Luotsi - lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksiotto, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Tavoitteena on vahvistaa sote-ammattilaisten systemaattista lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista, jotta asiakkaat saavat kokonaisvaltaisempaa palvelua ja lähisuhdeväkivallan vaikutukset ja niistä syntyvät kustannukset vähenevät.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on vahvistaa sote-ammattilaisten systemaattista lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista, jotta asiakkaat saavat kokonaisvaltaisempaa palvelua ja lähisuhdeväkivallan vaikutukset ja niistä syntyvät kustannukset vähenevät.
Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy ja se koskettaa kaikkia ikä-, sukupuoli- ja väestöryhmiä sekä yhteiskuntaluokkia. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen vähentää yksilöihin ja yhteisöihin kohdistuvia merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja talodellisia seurauksia sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä.
Luotsi-toimintamallissa panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Tämä varmistetaan kouluttamalla hyvinvointialueen eri toimialoille sote-ammattilaisia, jotka osaavat tunnistaa ja ottaa puheeksi lähisuhdeväkivallan, sekä ohjata asiakkaan oikean avun piiriin. Koulutetut Luotsit pitävät osastotunteja ja kouluttavat työyksikkönsä muita ammattilaisia lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen, kokoavat työkalupakkeja ja infokansioita aiheesta koko työyksikön käyttöön sekä laittavat aiheeseen liittyviä esitteitä yksiköiden odotustiloihin asiakkaita varten. Luotsit myös hyödyntävät yhteistä verkostoaan ja Luotsien omaa Teams-kanavaa koulutuksista ja ajankohtaisista asioista tiedottamiseen, kokemusten vaihtamiseen sekä vertaistuen antamiseen ja saamiseen.
Mitä enemmän hyvinvointialueella on koulutettuja Luotseja, jotka osaavat tunnistaa ja ottaa puheeksi lähisuhdeväkivallan, mutta myös kouluttavat muita yksikkönsä ammattilaisia aiheeseen, sitä useampi asiakas saa apua kokemaansa lähisuhdeväkivaltaan.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu usein kodeissa ja usein se jää piiloon. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Väkivallan vaikutuksille altistuu tyypillisesti uhrin koko lähipiiri. (THL)
"Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2023 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 12 300 uhria, mikä on 5,3 % edellisvuotista enemmän. Uhreista aikuisia oli vajaat 9 300, mikä on 3,2 % edellisvuotta enemmän. Alaikäisiä uhreja oli 3 100, eli 12,2 % edellisvuotta enemmän. Yli 18-vuotiasta uhreista 6 800 oli naisia. Miesuhreja puolestaan oli vajaat 2 500. Naisuhrien määrä kasvoi 1,3 % edellisvuodesta ja miesuhrien 9,1 %. Tilastossa on vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset, läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille." (Tilastokeskus)
Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy ja se koskettaa kaikkia ikä-, sukupuoli- ja väestöryhmiä sekä yhteiskuntaluokkia. Kuitenkin vain harvoin lähisuhdeväkivaltaa kokeneet kertovat asiasta oma-aloitteisesti, minkä vuoksi ammattilaisilla on eettinen ja juridinen velvoite kysyä lähisuhdeväkivallan kokemuksista suoraan. Lähisuhdeväkivallasta kysyminen on osa asiakkaan kokonaistilanteen kartoittamista.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa yksilöille ja yhteisöille huomattavia fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja talodellisia seurauksia sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivalta aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluissa. (Valtioneuvosto)
Luotsi -toimintamallin asiakkaita ovat
• Lähisuhdeväkivallan (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, seksuaalinen, taloudellinen, kunniaan liittyvä/uskonnollinen, laiminlyönti) kokijat ja tekijät
• Lapset ja nuoret
• Perheet
• Aikuiset
• Ikääntyneet
• Vammaiset.
Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy ja se koskettaa kaikkia ikä-, sukupuoli- ja väestöryhmiä sekä yhteiskuntaluokkia.
- Koulutusten sisältöä suunniteltaessa kannattaa etukäteen kartoittaa sote-ammattilaisten tarpeita ja toiveita, jotta sisältö vastaa mahdollisimman hyvin ammattilaisten tarpeisiin
- Esihenkilöille kannattaa ennen koulutuksia järjestää infotilaisuus, jossa kerrotaan koulutusten ja toimintamallin tarkoituksesta ja tavoitteista, sekä annetaan tilaa kysymyksille. Näin esihenkilöt ymmärtävät lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyn tärkeyden ja mahdollistavat ammattilaisten osallistumisen koulutukseen ja verkostoon omalla työajallaan
- Koulutuksista ja toimintamallista kannattaa tiedottaa mahdollisimman laajasti ja aktiivisesti, jotta koulutettuja Luotseja saadaan runsaasti eri ammattiryhmistä ja eri toimialueille
- Koulutuksista ja toimintamallista tiedottaessa kannattaa tuoda esille, että koulutukseen osallistuminen vaatii esihenkilön hyväksynnän, koska koulutus toteutuu virka-aikana ja Luotsina toimiminen sisältyy omaan työaikaan - vaatii aika- ja henkilöresurssia
- On hyvä selvittää ja sopia heti alussa, kuka tai ketkä vastaavat Luotsi-verkoston ja -toimintamallin ylläpitämisestä ja esim. lisäkoulutusten järjestämisestä, jotta toiminta pysyy elinvoimaisena
- Luotseja kannattaa ja täytyy aktivoida hyödyntämään Luotsien verkostoa, jotta se pysyy aktiivisena ja toimintamalli juurtuu osaksi hyvinvointialueen toimintaa.
Koulutuksesta annetun palautteen mukaan enemmistö Luotseista koki koulutuksen olleen sisällöltään hyödyllinen ja lisänneen heidän ammatillista osaamistaan. Valtaosa koki saaneensa riittävästi valmiuksia tunnistaa ja ottaa puheeksi lähisuhdeväkivalta, sekä perehdyttää omassa työyksikössä muita ammattilaisia lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Koulutus myös lisäsi alueen palvelujärjestelmän tuntemista ja Luotsit osaavat ohjata asiakkaita oikean avun ja tuen piiriin.
Osa Luotseista kaipasi koulutukselta konkreettisempaa ohjeistusta Luotsina toimimiseen käytännön tasolla, mutta kuitenkin koulutusten jälkeisissä Luotsi-tapaamisissa nousi esille, että Luotsit olivat sisäistäneet tehtävänsä: he olivat tiedottaneet ja kouluttaneet muita työyksikkönsä ammattilaisia, sekä koonneet työkalupakkeja ja infokansioita lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta.
Saaduista palautteista otettiin opiksi ja koulutuksen sisältöön lisättiin enemmän esimerkkitapauksia, joiden yhteisessä pohdinnassa Luotseja osallistettiin ja saatiin hedelmällistä keskustelua aikaiseksi. Luotsit kokivat koulutuksen tunnelman turvalliseksi avoimelle ajatusten vaihtamiselle.
Muutama kuukausi koulutuksen jälkeen Luotseilta kartoitettiin webropol-kyselyllä miten he ovat ottaneet koulutuksesta saamansa opit käytäntöön. Enemmistö vastaajista kertoi lähisuhdeväkivallasta kysymisen olevan itselleen luontevaa ja he kysyvät asiasta systemaattisesti kartoittaessaan asiakkaan kokonaistilannetta tai jos heille herää epäilys lähisuhdeväkivallasta. Vähän yli puolet vastaajista oli ohjannut lähisuhdeväkivaltaa kohdanneita asiakkaitaan kohdennettuihin palveluihin, esim. Ensi- ja turvakotiin. Enemmistön mukaan työyksikön muut ammattilaiset olivat kääntyneet heidän puoleensa lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja puheeksi ottamista koskevissa asioissa.
Luotsit toivovat jatkossa lisäkoulutuksia, jotta heillä on mahdollisuus kerrata ja syventää oppimaansa. Lisäksi Luotsit toivoivat omalta osaltaan aktiivista Luotsi-verkoston hyödyntämistä sekä kokemusten vaihtamista ja ajankohtaisista asioista/ koulutuksista tiedottamista Luotsien Teams-kanavalla.
Kansikuva
