OT-seulan pilotointi (2022-2023)

OT-seulaa koskevan pilotin kohderyhmänä olivat perhesosiaalityön ja lastensuojelun systeemisten tiimien ammattilaiset Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. 

Kehittämistyön alussa laadittiin alkukartoituskysely, joka osoitettiin perhesosiaalityön ja lastensuojelun ammattilaisille, sivistyspalveluiden VAATU-toimijoille sekä alaikäisten psykososiaalisten palveluiden ammattilaisille Päijät-Hämeen alueella.

Alkukartoituskyselyn tulosten perusteella nousi esille selkeitä asiakasryhmiä- ja tilanteita, jotka koetaan monimutkaisiksi ja vaativaa erityisosaamista edellyttäviksi. 

Alkukartoituksen tulokset tiivistetysti:

Perhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimeistä kyselyyn vastasi 67 vastaajaa (vastausprosentti 80 %). Vastaajista 40 prosenttia oli sosiaalityöntekijöitä, 40 prosenttia sosiaaliohjaajia ja 20 prosenttia perhetyöntekijöitä.

Avoimiin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella asiakastilanteen monimutkaisuuteen ja vaativuuteen liitetään erityisesti seuraavat asiakasryhmät- ja tilanteet:

1. Mielenterveys- ja päihdeongelmat (maininta 50 prosentissa vastauksista)

2. Asiakkaiden moniongelmaisuus ja monta tuen tarvetta päällekkäin (maininta 33 prosentissa vastauksista)

3. Asiakkaiden aggressiivinen käyttäytyminen ja väkivaltaisuus, joka kohdistuu lapseen, nuoreen tai perheeseen, mutta myös osittain ammattilaisiin kohdistuva uhka (maininta 29 prosentissa vastauksista)

4. Kouluakäymättömät lapset ja nuoret (maininta 23 prosentissa vastauksista)

5. Vaativat huolto- ja tapaamisriidat (maininta 17 prosentissa vastauksista)

6. Vaativa sijaishuolto, jossa korostuu vaikeus löytää lapselle soveltuvaa sijaishuoltopaikkaa sekä lapsen vahva ja vakava oireilu sijaishuoltopaikassa (mainintoja 12 prosentissa vastauksista)

Avoimiin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella asiakastilanteen monimutkaisuus ja vaativuus syntyy asiakkaan motivoitumattomuudesta, yhteistyöhaluttomuudesta ja vuorovaikutushaasteista (mainintoja 33 prosentissa vastauksista). Toiseksi eniten mainintoja keräsi yhteistyöverkostojen määrä, vastuunjakautuminen sen kesken ja työnjaon epäselvyydet (mainintoja 25 prosentissa vastauksista). Kolmanneksi eniten mainintoja keräsi palvelujärjestelmän toimimattomuus sekä asiakastilanteiden kokonaisuuden kompleksisuus (mainintoja 21 prosentissa vastauksista).

Kyselyssä kysyttiin, onko työntekijä käyttänyt LSL 14§ mukaista moniammatillista asiantuntijaryhmää apunaan kuvaamassaan vaativassa asiakastilanteessa. Vastaajista 42 prosenttia oli käyttänyt moniammatillista asiantuntijaryhmää ja 58 prosenttia ei ollut sitä käyttänyt. Asiantuntijaryhmää käyttäneistä 58 prosenttia koki saaneensa asiantuntijaryhmältä tarvitsemansa avun ja tuen tilanteeseen. Työntekijät, jotka eivät olleet käyttäneet asiantuntijaryhmää mainitsivat syiksi kokemuksen, ettei niin vaativaa tilannetta ole vielä tullut eteen. Myös kiire mainittiin esteenä asiantuntijaryhmän käytölle.

Avoimissa vastauksissa kysyttiin tunnistaako työntekijä alueellaan puuttuvia palveluita tarvitsevia asiakasryhmiä. Vastauksissa esiin nousivat mielenterveys- ja päihdepalveluiden heikko saatavuus ja ruuhkautuneet palvelut. Lisäksi toivottiin palveluja erityisesti kouluakäymättömille lapsille ja nuorille sekä matalankynnyksen jalkautuvia palveluja.

Vastaajilla oli mahdollisuus arvioida, mitä tukipalveluja OT-keskuksista toivotaan. Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme tukipalvelua valikosta, johon oli koottu tukipalveluja aiemman OT-kehittämisen perusteella. Kyselyn perusteella OT-keskuksista toivotaan seuraavia tukipalveluita:

1. Konsultaatio työntekijälle ja/tai työryhmille (jalkautuvaa ja työpariksi tulemista) (60 prosenttia vastanneista)

2. Erityisosaamisen koulutus (54 prosenttia vastanneista)

3. Asiantuntijaverkoston tuki vaativiin, uusiin ja kompleksisiin ilmiöihin ja niiden hoitoon (50 prosenttia vastanneista)

4. Vaativimman palvelun suora asiakastyö (hyvin rajattu osuus, esimerkiksi Barnahus-työ) (48 prosenttia vastanneista)

Kysely sisälsi väittämiä erilaisten asioiden vaikutuksesta asiakastilanteen monimutkaisuuteen ja vaativuuteen. Vastaajat arvioivat väittämiä viisiosaisella Likert-asteikolla (1. Ei vaikutusta - 5. Vaikuttaa paljon.) Vastausten perusteella eniten asiakastyön vaativuuteen vaikuttavat palvelujärjestelmän toimimattomuudet, asiakkaiden tilanteiden kompleksisuus ja yhteistyösuhteen toimimattomuus.

Alkukartoituskysely toteutettiin myös alueen sivistyspalveluiden vaativan erityisen tuen parissa toimiville ammattilaisille. Kyselyyn vastasi sairaalakoulun henkilökuntaa, alueen kuntien VIPU-yhdyshenkilöitä sekä Elmeri-koulun henkilöstöä. Vastaajia oli yhteensä 14 (vastausprosentti vaihteli sairaalakoulun 80 prosentista VIPU-yhdyshenkilöiden 22 prosenttiin).

Kyselyyn saatujen vastausten perusteella vaativaa erityisosaamista edellyttäviä asiakastilanteita ja tukea tarvitsevia asiakasryhmiä yhdistää asiakastitilanteiden kompleksisuus, joka johtuu useista päällekkäisistä tuen tarpeista. Asiakkaiden aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen lisää alkukartoituskyselyyn vastanneiden mukaan asiakastilanteen vaativuutta. Kouluakäymättömät lapset ja nuoret koetaan vaativaa ja integratiivista osaamista vaativaksi asiakasryhmäksi, jolle ei ole riittäviä palveluita alueella. 

Vastausten perusteella eniten ulkopuolista tukea tarvitaan vaativiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin, vaikeisiin käytöshäiriöihin sekä neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten tukemiseksi. 

OT-keskukselta odotetaan ennen kaikkea asiantuntijaverkoston tukea vaativiin, uusiin ja kompleksisiin ilmiöihin, erityisosaamisen koulutusta sekä konsultaatiota työntekijälle/työryhmälle.