Lasten ja nuorten talo
Lasten ja nuorten talo kokoaa laajasti perhepalvelujen perus- ja erityistason ammattilaisia työskentelemään yhdessä 0-17-vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Palvelujen integraatio luo uudenlaisia tapoja toimia ja uutta toimintakulttuuria.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 28.9.2015, viimeksi muokattu 30.9.2016).
Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten talo kokoaa laajasti perhepalvelujen perus- ja erityistason ammattilaisia työskentelemään yhdessä 0-17-vuotiaiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Palvelujen integraatio luo uudenlaisia tapoja toimia ja uutta toimintakulttuuria.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 28.9.2015, viimeksi muokattu 30.9.2016).
Auttaa asiakkaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävällä, mutta mahdollisimman kevyellä tuella ja hoidolla. Avun ja tuen saa yhdestä paikasta, leimaamattomasti, jonottamatta ja ilman lähetteitä. Eritysosaaminen viedään osaksi peruspalvelujen arkea.
Suunnittelu
Suunnittelu: toiminta ja tilat, tavoitteet, mittarit, kustannukset, vaikuttavuus ym. resurssit.
Toteutus
Suunnitellun toteuttaminen käytännössä, muutoksiin mukautuminen, prosessien ja yhteisen johtamisen mallien varmistaminen ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten kouluttaminen ja tukeminen. Toimintakulttuuri uudistumisen varmistaminen.
Jatkuva parantaminen
Toiminnan jatkuva arviointi ja edelleen kehittäminen. Yhteinen strategialähtöinen johtaminen. Asiakkaan ja ammattilaisten mahdollisuudet osallisuuteen. Kustannusvaikuttavuuden seuranta.
Palvelujen integraatiolla synnytetään lisäarvoa: kansalaisille hyvinvointia ja terveyttä ja kuntaomistajille kustannustehokkuutta.
Alle 18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän läheisensä.
Lasten ja nuorten talon idea ei ole fyysinen rakennus, jossa eri yksiköt ovat siirtyneet tekemään yhteistyötä. Talon idea on uudenlaisen lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja palveluintegraation avulla uudenlaisten palvelujen ja toimintamallien synnyttäminen.
Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta (kuten koulut, varhaiskasvatus) saadun palautteen perusteella palvelujärjestelmä on selkiytynyt ja palvelujen saatavuus on parantunut. Palveluissa ei ole juurikaan jonoja eikä hoitoon pääsyyn tarvita lähetteitä. Palvelujen piirissä on aikaisempaa enemmän lapsia, nuoria ja perheitä. Yli 60 % lasten ja nuorten talon palvelujen piiriin tulevista asiakkaista tulee kuitenkin autetuksi lyhyellä hoidollisella interventiolla ja raskaiden erityispalvelujen asiakasmäärät eivät ole kasvaneet. Lappeenrannan keskustaan perustettu osaamis- ja palvelukeskittymä ei ole heikentänyt reuna-alueiden palveluja vaan päin vastoin. Maakunnan pienten kuntien kasvatus- ja opetuspalvelujen ammattilaiset kokevat että palvelujen - myös erityispalvelujen - saatavuus on parantunut ja erityspalvelut ovat entistä paremmin osa koulujen ja varhaiskasvatuksen arkea.
Henkilöstön osaaminen on vahvistunut yhteisen työn lisääntymisen myötä. Ammattilaisten rekrytointi on helpottunut. Kalliiden erityispalvelujen tarve on vähentynyt selvästi. Lastensuojelussa on pystytty vähentämään sekä omia laitospaikkoja että laitosostopalveluja. Lastenpsykiatrisen osastohoidon tarve on käytännössä loppunut ja lastenpsykiatrian henkilöstöresurssi kohdentuu täysmääräisesti koteihin ja muihin kasvuympäristöihin annettavaan hoitoon ja tukeen. Myös nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon tarve vähenee. Vuonna 2015 perhepalvelujen kokonaiskustannukset kääntyivät laskuun.
Kansikuva
