Kolme kyselyä lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnasta
Selvitys koostuu kolmesta erillisestä kyselystä, joista ensimmäinen kohdistettiin asiantuntijaryhmien koordinaattoreille, toinen asiantuntijaryhmien asiantuntijajäsenille ja kolmas ammattilaisille, joilla on mahdollisuus käyttää asiantuntijaryhmän konsultaatiota työssään.
Kyselyt koskevat asiantuntijaryhmien rakennetta ja toimintamallia sekä sitä, miten asiantuntijaryhmät vastaavat ammattilaisten tarpeisiin erityisen vaativissa asiakastilanteissa.
Tuloksia
Selvityksessä tuli esille, että lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien välillä on yhtäläisyyksiä, mutta myös merkittäviä eroja. Eroja löytyy rakenteesta, toimintamallista, kokoonpanosta ja kohderyhmästä.
Asiantuntijajäsenten ja ryhmän konsultaatioon tukeutuvien ammattilaisten arviot asiantuntijaryhmän toimivuudesta erosivat selvästi toisistaan. Asiantuntijat näkivät ryhmän toimivuuden pääasiassa hyvin myönteisesti, mutta ammattilaisten vastauksissa asiantuntijaryhmän merkitys kuvautui ristiriitaisena.
Hyvin toimiva asiantuntijaryhmä nähtiin sekä asiantuntijajäsenten että ammattilaisten vastauksissa tärkeänä työntekijöiden pito- ja vetovoimatekijänä.
Kehittämisehdotuksia selvityksen pohjalta
- Asiantuntijaryhmän tavoite: Asiantuntijaryhmän tavoitetta tulee kirkastaa ja kehittää vastaamaan ammattilaisten tarpeisiin. On tärkeää varmistaa asiantuntijaryhmän pystyvän vastaamaan tuen tarpeeseen myös erityisen vaativissa asiakastilanteissa.
- Toimintaohjeet ja tiedottaminen: Asiantuntijaryhmän toimintamallin tulee olla selkeä ja helposti saavutettavissa. Asiantuntijaryhmästä on viestittävä aktiivisesti ja siitä tulee kertoa perehdytyksessä.
- Asiakasosallisuus ja toiminnan läpinäkyvyys: Asiakkaan osallisuutta tulee parantaa. Toiminnan tulee olla läpinäkyvää kaikille osapuolille.
- Vaikutusten seuranta: Asiantuntijaryhmän toiminnasta, konsultaatioiden vaikutuksista sekä ryhmän toiminnan kehittämistarpeista ja -toiveista tulee kysyä systemaattisesti ja aktiivisesti ammattilaisilta ja asiantuntijajäseniltä. Mahdollisuutta anonyymiin palautteen antamiseen on harkittava.
- Kehittäminen: Asiantuntijaryhmän toiminnan kehittämistä on tärkeä tehdä tietoperustaisesti ja asiantuntijajäsenten, ammattilaisten ja asiakkaiden osallisuus varmistaen.
Selvityksen raportointi
Selvitys raportoidaan artikkelissa (Koskelainen ja Rantalaiho, tulossa), joka julkaistaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) työpaperissa. Lisäksi selvityksen tuloksista kerrotaan tiivistetysti Etelä-Suomen OT-keskushankkeen OT-raportissa (Rantalaiho ym., tulossa).
Lähteet:
Koskelainen, M. ja Rantalaiho, M. (2024) Moniammatilliset asiantuntijaryhmät lastensuojelun ammattilaisten tukena: selvitys lastensuojelun asiantuntijaryhmien toiminnasta Etelä-Suomessa. Teoksessa: THL:n työpapereita 2024. Tulossa.
Rantalaiho, M. ja Blom, N., Koskelainen, M., Koskinen, T., Mäkelä, M., Petrelius, E. (2024) Etelä-Suomen osaamis- ja tukikeskushanke (OT) 2022–2023: Kehittämisen tuotoksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tueksi. Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Soccan työpapereita 2024:1. http://www.socca.fi/julkaisut
