevissa julistuksissa. Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on saamelaisten kotiseutualueella asuvan saamelaisväestön omakielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestäminen. Saamenkieliset ovat kotiseutualueellaan (Inari, Utsjoki, Enontekiö ja Sodankylä pohjoisosa) oikeutettuja saamaan sosiaali- ja terveyspalveluita omalla äidinkielellään. Palvelua on tarjottava asiakkaan käyttämällä saamen kielellä myös muualla, niissä tilanteissa kun kyseistä palvelua ei ole saatavilla kotiseutualueella.
Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaa useat lait, mm. Saamen kielilaki (1086/2003), Suomen perustuslaki (731/1999, 6§ yhdenvertaisuus), Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, 5§, 8§ ja 9§), Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, 8§), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, 4§ ja 5§), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992,3§ ja 5§). Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 4§ ja 30§), Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 6§).
Kotihoidon perustana toimii yhdessä hyvinvointialueen ja palvelun käyttäjän kanssa laatima asiakassuunnitelma. Suunnitelma perustuu toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin ja sen toteutumista seurataan ja tarkistetaan palvelutarpeen muuttuessa. Kotihoidolla tuetaan erityisesti iäkkäiden henkilöiden kotona selviytymistä. Kotihoitoa voi saada tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta myös öisin, ja siihen voi kuulua myös kotisairaanhoitoa. Kotihoidon yleisestä suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Kotihoidosta säädetään sosiaalihuoltolaissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.)
Etäkotihoito voi olla asiakkaalle ainoa kotihoidon muoto tai yhdistelmä sisältäen etähoitoa ja fyysistä kotihoitoa. Etäkotihoito on etälaitteella tapahtuvaa kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua, jossa kotihoito ottaa asiakkaaseen etäyhteyden etukäteen sovittuina ajankohtina. Etäkotihoito voi sisältää esimerkiksi lääkkeenoton muistutusta ja valvontaa, ravitsemuksen seurantaa ja valvontaa, suunhoidon muistutusta, asiakkaan voinnin seurantaa ja/tai liikkumisen tukemista ja harjoittelua.
Tukipalveluilla tuetaan henkilön mahdollisuutta suoriutua elämään kuuluvista jokapäiväisistä toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi tukipalveluilla asiakas voi saada hyvinvointia tuotavaa sisältöä elämäänsä. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ateriapalvelu ja osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä ja tukeva palvelu sekä turvapalvelut. Tukipalveluille on määritelty erilliset asiakasmaksut, eivätkä niiden maksut sisälly ruokakunnan tulojen ja henkilömäärän mukaan määräytyvään kotipalvelumaksuun. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.)
Tarkoituksena on tehdä Lapin hyvinvointialueen ikäihmisten palveluista helposti saavutettavia, asiakkaiden tarpeisiin sopivia ja kustannusvaikuttavia. Asiakaslähtöisyys on yksi Lapin hyvinvointialueen tärkeimmistä periaatteista.
Toimintamalli on luotu Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden työntekijöille ja lähijohdon tueksi. Toimintamallin välillistä kohderyhmää ovat Lapin ikääntynyt väestö ja heidän omaiset. Erityisinä välillisen kohderyhmän edustajina huomioidaan alueen saamenkielisten ikäihmiset.
Kohderyhmää on osallistettu koko Lapin hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon yhteisverkostoissa, säännöllisesti kokoontuneissa teknologiavastaavien verkostoissa sekä Lapin hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstölle osoitetun kyselyn avulla. Ikääntyneiden kotona asumista tukevista teknologiapalveluista on pidetty palvelualueittaisia avoimia infotilaisuuksia teams-yhteydellä.
Ikäystävällinen Lappi -hankkeen työntekijät ovat kiertäneet kaikki Lapin kunnat ja tavanneet ikääntyneiden palveluiden työntekijöitä sekä lähijohtoa. Kuntakierroksilla on myös käyty kuulemassa ikääntyneitä erilaisissa kerhoissa ja vanhusneuvostoissa. Ikääntyneitä ja ikääntyneiden palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita on osallistettu toimintamallin kehittämistyössä Ikäystävällinen Lappi -hankkeen järjestämissä palvelualuekohtaisissa kehittäjäkahviloissa. Kehittäjäkahviloissa on kerrottu etäkotihoidosta ja muusta ikäihmisten kotiin annettavasti teknologiasta sekä havainnollistettu etäkotihoitoa etäkotihoitolaitteella. Kehittäjäkahviloissa nousseita kehittämisideat on huomioitu toimintamallin kehittämistyössä. Kehittäjäkahviloihin on osallistunut myös ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden päälliköitä sekä vastuuyksikköjohtajia.
Teknologiakuvaston tarkoituksena on helpottaa löytämään kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja. Kuvasto on tarkoitettu ikääntyneiden palveluissa työskenteleville sekä asiakas- ja palveluohjauksen työntekijöille ohjauksen tueksi. Kuvastoa voi hyödyntää myös ikääntyneet ja heidän omaiset miettiessään ratkaisuja kotona asumisen tueksi.
Hankkeen aikana on yhdessä Lapin hyvinvointialueen teknologiavastaavien verkoston kanssa laadittu teknologiavastaavan ja -ohjaajan tehtävänkuvat. Teknologiavastaavat ja -ohjaajat jatkavat toimintamallin juurruttamista osaksi Lapin hyvinvointialueen toimintaa.
Toimintamallin arviointia on tehty Ikäystävällinen Lappi –hankkeen hankesuunnitelman tavoitteiden näkökulmasta. Kehittämistyöllä päästiin hankesuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Kaikkineen toimintamalli on käyttöönotettavissa ja sovellettavissa koko Lapin hyvinvointialueella. Toimintamalli ei ole vielä kokonaisuudessaan käytössä Lapin hyvinvointialueella, mutta alueellista keskitetty etäkotihoitoa on alettu toteuttamaan Lapin hyvinvointialueella Lounaisella palvelualueella.
Lapin hyvinvointialueella on hyvin suuria alueellisia eroja ikääntyneiden kotiin annettavissa teknologisissa palveluissa. Yhtenäisten toimintatapojen ja niiden käyttöä tukevien toimintamallien tarve on vahvistunut hyvinvointialueen organisoitumisen myötä.
Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu Lapin hyvinvointialuestrategian eri painopisteitä (mm. asiakaskokemus ja talouden tasapaino). Toimintamallin myötä vahvistuvat yhtenäiset toimintatavat tukevat hyvinvointialuestrategian tavoitetta asiakkaiden yhdenvertaisuudesta. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 suosittaa, että teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa käytetään, seurataan ja arvioidaan ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen ja työntekijöiden tukena. Teknologiset ratkaisut tarjoavat kasvavan mahdollisuuden tuottaa erilaisia kotona asumista tukevia palveluja. Näistä on erityistä hyötyä Lapin hyvinvointialueen harvan asutuksen alueilla, mutta niillä tuetaan jokaisen ikääntyvän henkilön kotona asumisen mahdollisuutta.
Hankkeen aikana tuotettiin lisäksi teknologiakäsikirja ja teknologiakuvasto. Teknologiakäsikirja on osa hankkeessa tuotettua kotihoidon sähköistä käsikirjaa. Käsikirja toimii uuden työntekijän perehdytysmateriaalina, mutta myös työntekijöiden tukena kotikäynneillä ja ohjatessa ikääntyvää asiakasta teknologiassa. Teknologiakuvaston tarkoituksena on helpottaa löytämään kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja. Kuvasto on tarkoitettu ikääntyneiden palveluissa työskenteleville sekä asiakas- ja palveluohjauksen työntekijöille ohjauksen tueksi. Kuvastoa voi hyödyntää myös ikääntyneet ja heidän läheiset miettiessään ratkaisuja kotona asumisen tueksi.
Toimintamalli on dokumentoitu ja materiaali on hyvinvointialueelle soveltuva. Toimintamallia ei ehditty käyttöönottaa hankeen aikana, joten vaikuttavuuden arviointia ei ole toteutettu. Toimintamallin vaikuttavuutta voitaisiin arvioida esimerkiksi mittaamalla asiakastyytyväisyyttä, työntekijöiden käyttökokemusta, teknologian määrää, kotona asuvien ikääntyneiden toimintakykyä sekä kustannusvaikuttavuutta. Lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat palveluiden laajeneminen uutta teknologiaa otettaessa käyttöön sekä työn veto- ja pitovoiman paraneminen työn sisällön ja tekemisen muuttumisen myötä. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat palveluiden kehittyessä kustannustehokkuuden lisääntyminen vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia ja kasvavia asiakastarpeita huomioiden asiakkaan yksilölliset tarpeet.
Kansikuva
