Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi Siun soten alueella 2022-2023
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lähdettiin Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa sujuvoittamaan lapsiperhepalveluiden palvelutarpeen arvioinnin prosessia. Ohessa kuvattu hanketyöhön liittyvää prosessia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella lähdettiin Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa sujuvoittamaan lapsiperhepalveluiden palvelutarpeen arvioinnin prosessia. Ohessa kuvattu hanketyöhön liittyvää prosessia.
Toimintamalli lyhyesti
Palvelutarpeen arvioinnin prosessin sujuvoittamisessa lähdettiin liikkeelle ensimmäisenä prosessin kuvaamisesta yhdessä toimialueen kanssa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Tämän jälkeen lähdettiin pureutumaan prosessin eri vaiheissa oleviin haasteisiin, mm. uusien työntekijöiden perehdytykseen, ammattilaisten väliseen tiedon vaihtoon ja asiakkuuksiin siirtymiseen.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue -Siun sote vastaa maakunnan alueen sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueeseen kuuluu 13 kunnan alue, jotka on jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen- pohjoinen, eteläinen, keskinen ja läntinen.
Perhe- ja sosiaalipalveluissa palvelujohtajat vastaavat alueiden toiminnoista ja palvelutehtävistä (Kuva 2.) Lapsiperhepalveluiden johtamista vahvistettiin vuoden 2022 alusta alkaen palvelupäälliköiden viroilla. Palvelupäälliköiden tehtävänä on tukea palveluprosessien kehittämistä ja jalkauttamista sekä toimia esihenkilötyön ja hallinnon toiminnan tukena. Siun soten lähiesimiehenä lapsiperhepalveluissa toimii johtava sosiaalityöntekijä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa työskentelee 1041 henkilöä. Palvelutarpeen arviointia tekee noin 30 työntekijää asiakkaille, joilla ei ole voimassa olevaa asiakkuutta lapsiperhepalveluissa tai lastensuojelussa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen väkiluku on ollut vuonna 2021 163281 asukasta (Tilastokeskus, 2023). Alle 18-vuotiaita Pohjois-Karjalassa on noin 16,4 % eli n.26 800 asukasta. Alueen väestöstä on lapsiperheitä 32,5 %. Lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on ollut 24 %.
Siun soten strategiassa on tavoitteeksi asetettu muun muassa, että hyvinvointialueen toiminta on pitkäjänteistä, tulevaisuuteen katsovaa ja päätöksenteko lapsen edun mukaista. Lisäksi tavoitteena on, että palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus paranevat. Hyvinvointialueen palvelulupaus on ”Oikea palvelu, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa”. (Hyvinvointialuestrategia 2023-2026, 2022.) Nämä ovat olleet taustalla lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä ja palvelutarpeen arvioinnin prosessin läpi käynnissä.
Hyvinvointialueen väestö on keskittynyt Joensuun ja lähiympäristön alueelle, mutta maakunnasta löytyy vielä laajat maaseutualueet. Tämä on vaikuttanut kuntien ja alueiden eri palveluiden järjestämiseen.
Palvelutarpeen arvioinnin sujuvoittamisen kohderyhmänä on ollut erityisesti palvelutarpeen arvioinnin ammattilaiset ja organisaation toiminta, mutta myös lapsiperhepalveluiden asiakkaat.
Hanketyöntekijä on osallistunut alueiden tiimipalavereihin, joissa on keskusteltu ja työskennelty erilaisten teemojen ympärillä. Lisäksi työntekijät ovat tehneet työyhteisöjen sisällä pienryhmätyöskentelyä, jota on esitelty hanketyöntekijän suuntaan. Tiimeille on annettu mahdollisuus kehittää oman yhteisön kesken toimintaa ja tällöin he ovat voineet tuoda esille oman alueellisen näkökulman. Lisäksi työntekijöille on pidetty työpajoja, mm. sähköisen ilmoituksen vastaanottamiseen liittyen. Työpajojen yhteydessä on kerätty osallistujien kokemuksia toteutuneista tapaamisista.
Asiakasymmärryksen lisäämisessä hyödynnettiin hanketyöntekijöiden työkokemus palvelutarpeen arvioinnin työstä ja keskustelemalla maakunnassa palvelutarpeen arviointia tekevien työntekijöiden kanssa. Asiakasymmärrys koostuu ilmoitusperusteista ja joko asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden antamasta palautteesta palvelutarpeen arvioinnin aikana. Sosiaalipalveluissa ei ole kirjattu tai kerätty asiakkailta palautetta säännönmukaisesti, mutta nyt hankkeen aikana palautetta kerättiin reilun puolen vuoden ajan. Asiakaspalautteessa vanhemmalla ja lapsella molemmilla oli mahdollisuus jättää palautetta.
-Suunnitelmallinen aikataulutus toimialueen johdon kanssa ja kehittämisvaiheiden peilaus
-Henkilöstölle mahdollisuus osallistua kehittämiseen, kytkentä esim. alueellisiin palavereihin
-Ymmärrys sosiaalihuollon lain määrittämistä velvollisuuksista
-Työntekijöiden kanssa eri kehittämisvaiheiden peilaaminen, arvioiminen
-Siun soten alueen sähköinen huoli-ilmoitus/ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta lomake päivitetty- nyt ohjautuu oikeille työntekijöille suoraan
-Lapsen ja perheen palvelutarpeen arvio- lomake helpottamaan työskentelyä, pohjautuu Sosmetan tietoihin. Yhteinen lomake helpottaa mm. uusien työntekijöiden perehdytystä.
-Yhteinen teams-kanava työntekijöille työn tueksi. Mahdollistaa muun muassa tiedon jakamisen työntekijöille samanaikaisesti
-yhteinen puhelinnumero keskiselle ja läntiselle alueelle. Yhtenäistää alueellisesti toimintaa ja mahdollistaa tilastojen keräämisen tiedolla johtamisen tueksi