Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien juurruttaminen Etelä-Savossa
Toimintamallissa jalkautetaan ja juurrutetaan psykososiaalisia menetelmiä (IPC, Cool Kids) hyvinvointialueen perustason palveluihin. Tällä pyritään siihen, että alueen lapset ja nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa jalkautetaan ja juurrutetaan psykososiaalisia menetelmiä (IPC, Cool Kids) hyvinvointialueen perustason palveluihin. Tällä pyritään siihen, että alueen lapset ja nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla.
Toimintamallissa levitetään, jalkautetaan ja juurrutetaan psykososiaalisia menetelmiä (pääasiassa IPC, Cool Kids) hyvinvointialueen oppilashuoltoon sekä perustason palveluihin. Tällä pyritään siihen, että alueen nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla.
Psykososiaalisten menetelmien pysyvän koordinaatiorakenteen ja juurtumisen mahdollistamiseksi hankkeen aikana suunnitellaan ja laaditaan psykososiaalisten menetelmien koordinaatiosuunnitelma hyvinvointialueelle. Koordinaatiosuunnitelmassa laaditaan suunnitelma vastuujaoista koskien:
- Koulutusten järjestämisvastuuta
- Koulutustarjonnan seuraamista
- Alueen koulutustarpeen seurantaa
- Menetelmäohjaajatarpeen seurantaa ja kouluttamista
- Menetelmäohjausten toteutusta ja koordinointia
- Koulutusajan jälkeisen menetelmätuen tarjoamista
- Menetelmän käytön seurantaa ja laadun valvontaa
- Menetelmää käyttävien yhteen saattamista ja menetelmien käyttöön tukemista
- Alueellista yhteistyötä menetelmäkattavuuden varmistamiseksi
- YTA-yhteistyötä, kansallista yhteistyötä
- Alueellista viestintää työntekijöille ja esihenkilöille
Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat nuorten merkittävin terveysongelma ja nuorten psyykkinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Jopa 20 %:lla nuorista on masennus- ja ahdistusoireilua ja tällä hetkellä jopa 9–10 % kaikista psyykkisesti oireilevista nuorista päätyy erikoissairaanhoitoon. Mielialaoireet tunnistetaan kouluissa kohtuullisen varhain ja tämän vuoksi esiin onkin noussut selkeä tarve lapsille ja nuorille suunnatuille varhaisille, näyttöön perustuville interventioille. Reagoimalla oikea-aikaisesti mielialaoireiluun pystytään ehkäisemään oireilun hankaloitumista ja pitkittymistä pysyvästikin. Nuorten palveluiden kysynnän kasvu kaikkialla on niin voimakasta, että lisäresurssit eivät yksinään ratkaise tilannetta.
Pääasiallisena kohderyhmänä on Etelä-Savon hyvinvointialueen 13-18 -vuotiaat nuoret sekä tämän ikäisiä nuoria kohtaavat perusterveydenhuollon työntekijät lasten ja nuorten terveyspalveluissa (opiskeluhuolto), lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa (lasten ja nuorten perustason mielenterveysyksiköt ja erikoissairaanhoito) sekä kasvatus- ja perheneuvonnassa. Lasten menetelmien mukaan ottamisen jälkeen kohderyhmää ovat myös olleet alle 13-vuotiaat lapset sekä tämän ikäisiä hoitava henkilöstö.
Hankkeen aikana on tavattu psykososiaalisia menetelmiä käyttäviä työntekijöitä sekä heidän esihenkilöitään osana implementaatiotyötä. Esihenkilöitä on tavattu yhdessä NMOK:n ja KYS lastenpsykiatrian kanssa sekä hyvinvointialuekohtaisesti että Itä-Suomen yhteistyöaluetasoisesti. Hankkeen aikana on tehty myös kahdenkeskistä esihenkilöyhteistyötä. Cool Kidsiä käyttäviä työntekijöitä on tavattu menetelmäohjausryhmissä ja IPC-menetelmää käyttäviä työntekijöitä on haastateltu menetelmän käyttöä edistävistä ja estävistä tekijöistä juurruttamistyön tueksi.
Hankekauden päättyessä psykososiaalisten menetelmien koordinaatiosuunnitelma ei ennättänyt muotoutua ja juurtua käyttöön. Hyvinvointialuetasoiselle kokonaiskoordinaatiolle nimettiin kuitenkin vastuuhenkilö. Lisäksi vastuuhenkilöt nimettiin opiskeluhuollosta sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista.