Lasten kuntoutuspalveluiden kuvaaminen
Tarkoituksena on määritellä ja kuvata lasten fysio- ja toimintaterapian käyntityypit ja sisältö, mikä luo yhtenäiset raamit kuntoutuksen toteuttamiselle sekä rajanpintatyöskentelyyn sidosryhmien kanssa.
Toimintamallin nimi
Tarkoituksena on määritellä ja kuvata lasten fysio- ja toimintaterapian käyntityypit ja sisältö, mikä luo yhtenäiset raamit kuntoutuksen toteuttamiselle sekä rajanpintatyöskentelyyn sidosryhmien kanssa.
Lasten fysio- ja toimintaterapian käyntityyppien määrittely ja sisältöjen kuvaukset selkeyttävät palveluiden toteuttamista ja yhtenäistävät toimintatapoja Kymenlaakson eri alueiden välillä. Yhtenäisten kuvausten avulla tavoitellaan kuntoutuksen saatavuuden ja oikea-aikaisuuden parantamista ja ne toimivat työkaluna fysio- ja toimintaterapeuteille, tuovat palveluiden sisältöä näkyväksi sekä helpottavat uuden työntekijän perehdyttämistä.
Koostaminen aloitettiin taustaselvityksellä, johon kuului tutkitun tiedon tarkastelua sekä muiden alueiden toimintatapoihin tutustumista. Lasten fysio- ja toimintaterapeuteille toteutettiin fasilitoituja työpajoja, joissa oli mukana palveluesihenkilö ja kuntoutuksen ylilääkäri. Työskentelyn tuloksena tuotettiin kirjallinen dokumentti, jossa lasten fysio- ja toimintaterapian käyntityypit, sisältö ja toteutus on kuvattu asiakasryhmittäin. Lasten fysioterapiaan luotiin myös kiireellisyysluokitus, jonka avulla kuntoutuksen oikea-aikaisuus paranee.
Lasten kuntoutuksen kehittäminen Kymenlaaksossa kuuluu osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen työpakettia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma.
Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon lasten kuntoutus toteutuu laajalla alueella neljässä eri toimipisteessä: Kotka, Hamina, Kouvola keskusta ja Kouvola Keltakangas. Tämän myötä on tullut tarve lasten kuntoutuksen prosessien yhtenäistämiselle kuntoutuspalveluiden paremman saavutettavuuden ja oikea-aikaisemman toteutumisen mahdollistumiseksi sekä alueellisten erojen vähentymiseksi, jotta Kymenlaakson asukkaat voisivat saada mahdollisimman samanlaista palvelua asuinkunnastaan riippumatta.
Kohderyhmänä on lasten fysio- ja toimintaterapia. Yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi on toteutettu fasilitoituja kehittämispäiviä sekä työskentelyä Teams-sovelluksen välityksellä. Asiakasymmärrystä ei tässä erikseen kerätty. Tieto lasten kuntoutuspalveluiden kehittämistarpeista ja haasteista kerättiin työntekijöiden kautta.
Lasten kuntoutuspalveluiden kuvaaminen vaatii niin lasten kuntoutuksen terapeuttien kuin heidän esihenkilöstönsä sitoutumista kehittämistyöhön. Kehittämistyöhön on varattava riittävästi työaikaa. Käyttöönotto ja juurruttaminen käytäntöön vaatii suunnittelua ja arviointia kehittämisen eri vaiheissa sekä terapeuttien sitoutumista niiden noudattamiseen. Myös säännölliseen tarkistukseen ja tarvittavaan päivittämiseen tulee tehdä suunnitelma.
Lasten fysio- ja toimintaterapiassa toimitaan sovitun mukaisesti ja juurruttamistyö on käynnistetty. Työntekijät sitoutuvat tähän ja noudattavat esim. fysioterapian kiireellisyysluokitusta. Ohjausryhmän arvion mukaan palveluiden sisältö ja toimintatavat ovat yhtenäistyneet ja palvelut ovat alueellisesti ja laadullisesti yhtenäisempiä. Kiireellisyysluokitus ja määritellyt käyntimäärät ovat osittain vaikuttaneet siihen, että ajan fysioterapiapalveluihin saa viiveettä eikä arviokäynnille tarvitse jonottaa, jolloin palvelut voidaan toteuttaa oikea-aikaisempina. Työ on sujuvampaa, tehokkaampaa ja työntekijälle selkeämpää, mikä heijastuu myös asiakasrajapintaan. Perusterveydenhuollon fysio- ja toimintaterapeuteille suunnatun henkilöstökyselyn mukaan suurin osa vastaajista koki tämän kehittämistoimen hyödyttävän itseään työntekijänä/työssään.