MONNI-hanke eli Lastensuojelun monialainen kehittäminen Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 2020-2022
MONNI-hankkeen kehittämistyötä on toteutettu lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen parhaaksi yhteistyökumppaneiden kanssa. Palvelulupauksemme olivat:
- Työkaluja asiakkaan osallistumisen vahvistamiseen itseään koskevassa lastensuojelun työskentelyssä: 3X10D Lastensuojelu -elämäntilannemittari
- Lastensuojelun vertaistuki- ja kokemusasiantuntijarakenteiden mallintaminen hyvinvointialueita varten.
- Systeemistä ajattelua hyödyntäviä monialaisia kehittämisen tiimejä lastensuojelun ja yhteistyökumppaneiden ammattilaisille ja johdolle - asiakaslähtöisesti yhteisen tekemisen käytäntöjä.
- Mallinnus vaativan sijaishuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisasiakkuusosastosta (Pirkanmaa).
- Koulutukset yhteistyökumppaneille.
Kokonaisuuden nimi
MONNI-hankkeen kehittämistyötä on toteutettu lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen parhaaksi yhteistyökumppaneiden kanssa. Palvelulupauksemme olivat:
- Työkaluja asiakkaan osallistumisen vahvistamiseen itseään koskevassa lastensuojelun työskentelyssä: 3X10D Lastensuojelu -elämäntilannemittari
- Lastensuojelun vertaistuki- ja kokemusasiantuntijarakenteiden mallintaminen hyvinvointialueita varten.
- Systeemistä ajattelua hyödyntäviä monialaisia kehittämisen tiimejä lastensuojelun ja yhteistyökumppaneiden ammattilaisille ja johdolle - asiakaslähtöisesti yhteisen tekemisen käytäntöjä.
- Mallinnus vaativan sijaishuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisasiakkuusosastosta (Pirkanmaa).
- Koulutukset yhteistyökumppaneille.
MONNI-kehittämistyötä on tehty koska:
- yhteistä tekemistä on varaa parantaa ja ilo kehittää
- asiakaslähtöisyys on lapsen oikeus.
Visiona on ollut, että lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja perheet saavat koordinoidusti yksilöllisen tarpeeseensa perustuvan monialaisen avun ja kokevat hyötyvänsä siitä. Yhteisen tekemisen rakenteet ja käytännöt ovat systemaattiset ja tukevat systeemistä työotetta. MONNI-hanke on yksi osa tätä yhteistä lastensuojelun monialaisen kehittämisen suuntaa.
MONNI-hankkeen toimeenpanokausi on alkanut 1.8.2020 (työskentely alkoi 11/2020) ja päättynyt joulukuussa 2022. Raportoinnin toimeenpano on päättynyt helmikuussa 2023.
Kehittämistyön tulosten edistämisestä ja prosessien siltaamisesta on sovittu hankealueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeiden lastensuojelun ja monialaisen kehittäjien sekä osin hyvinvointialueiden kanssa.
Hankealueen kaikki kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat olleet mukana hankekehittämisessä. Yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa on tehty.
Hankkeen hallinnoija on ollut Pikassos Oy (Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa).
Osatoteuttajia ovat olleet SONet BOTNIA (Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus), Tampereen kaupunki ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
MONNI - Lastensuojelun monialainen kehittäminen Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 2020 - 2022 on ollut osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE) kuuluvaa Lastensuojelun monialainen kehittäminen valtionavustushanketta. Yhteistoiminta-alueen kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat osallistuneet toteutukseen myös omarahoitusosuudella (20%).
Vuoden 2021 tilastojen mukaan Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien laajuisen hankealueen 0-18 -vuotiaiden määrä oli 175 232 henkilöä. Lastensuojelun asiakkaina 0-24 -vuotiaita oli alueella 10 216 henkilöä. Heistä oli kodin ulkopuolelle sijoitettuina 0-24 -vuotiaita 2 980 henkilöä[1].
Hankkeen hallinnoijana toimi Pikassos Oy Sosiaalialan osaamiskeskus. Osatoteuttajat olivat Tampereen kaupunki, SONet BOTNIA Sosiaalialan osaamiskeskus sekä omarahoitusosuuden kattamiseksi työpanoksella Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
[1] Sotkanet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
MONNI-hankesuunnitelman asettamat tavoitteet olivat:
- Lastensuojelun asiakkaat ovat osallisina heitä koskevissa monialaisissa palvelukokonaisuuksissa.
- Lastensuojelun ammattilaisten toimivat asiakkaidensa monitoimijaisen ja -alaisen palvelukokonaisuuden systeemisen yhteistoiminnan ytimessä.
- Lastensuojelun monialaisella toimijaverkostolla on systemaattiset yhteistyörakenteet paikallisesti ja alueellisesti.
Hankkeen punaisiksi langoiksi asetettiin systeemisen työotteen orientaatio, asiakkaiden osallisuus ja systemaattisuus. Hankkeen visiona oli, että lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja perheet saavat koordinoidusti yksilöllisen tarpeeseensa perustuvan monialaisen avun ja kokevat hyötyvänsä siitä. Visioon kuului, että yhteisen tekemisen rakenteet ja käytännöt ovat systemaattiset ja tukevat systeemistä työotetta.
MONNI-hankkeen toimeenpano jaettiin eri pilareihin: 1) Osallisuus, 2) kokemusasiantuntijuus 3) monialaisen yhteisen tekemisen käytännöt sekä 4) monialainen yhdessä oppiminen. Hanketiimi perusteli toimeenpanon valintojaan sillä, että lisäämällä lapsen, perheen ja ammattilaisten osallisuutta monialaisen yhteisen tekemisen tilanteissa, voidaan parantaa muutostyöskentelyä ja apua tarjoavien palvelujen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Systeemisen orientaation ymmärtäminen monialaisesti voisi tukea yhteisen tekemisen dialogisuutta, kaikkien osallisuutta ja ongelmien juurisyihin vaikuttamista. Monialainen osallisuus voisi lisätä sitoutumista ja mahdollisuutta yhteisen ymmärryksen syntymiseen. Sitoutuminen voisi johtaa tekoihin ja yhteinen ymmärrys voisi johtaa oikein kohdentuviin tekoihin.
Yhteisen tekemisen systemaattisista käytännöistä ja rakenteista sopiminen voisi varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tukisi ammattilaisten työn ja palvelujen tarve- ja hyötyperusteista kohdentumista. Hanketiimi näki, että kokemusasiantuntijuuden vakiinnuttaminen osaksi monialaisen lastensuojelun yhteisen tekemisen käytäntöjen kehittämistä, ja tulevaisuudessa niiden ylläpitämistä ja päivittämistä, voisi olla keino tukea asiakasosallisuuden lisäämistä prosesseissa. Pelkästään lastensuojelulle kohdennetut systeemisen toimintamallin koulutukset ja lastensuojelun tiimimallin edistäminen eivät alkuperäisen hankehaun ohjeistuksen mukaisesti sisältyneet toimeenpanoon.
MONNI-hankkeen palvelulupaukset:
- Työkaluja asiakkaan osallistumisen vahvistamiseen itseään koskevassa lastensuojelun työskentelyssä: 3X10D Lastensuojelu -elämäntilannemittarin levittäminen
- Maakunnallisten lastensuojelun kokemusasiantuntijarakenteiden mallintaminen hyvinvointialueiden käyttöön
- Systeemistä ajattelua hyödyntäviä monialaisia kehittämisen tiimejä lastensuojelun ja yhteistyökumppaneiden ammattilaisille ja johdolle
- Mallinnus vaativan sijaishuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisasiakkuusosastosta
- Koulutukset lastensuojelun yhteistyökumppaneille ja lastensuojelulle
Ks. Liitetyt toimintamallit sekä loppuraportti. Ohjausryhmän muistiot löydät Pikassoksen aineistopankista.
MONNI-hanke toteutti kaikki palvelulupauksensa. Hankkeen tuotoksista syntyy tuloksia, kun toimintamalleja ja mallinnuksia otetaan käyttöön sekä jatkokehitetään. Hyvinvointialueiden johtajat ovat avainhenkilöitä toimeenpanemaan tuotosten systemaattisen käyttöönoton. Kehittämiseen ja koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset ovat avainhenkilöitä muistuttamaan organisaatioissaan MONNIn annista. Käyttöönottoa on tapahtunut ainakin 3X10D Lastensuojelu -elämäntilannemittarin, maakunnallisen lastensuojelun moniammatillisen systeemisesti toimivan asiantuntijaryhmän, OMA TIIMI-toimintamallin sekä nuorisopsykiatrian jalkautuviin tiimeihin tapahtuvan systeemisten konsultaatioiden osalta.
Jatkokehittämistä tapahtunee Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeiden, OT (Osaamis- ja tukikeskus) -hankkeen, Kestävän kasvun ohjelman sekä opinnäytetöiden kautta. Pitkäjänteistä vaikuttavuutta voidaan tarkastella vasta muutamien vuosien kuluttua ja se on riippuvainen hyvinvointialueilla tehtävistä päätöksistä ja niiden toimeenpanosta. Tässä vaiheessa on kohtalainen riski, että asiakas- ja potilaslähtöisyyden lisääminen ja ammattilaisten monialaisen yhteistyön parantaminen jää johtamisessa hyvinvointialueiden käynnistämiseen liittyvän käytännön teknisluonteisten asioiden ratkaiseminen jalkoihin. Tämä voi hukata muidenkin kuin MONNI-hankkeen kehittämispanostuksia sekä lisätä niiden ammattilaisten kuormitusta, jotka ovat työstäneet toimintakulttuurin muutosta jo hyvinvointialuevalmistelun aikana.
Osallisuuden toteutuminen kehittämistyössä ja palveluissa
Asiakkaiden osallisuus kehittämistyössä toteutui kokemusasiantuntijanuorten palautteen perusteella hyvin. MONNI-hankkeen toiminnassa nuoret kertoivat kokeneensa itsensä yhdenvertaisina muiden kanssa. Asiakkaiden osallisuuden toteutumista palveluissa saavutettiin nuorten palautteen perusteella hankeaikana jonkin verran. Kokemusasiantuntijanuorten näkemyksen mukaan MONNI-hanke on vaikuttanut myönteisesti toimintakulttuurin muutokseen. Osassa kehittämistä mukana oli myös kokemusasiantuntijavanhempia.
Hanketiimi arvioi, että kokemusasiantuntijanuoria on ollut saatavissa hanketyöhön mukaan kohtuullisen hyvin, mutta maakuntakohtaisin eroin; määrällisesti ei tavoitteen mukaisesti, mutta laadullisesti kokemusasiantuntijuudesta on saatu paljon hyötyä.
Itsearviointi ja palaute
Hanketiimi itsearvioi toimintaansa säännöllisesti Kymppi-kyselyn avulla. Myös ohjausryhmälle järjestettiin Kymppi-kyselyjä. Hanke järjesti arviointidialogin ja julkaisi väliraportin joulukuussa 2021.
MONNI-hanketiimi edisti aktiivisesti lastensuojelun kehittämiskokonaisuuksia Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen toiseen ohjelmakauteen lähettämällä sisällölliset suositukset hankehakua varten. Jokainen Tulevaisuuden sote-keskushanke haki ja sai lastensuojelun kehittämisresurssia.
MONNI-hanke keräsi kokonaispalautetta toiminnastaan alkuvuodesta 2023. Vastauksia saatiin ainoastaan seitsemän eikä yhden maakunnan osalta lainkaan.
Kysymykseen kuinka hyvin mielestäsi MONNI-hankkeen palvelulupaukset on täytetty, eniten vastauksia oli ”kiitettävästi” ja seuraavaksi eniten ”hyvin”. Yksi vastaus oli ”tyydyttävästi” koskien koulutuksia. Avoin palaute oli myönteistä kuten:
”Hanke on vahvistanut dialogia lastensuojelun ja sen yhteistyökumppaneiden välillä. Hankkeen työntekijät ovat rohkaisseet systeemisyyttä ja osallisuutta tukevan työotteen äärelle, lisänneet ammattilaisten osaamista ja tuoneet lastensuojelusta kokemusta omaaville henkilöille, etenkin nuorille, uskoa siihen, että heidän kokemuksillaan ja ajatuksillaan on merkitystä lastensuojelun kehittämisessä. Hankkeessa on työskennelty tavalla, jossa ollaan aidosti kiinnostuneita kuulemaan ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden tietoa sen sijaan, että tiedettäisiin puolesta tai tarjottaisiin valmiita ratkaisuja. Toimivia ratkaisuja on hankkeen aikana löydetty yhdessä ja uskon, että sen ansiosta MONNIssa tehty työ kantaa tulevilla hyvinvointialueilla. Muiden on helppo liittyä MONNIssa rakennettuun ajatteluun ja toimintaan, mikä luo toivoa lastensuojelun kehittymisestä kohti asiakkaita ja myös monialaisia ammattilaisia arvostavia kohtaamisia.”
