Lasten ja nuorten talo kokoaa laajasti perhepalvelujen perus- ja erityistason ammattilaisia työskentelemään yhdessä 0-17-vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Palvelujen integraatio luo uudenlaisia tapoja toimia ja uutta toimintakulttuuria.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 28.9.2015, viimeksi muokattu 30.9.2016).

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten talo
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Lasten ja nuorten talo kokoaa laajasti perhepalvelujen perus- ja erityistason ammattilaisia työskentelemään yhdessä 0-17-vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Palvelujen integraatio luo uudenlaisia tapoja toimia ja uutta toimintakulttuuria.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 28.9.2015, viimeksi muokattu 30.9.2016).

Toteutuspaikka
Etelä-Karjala. Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Asukkaita Eksoten alueella on noin 130 000.
Paikkakunta tai maakunta
Etelä-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta

Luotu

07.02.2020

Viimeksi muokattu

25.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Auttaa asiakkaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävällä, mutta mahdollisimman kevyellä tuella ja hoidolla. Avun ja tuen saa yhdestä paikasta, leimaamattomasti, jonottamatta ja ilman lähetteitä. Eritysosaaminen viedään osaksi peruspalvelujen arkea.

 

Suunnittelu
Suunnittelu: toiminta ja tilat, tavoitteet, mittarit, kustannukset, vaikuttavuus ym. resurssit.

Toteutus
Suunnitellun toteuttaminen käytännössä, muutoksiin mukautuminen, prosessien ja yhteisen johtamisen mallien varmistaminen ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten kouluttaminen ja tukeminen. Toimintakulttuuri uudistumisen varmistaminen.

Jatkuva parantaminen
Toiminnan jatkuva arviointi ja edelleen kehittäminen. Yhteinen strategialähtöinen johtaminen. Asiakkaan ja ammattilaisten mahdollisuudet osallisuuteen. Kustannusvaikuttavuuden seuranta.

Toimintaympäristö **

Palvelujen integraatiolla synnytetään lisäarvoa: kansalaisille hyvinvointia ja terveyttä ja kuntaomistajille kustannustehokkuutta.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Alle 18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän läheisensä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Lasten ja nuorten talon idea ei ole fyysinen rakennus, jossa eri yksiköt ovat siirtyneet tekemään yhteistyötä. Talon idea on uudenlaisen lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja palveluintegraation avulla uudenlaisten palvelujen ja toimintamallien synnyttäminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta (kuten koulut, varhaiskasvatus) saadun palautteen perusteella palvelujärjestelmä on selkiytynyt ja palvelujen saatavuus on parantunut. Palveluissa ei ole juurikaan jonoja eikä hoitoon pääsyyn tarvita lähetteitä. Palvelujen piirissä on aikaisempaa enemmän lapsia, nuoria ja perheitä. Yli 60 % lasten ja nuorten talon palvelujen piiriin tulevista asiakkaista tulee kuitenkin autetuksi lyhyellä hoidollisella interventiolla ja raskaiden erityispalvelujen asiakasmäärät eivät ole kasvaneet. Lappeenrannan keskustaan perustettu osaamis- ja palvelukeskittymä ei ole heikentänyt reuna-alueiden palveluja vaan päin vastoin. Maakunnan pienten kuntien kasvatus- ja opetuspalvelujen ammattilaiset kokevat että palvelujen - myös erityispalvelujen - saatavuus on parantunut ja erityspalvelut ovat entistä paremmin osa koulujen ja varhaiskasvatuksen arkea.

Henkilöstön osaaminen on vahvistunut yhteisen työn lisääntymisen myötä. Ammattilaisten rekrytointi on helpottunut. Kalliiden erityispalvelujen tarve on vähentynyt selvästi. Lastensuojelussa on pystytty vähentämään sekä omia laitospaikkoja että laitosostopalveluja. Lastenpsykiatrisen osastohoidon tarve on käytännössä loppunut ja lastenpsykiatrian henkilöstöresurssi kohdentuu täysmääräisesti koteihin ja muihin kasvuympäristöihin annettavaan hoitoon ja tukeen. Myös nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon tarve vähenee. Vuonna 2015 perhepalvelujen kokonaiskustannukset kääntyivät laskuun.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Suunnitteluun kuului mm. avoimet ovet, henkilöstön tapaamisia, yhteisiä toimintapäiviä ja koulutuksia (esim. lyhyt voimavarakeskeinen perhe-ja verkostoterapia, MDFT, laadukkaan verkostotyön koulutukset). Lisäksi pidettiin ja pidetään edelleen perhepalvelujen yhteisiä infoja, erilaisia kehittämispäiviä, säännöllisiä viikottaisia esimiestapaamisia (yhteisiä linjauksia ja käytäntöjä) ja luodaan uusia työryhmien kokoonpanoja. Toimintamallia kehitetään jatkuvasti yhdessä henkilöstön kanssa ja koulutuksiin panostetaan. Tärkeänä osana kehittämisessä on sähköisen asioinnin kehittäminen. Haluamme ylläpitää kokeilukulttuuria, jossa olemme herkkänä lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeille. Uusia työkäytäntöjä ja toimintamalleja otetaan nopeasti käyttöön, kun siihen on tarve ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Kehittämisessä käytetään laajasti apuna mm. LEAN-toimintamallia.

Kansikuva
lasten ja nuorten talo

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Saavutettavuus Integraatio Psykososiaalinen tuki

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret