Terveysaseman matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelu tarjoaa apua ja ohjausta sekä ajanvarausvastaanotoilla että ilman ajanvarausta, kun oma tai läheisen mielenterveys, päihteiden käyttö tai muu riippuvuus huolestuttavat.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelun toimintamalli on käynnistetty yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKE – Hyvät Palvelut (RRP) -hankkeen kanssa.
VAKE – Hyvät Palvelut (RRP) -hanke ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin: asukkaiden palveluihin pääsy nopeutuu, palveluita järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden tunnistaminen ja palveluihin pääsy paranevat. Heikoimmassa asemassa olevat ovat mm. henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin.
Tutustu tarkemmin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja Hyvät palvelut -hankkeeseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella mielenterveyspalveluihin hakeutuvia ohjataan pääosin ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköisesti. Ilman ajanvarausta on mahdollista asioida vain yhdessä toimipisteessä. Akuuteissa mielenterveysasioissa asiakkaat hakeutuvat terveysasemien kiirevastaanotoille muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Ajanvarauksettomien päihdepalveluiden tilanne on parempi - hyvinvointialueella palvelee kolme toimipistettä.
Mielenterveys- ja päihdeasioissa apua hakevien asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaaminen vaativat ammattilaisilta erityisosaamista, aikaa sekä tietoa tarjolla olevista palveluista. Näitä ei terveysasemien kiirevastaanotoilla välttämättä ole. Asiakkaat ohjataan mielenterveyspalveluiden jonoon odottamaan tarkempaa hoitosuunnitelmaa ja hoitojaksoa. Mielenterveyspalveluissa on hoitovelkaa, ja asiakkaiden jonotusajat palveluun ovat pitkiä.
Asiakkaiden varhainen tuki matalan kynnyksen vastaanotolla, tarvittavien palveluiden oikea-aikainen tunnistaminen ja suora ohjaus palveluun ovat erittäin tärkeitä sekä apua hakevan asiakkaan kannalta että mielenterveyspalveluiden hoitovelan purkamiseksi.
Kehittämistoimenpiteessä työskentelee neljä kehittäjäasiantuntijaa, jotka toimivat 70 % työajastaan asiakastyössä terveysasemien matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla sairaanhoitajina. Kehittäjäasiantuntijoiden työstä 30 % on kehittämistyötä.
Kehittämistoimenpiteessä työskentelee lisäksi yksi hankkeesta nimetty erityisasiantuntija. Hänen tukenaan esim. päätöksissä ja linjauksissa ovat mm. terveysasemien lähijohtajista ja lääkäreistä koostuva ohjausryhmä sekä kehittämiskärjen projektipäällikkö.
Matalan kynnyksen palvelut linkittyvät myös muihin VAKE - Hyvät palvelut (RRP) -hankkeen kehittämistoimenpiteisiin, joiden osalta yhteistyötä tehdään useiden hanketyöntekijöiden kanssa.
Kehittämistoimenpiteellä tavoiteltuja muutoksia mitataan seuraavilla mittareilla, joita tarkastellaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja pilotointivaiheessa kerättävän tiedonkeruupohjan kautta:
Lisäksi pilotin aikana toiminnan käynnistymisen ja kehityksen seurantaan käytetään:
Matalan kynnyksen vastaanotto pyrkii tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalvelua, johon on helppo ottaa yhteyttä ja hakeutua, kun nämä asiat huolestuttavat. Palvelu on kaiken ikäisille, mutta toiminnalla pyritään tavoittamaan erityisesti nuoria aikuisia 18-29-vuotiaita, joilla mielenterveys- ja/tai päihdehäiriöitä tai riski sairastua niihin.
Asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeita ja palautteita huomioidaan kehittämistyön eri vaiheissa. Matalan kynnyksen vastaanottojen sairaanhoitajat pystyvät hyödyntämään asiakkailta ja ammattilaisilta saamaansa ensikäden tietoa palvelun kehittämisessä:
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Mikä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto on?
Terveysaseman matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelun sairaanhoitaja auttaa ja ohjaa asiakkaita mielenterveyteen sekä päihteisiin tai muuhun riippuvuuteen liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voi hakeutua ilman ajanvarausta tai ajan voi saada terveysaseman kautta. Palveluun pääsee ilman ajanvarausta jo samana päivänä aukioloaikojen puitteissa ja ajanvarausvastaanotollekin usein samana päivänä, mutta kuitenkin viikon aikana.
Vastaanotolla
Kenelle palvelu on tarkoitettu?
Palvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla on
Miten palveluun tullaan?
Asiakas hakeutuu ajanvarauksettomalle vastaanotolle itse:
Asiakas ottaa yhteyttä terveysasemalle:
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelua pilotoitiin viidellä terveysasemalla Vantaalla. Pilotointivaiheessa matalan kynnyksen palvelussa voivat asioida asiakkaat, joiden omana terveysasemana oli jokin pilottiin osallistuvasta terveysasemasta. Tavoitteena oli pilotoinnin kokemusten pohjalta luoda pysyvää toimintaa, joka palvelisi kaikkia hyvinvointialueen asukkaita.
Pilotoinnin aikana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella suunniteltiin ja toteutettiin päihde- ja mielenterveyspalveluissa merkittävä rakenneuudistus ja osana tätä uudistusta oli linjaorganisaation johdossa päätetty vakiinnuttaa myös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vakiinnuttaminen tapahtui linjavetoisena hankkeen tuella. Uusien matalan kynnyksen Mielenterveys- ja päihdeasemien (Miepä-asema) palvelun mallina käytettiin Keravalla jo pidempään toiminutta matalan kynnyksen palvelua. Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin hankkeen pilottitoiminnasta saatua kokemusta, kerättyä tilastotietoa ja annettuja palautteita. Pilotoinnista vastannut erityisasiantuntija ja pilotin neljä sairaanhoitajaa osallistuivat aktiivisesti rakenneuudistukseen mm. työpajapäivissä ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteisissä työstöiltapäivissä.
Uudistetut palvelut otettiin käyttöön 3/2025. Vantaalle avattiin kaksi uutta Mielenterveys- ja päihdeasemaa (Miepä-asema) ja toimintaa yhtenäistettiin Keravalla jo aiemmin toimineen Miepä-aseman kanssa. Pilotissa toimineet sairaanhoitajat siirtyivät käyttöönoton ja vakiinnuttamisen tukeen Miepä-asemille ja muu asemien henkilöstö koottiin olemassa olleesta päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijäresurssista. Mielenterveys- ja päihdeasemilla tarjotaan vastaanottoja ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta sekä toteutetaan opioidikorvaushoitoa. Asemilla työskentelee terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi sosiaaliohjaajia (yksi ohjaaja per asema). Miepä-asemien palvelu on lyhytkestoista ja painottuu hoidontarpeen arviointiin, korvaushoitoon, 1-5 kerran keskustelutukeen ja ohjattuun omahoitoon sekä oikea-aikaiseen jatkohoitoon tai muihin palveluihin ohjaamiseen.
Asemien toimintaa seurataan ja palvelua kehitetään tarpeen mukaan. Asemien käyttöönoton ja vakiinnuttamisen tukea jatketaan hankkeen loppuun asti.
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluun on helppo hakeutua eri puolilta hyvinvointialuetta ja myös nuoret aikuiset (hankkeen toimenpiteen kohderyhmä) ovat löytäneet palvelun. Pilottitoiminnassa tilastotiin yli 2200 käyntiä, joista 18–29-vuotiaiden asiakkaiden osuus oli 45 %. 18–29-vuotiaiden asiakasohjausta palveluun/palvelusta eteenpäin kehitettiin yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa, joiden asiakkaita nuoret aikuiset ovat. Palvelupolkuja ja asiakasohjausta selkeytettiin yhteisissä työpajapäivissä ja lisäksi sovittiin konsultaatiokanavista ja -käytänteistä.
Palvelun saatavuus on vaikuttanut siihen, että terveysaseman kiirevastaanoton asiakkaat ohjataan tarvittaessa suoraan mielenterveys- tai päihdetyön ammattilaiselle hoidontarpeen arvioon. Tämä nopeuttaa jatkohoitosuunnitelman tekemistä ja jatkohoitoon ohjaamista. Näin vältetään osittain myös ns. hukkakäyntejä lääkärin vastaanotoilla. 14 % kaikista pilotissa tilastoiduista käynneistä oli kertaluontoisia; asiakas ei halunnut tai ei tarvinnut jatkohoitoa. Lisäksi, kun vielä piloitoinnin alussa palvelusta tehtiin eniten jatko-ohjauksia lääkärille, niin pilotoinnin loppupuolella eniten jatko-ohjauksia olikin uudelle käynnille matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluun sekä yksilöhoitoon mielenterveyspalveluihin.
Asiakas- ja työntekijäpalautteissa palvelun hyötyinä nähdään sen helppo saavutettavuus, sujuva ja oikea-aikainen jatko-ohjaus/jatkohoito sekä moniammatillisen yhteistyön vahvistuminen.
Ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja uusien, pysyvien Miepä-asemien käyttöönoton tueksi, on sähköiselle koulutusalustalle koottu perehdytyspaketti Miepä-asemien työntekijöille. Lisäksi kehittämistyön aikana kerätty tilastotieto ja palautteet sekä palvelusta tehty prosessikuvaus jäävät hyvinvointialueen käyttöön.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.