Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lastensuojelun moniammatilliset asiantuntijaryhmät Etelä-Suomessa 2023 (selvitys)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Selvityksessä tarkastellaan lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien rakennetta, toimintamallia ja toimintaa koko Etelä-Suomen yhteistyöalueella vuonna 2023. Selvitys perustuu kolmeen kyselyaineistoon. 

Toimintaympäristö **

Selvitys on toteutettu Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa (2022-2023) osana OT-seulan pilotointia.

Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset, lyhyemmin OT-keskukset, ovat yhteistyöalueille (YTA) suunnitteilla oleva integratiivinen palvelurakenne (Halila ym. 2021, THL). OT-keskusten toiminnan on suunniteltu sisältävän integroituja palveluja koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tuen tarjoamista lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille erityisen vaativissa tilanteissa sekä näyttöön tai tutkimukseen perustuvien hoito- tai työmenetelmien kehittämisen ja käyttöönoton tukea keskuksen toiminta-alueella. OT-keskusten on lisäksi katsottu voivan tuottaa vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita, joiden hoito ja tuki edellyttävät kaikkein vaativinta erityisosaamista. (Emt.) 

Tarve lastensuojelun moniammatillisia asiantuntijaryhmiä koskevan selvityksen tekemiseen tuli ilmi Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa toteutetun OT-seulan pilotoinnin yhteydessä. Lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnan kartoittamistarve on tullut esiin myös aikaisemmassa OT-keskuskehittämisessä (Turkia ja Yliruka, toim., 2020, 10). Lisäksi asiantuntijaryhmien merkitys suhteessa OT-keskustoimintaan oli esillä OT-hankkeiden välisissä keskusteluissa sekä OT-hankkeita ohjaavassa kansallisessa koordinaatioryhmässä. 

Lastensuojelun lakisääteisten moniammatillisten asiantuntijaryhmien toimintaa koskeva selvitys toteutettiin yhteistyössä kaikkien Etelä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin kanssa. 

Selvityksen tavoitteena on saada monipuolinen kuva lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnasta Etelä-Suomessa. 

Lähteet: 

Halila R., Hoikkala S., Malja M. ja Tapiola M. (2021) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18.

THL. Osaamis- ja tukikeskukset (luettu 31.1.2024).

Turkia, T. ja Yliruka, L., toim. (2020). Etelä-Suomen lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskuksen (OT) jatkovalmistelu 2019–2020. Soccan työpapereita 2020:2. Etelä-Suomen lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskuksen (OT)jatkovalmistelu 2019–2020 (socca.fi)

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tarve lastensuojelun lakisääteisten (Lsl 14§) moniammatillisten asiantuntijaryhmien toimintaa koskevaan selvitykseen tuli esille Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa toteutetun OT-seulan käyttöä koskevan pilotoinnin yhteydessä. Pilotoinnissa ammattilaiset viittasivat systeemisten tiimien ja lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmien tukeen erityisen vaativissa asiakastilanteissa. Moniammatillisten asiantuntijaryhmien merkitykseen on viitattu myös aikaisemmassa OT-keskusvalmistelussa ja asia on ollut OT-keskushankkeiden yhteiskehittämisen aiheena kuluvalla kehittämiskaudella. 

Moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnasta on vähän tutkimustietoa, ja Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa nähtiin tärkeänä selvittää asiantuntijaryhmien organisoimisen tapaa ja kokemuksia niiden toiminnasta. Selvityksen nähtiin palvelevan sekä OT-keskustoiminnan kehittämistä että moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnan kehittämistä Etelä-Suomen alueella ja kansallisesti.

Selvitys toteutettiin yhteistyössä kaikkien Etelä-Suomen alueen hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Tavoitteena on ollut saada monipuolinen kuva lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnasta.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Selvityksen toteuttamisen suunnittelussa tutustuttiin lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Itä-Suomessa, missä kehittämistä on toteutettu OT-keskushankkeessa. 

  • Etelä-Pohjanmaalla asiantuntijaryhmä työskentelee systeemisesti ja ryhmän konsultaatiossa hyödynnetään hypoteesityöskentelyä.
  • Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla lastensuojelun moniammatillisia asiantuntijaryhmiä on kehitetty tuomalla OT-verkoston asiantuntijuus osaksi niiden toimintaa.
  • Varsinais-Suomessa toimintaa on kehitetty muun muassa laatimalla toiminnalle selkeä prosessi. Asiakkaiden informoinniksi on laadittu 'Tietoa asiakkaalle lastensuojelun moniammatillisesta asiantuntijaryhmästä' -kirje.   

Muualla toteutettua kehittämistä on hyödynnetty selvityksen kyselyjen suunnittelussa sekä selvityksen tulosten reflektoinnissa. 

Ratkaisun perusidea **

Kolme kyselyä lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnasta 

Selvitys koostuu kolmesta erillisestä kyselystä, joista ensimmäinen kohdistettiin asiantuntijaryhmien koordinaattoreille, toinen asiantuntijaryhmien asiantuntijajäsenille ja kolmas ammattilaisille, joilla on mahdollisuus käyttää asiantuntijaryhmän konsultaatiota työssään. 

Kyselyt koskevat asiantuntijaryhmien rakennetta ja toimintamallia sekä sitä, miten asiantuntijaryhmät vastaavat ammattilaisten tarpeisiin erityisen vaativissa asiakastilanteissa. 

Tuloksia

Selvityksessä tuli esille, että lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien välillä on yhtäläisyyksiä, mutta myös merkittäviä eroja. Eroja löytyy rakenteesta, toimintamallista, kokoonpanosta ja kohderyhmästä. 

Asiantuntijajäsenten ja ryhmän konsultaatioon tukeutuvien ammattilaisten arviot asiantuntijaryhmän toimivuudesta erosivat selvästi toisistaan. Asiantuntijat näkivät ryhmän toimivuuden pääasiassa hyvin myönteisesti, mutta ammattilaisten vastauksissa asiantuntijaryhmän merkitys kuvautui ristiriitaisena. 

Hyvin toimiva asiantuntijaryhmä nähtiin sekä asiantuntijajäsenten että ammattilaisten vastauksissa tärkeänä työntekijöiden pito- ja vetovoimatekijänä. 

Kehittämisehdotuksia selvityksen pohjalta

  • Asiantuntijaryhmän tavoite: Asiantuntijaryhmän tavoitetta tulee kirkastaa ja kehittää vastaamaan ammattilaisten tarpeisiin. On tärkeää varmistaa asiantuntijaryhmän pystyvän vastaamaan tuen tarpeeseen myös erityisen vaativissa asiakastilanteissa.
  • Toimintaohjeet ja tiedottaminen: Asiantuntijaryhmän toimintamallin tulee olla selkeä ja helposti saavutettavissa. Asiantuntijaryhmästä on viestittävä aktiivisesti ja siitä tulee kertoa perehdytyksessä. 
  • Asiakasosallisuus ja toiminnan läpinäkyvyys: Asiakkaan osallisuutta tulee parantaa. Toiminnan tulee olla läpinäkyvää kaikille osapuolille.
  • Vaikutusten seuranta: Asiantuntijaryhmän toiminnasta, konsultaatioiden vaikutuksista sekä ryhmän toiminnan kehittämistarpeista ja -toiveista tulee kysyä systemaattisesti ja aktiivisesti ammattilaisilta ja asiantuntijajäseniltä. Mahdollisuutta anonyymiin palautteen antamiseen on harkittava.   
  • Kehittäminen: Asiantuntijaryhmän toiminnan kehittämistä on tärkeä tehdä tietoperustaisesti ja asiantuntijajäsenten, ammattilaisten ja asiakkaiden osallisuus varmistaen.

Selvityksen raportointi

Selvitys raportoidaan artikkelissa (Koskelainen ja Rantalaiho, tulossa), joka julkaistaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) työpaperissa. Lisäksi selvityksen tuloksista kerrotaan tiivistetysti Etelä-Suomen OT-keskushankkeen OT-raportissa (Rantalaiho ym., tulossa).  

Lähteet:

Koskelainen, M. ja Rantalaiho, M. (2024) Moniammatilliset asiantuntijaryhmät lastensuojelun ammattilaisten tukena: selvitys lastensuojelun asiantuntijaryhmien toiminnasta Etelä-Suomessa. Teoksessa: THL:n työpapereita 2024. Tulossa. 

Rantalaiho, M. ja Blom, N., Koskelainen, M., Koskinen, T., Mäkelä, M., Petrelius, E. (2024) Etelä-Suomen osaamis- ja tukikeskushanke (OT) 2022–2023: Kehittämisen tuotoksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tueksi. Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Soccan työpapereita 2024:1. http://www.socca.fi/julkaisut