Lasten ennalta ehkäisevät toimintaterapiapalvelut perusterveydenhuollon Kehityksellisissä palveluissa
Tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen konsultaatiomalleja ja yhteistyötapoja lapsiperheiden, neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusterveydenhuollon toimintaterapeuttien välille, lisätä osaamista ja ennalta ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen konsultaatiomalleja ja yhteistyötapoja lapsiperheiden, neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusterveydenhuollon toimintaterapeuttien välille, lisätä osaamista ja ennalta ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.
Ammattilaisten osaamisen lisääminen
Järjestettiin tarvekartoitukseen perustuen kaksiosainen, yhteensä kaksipäiväinen koulutus (yksi koulutus keväällä, yksi syksyllä) aiheesta ‘’Aistisäätelyhäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tukeminen’’ lasten toimintaterapeuteille, neuvolan ja varhaiskoulutuksen henkilökunnille. Osallistujia oli yhteensä n. 200.
Ennalta ehkäisevien palvelujen tarjoaminen perheille
Pilotoitiin “Aistiasiaa”-etäryhmä alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten vanhemmille. Ryhmässä annettiin tietoa aistisäätelyhäiriöstä, siitä miten se näkyy arjessa ja mitä vanhemmat voivat arjessa tehdä lasta tukemiseksi. Ryhmä oli maksuton Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaille eikä edellyttänyt minkään palvelun asiakkuutta. Toimintaterapeuttien ohjaama suljettu ryhmä kokoontui neljä kertaa yhden kuukauden aikana (kerran viikossa) Teams-alustalla.
Matalan kynnyksen konsultaatiot
Neuvolat
Neuvolaterveydenhoitajien toiveesta järjestettiin etäkoulutus, jossa käytiin läpi kuvitellun asiakastapauksen avulla palvelupolku, tarjolla oleva tuki ja apu sekä eri ammattilaisten työnkuva Lasten Kehityksellisissä palveluissa.
Kyselyn avulla saatiin selville, että jo olemassa oleva SI-koulutetun toimintaterapeutin ja neuvolaterveydenhoitajien ja -lääkärien välinen suora konsultaatio koettiin riittäväksi ja toimivaksi. Otettiin malli lisätarkastelun kohteeksi mm. konsultaatiomäärien ja prosessikuvauksen osalta.
Varhaiskasvatus
Kokeiltiin toimintaterapeuttien suoria konsultaatioita
-osallistumalla Kehityksellisten palveluiden neuropsykologin jo olemassa oleviin konsultaatiotapaamisiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa. Toimintaterapeutin on mahdollista osallistua tapaamisiin jatkossa kutsuttuna tarpeen mukaan.
- tarjoamalla päiväkoteihin toimintaterapeutin havainnointi- ja ohjauskäyntejä ryhmä- ja päiväkotikohtaisesti.
Perheiden, työntekijöiden ja organisaatioiden toimintaympäristöt muuttuvat yhteiskunnallisen tilanteen mukana. Tällä hetkellä esimerkiksi valtion talous asettaa kehitystyöhön reunaehtoja, mutta ne voivat johtaa myös luoviin ja saavutettavimpiinkin ratkaisuihin. Esimerkiksi digi-, etä- ja ryhmämuotoisten palvelujen ja toimintatapojen kehitystyö jatkuu.
Alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten vanhemmat, neuvolaterveydenhoitajat, varhaiskasvatuksen työntekijät, lasten toimintaterapeutit perusterveydenhuollossa. Yhteistyökumppaneita on osallistettu kyselyjen, tapaamisten ja työpajojen avulla.
-Koulutusta järjestetään tarpeeseen ja sen aihe määritellään yhteistyössä kohderyhmän kanssa.
-Etäryhmä onnistuu, kun sisältö, tekniikka ja sen tuki, varahenkilöt ja markkinointi suunnitellaan huolella ja ajoissa.
-Uuden konsultaatiomallin käyttöönotto edellyttää konsultaatiotarpeen ja prosessin arvioimista, prosessikuvauksen laatimista, sen saattamista näkyville ja asianosaisten käyttöön.
Kaikkien edellä mainittujen osalta on tärkeä kerätä palautetta ja laatia suunnitelma, miten toimintaa seurataan ja arvioidaan.
Koulutuksiin saatiin runsaasti osallistujia ja ammattilaiset kokivat sisällön tärkeäksi.
Suorat SI-koulutetun toimintaterapeutin konsultaatiot neuvolaan eivätkä päiväkotiryhmien havainnointi- ja ohjauskäynnit ole mahdollisia tällä hetkellä, mutta ohjauskäynneistä saatiin kirjallinen kooste, jota voidaan edelleen hyödyntää toimintaterapeuttien ja varhaiskasvatuksen yhteistyössä, esimerkiksi verkostoneuvotteluissa. Neuropsykologin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien väliset konsultaatiotapaamiset jatkuvat kuten ennenkin ja tarvittaessa sinne on mahdollista kutsua muita Kehityksellisten palveluiden työntekijöitä, esimerkiksi toimintaterapeutteja.
Aistiasiaa-etäryhmä vanhemmille sai jatkoa tänä syksynä, osallistujamäärä kasvoi; sen kehittäminen ja toiminta jatkuvat. Tarkoitus on, että ryhmä vakiintuu ja se järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Toimintaterapeuttien ohjausvuoro kiertää vuoden sykleissä.