Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto terveysasemalla, Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Terveysaseman matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto tarjoaa apua ja ohjausta ilman ajanvarausta, kun oma tai läheisen mielenterveys ja päihteiden käyttö huolestuttavat.

Toimintaympäristö **

Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelun toimintamalli on käynnistetty yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKEhyva – Hyvät Palvelut (RRP) -hankkeen kanssa. 

Hyvät  Palvelut (RRP) -hanke ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin: asukkaiden palveluihin pääsy nopeutuu, palveluita järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden tunnistaminen ja palveluihin pääsy paranevat. Heikoimmassa asemassa olevat ovat mm. henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin. 

Tutustu tarkemmin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja Hyvät palvelut -hankkeeseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella mielenterveyspalveluihin hakeutuvia ohjataan pääosin ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköisesti. Ilman ajanvarausta on mahdollista asioida vain yhdessä toimipisteessä. Akuuteissa mielenterveysasioissa asiakkaat hakeutuvat terveysasemien kiirevastaanotoille muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Ajanvarauksettomien päihdepalveluiden tilanne on parempi - hyvinvointialueella palvelee kolme toimipistettä.

Mielenterveys- ja päihdeasioissa apua hakevien asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaaminen vaativat ammattilaisilta erityisosaamista, aikaa sekä tietoa tarjolla olevista palveluista. Näitä ei terveysasemien kiirevastaanotoilla välttämättä ole. Asiakkaat ohjataan mielenterveyspalveluiden jonoon odottamaan tarkempaa hoitosuunnitelmaa ja hoitojaksoa. Mielenterveyspalveluissa on hoitovelkaa, ja asiakkaiden jonotusajat palveluun ovat pitkiä. 

Asiakkaiden varhainen tuki matalan kynnyksen vastaanotolla,  tarvittavien palveluiden oikea-aikainen tunnistaminen ja suora ohjaus palveluun ovat erittäin tärkeitä sekä apua hakevan asiakkaan kannalta että mielenterveyspalveluiden hoitovelan purkamiseksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotolla pyritään sujuvoittamaan asiakasohjausta, vaikuttamaan terveysasemien kiirevastaanottojen ja ajanvarauksellisten vastaanottojen odotusaikoihin, sekä tukemaan terveysasemien ammattilaisten päihde- ja mielenterveysosaamista.

Tarpeet matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittämisen taustalla.
Tarpeet matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittämisen taustalla.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistoimenpiteessä työskentelee 4 kehittäjäasiantuntijaa, jotka toimivat 70% työajastaan asiakastyössä terveysasemien matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla psykiatrisina sairaanhoitajina. Kehittäjäasiantuntijoiden työstä 30% on kehittämistyötä. 

Hankkeessa työskentelee yksi kehittämistoimenpiteeseen nimetty erityisasiantuntijaa, jolla on päävastuu kokonaisuudesta. Erityisasiantuntijan tukena esim. päätöksissä ja linjauksissa ovat mm. terveysasemien lähijohtajista ja lääkäreistä koostuva ohjausryhmä sekä kehittämiskärjen projektipäällikkö. 

Matalan kynnyksen palvelut linkittyvät myös muihin Hyvät palvelut -hankkeen kehittämistoimenpiteisiin, joiden osalta yhteistyötä tehdään useiden hanketyöntekijöiden kanssa.

Kehittäjätiimi
Matalan kynnyksen vastaanottojen kehittämisen ydintiimi
Tavoiteltu muutos
  1. Ilman ajanvarausta mielenterveys- ja päihdepalvelua tarjoavien matalan kynnyksen vastaanottojen saatavuus ja saavutettavuus paranevat
    • Toimipisteiden määrä kasvaa
    • Etäisyys lähimpään palveluun lyhenee
    • Yhteydenotto/asiointikanavat monipuolistuvat
  2. Kiirevastaanotoilla hoidetaan vähemmän asiakkaita mielenterveys-/päihdeasioissa
    • Asiakkaat hakeutuvat/ohjautuvat kiirevastaanottojen hoitajien vastaanottojen sijaan matalan kynnyksen psyk.hoitajien vastaanotoille
  3. Kiirevastaanottojen lääkäreille ohjataan vähemmän asiakkaita mielenterveys-/päihdeasioissa
    • Asiakkaat ohjautuvat kiirevastaanottojen lääkäreille matalan kynnyksen psyk.hoitajien hoidon tarpeen arvion kautta, aiempaa suurempi osa ei tarvitse lääkäriaikaa
  4. Mielenterveys- ja päihdeasioissa terveysasemalla hakeutuvat asiakkaat ohjataan suoraan tarvittaviin palveluihin 
    • Mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjaaminen tapahtuu pääosin ajanvarauksen kautta 
    • Mielenterveys- ja päihdepalveluiden jonoihin ohjattujen asiakkaiden määrä vähenee
    • Asiakkaan hoitoon pääsy nopeutuu
  5. Ilman jatkohoitoa pärjäävien asiakkaiden määrä kasvaa
    • Asiakasmäärästä ja heille riittäneestä palvelusta saadaan aiempaa tarkempaa tietoa.
  6. Kolmannen sektorin pariin ohjattujen asiakkaiden määrä kasvaa
    • Palvelussa on aiempaa paremmat tiedot 3. sektorin palveluista, joihin ohjata
    • Ohjatusta asiakasmäärästä ja ohjaamisesta saadaan aiempaa tarkempaa tietoa
    • Keskeisten toimijoiden kanssa on luotu molemminsuuntaisia palvelupolkuja
Muutoksen mittaaminen

Kehittämistoimenpiteellä tavoiteltuja muutoksia mitataan seuraavilla mittareilla, joita tarkastellaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja pilotointivaiheessa kerättävän tiedonkeruupohjan kautta:

  1. Palveluiden saavutettavuus: Ilman ajanvarausta mielenterveys- ja päihdepalvelua tarjoavien matalan kynnyksen toimipisteiden määrä, etäisyys palveluihin, asiointi/yhteydenottoväylät
  2. Kiirevastaanotoilla mielenterveys-/päihdeasioissa asioineiden asiakkaiden ja käyntien määrä
  3. Kiirevastaanottojen lääkäreillä mielenterveys-/päihdeasioissa asioineiden asiakkaiden ja käyntien määrä
  4. Kiirevastaanotoilta ajanvarauksella jatkohoitoon ohjattujen asiakkaiden määrä
  5. Asiakkaat (määrä), joilla ei jatkohoidon tarvetta
  6. Asiakkaat (määrä), joille on riittänyt 3. sektorin palveluihin ohjaaminen

Lisäksi pilotin aikana toiminnan käynnistymisen ja kehityksen seurantaan käytetään: 

  1. Asiakaskontaktien määrä matalan kynnyksen vastaanotoilla (ilman ajanvarausta ja ajanvarauksella)
  2. Palvelussa asioineiden asiakkaiden profiili (ikä, 18-29-vuotiaiden määrä, sukupuoli)
  3. Terapianavigaattorin ensijäsennysten määrä
  4. Palvelussa asioinnin syy
  5. Ensikertaa hoitoon hakeutuneiden määrä
  6. Jatkohoitoon ohjautuminen, onko jatkohoidon tarvetta ja missä se toteutuu
  7. Asiakaskokemukset palvelusta
  8. Ammattilaisten kokemukset palvelusta
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Matalan kynnyksen vastaanotto pyrkii tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalvelua, johon on helppo ottaa yhteyttä ja hakeutua, kun nämä asiat huolestuttavat. Palvelu on kaiken ikäisille, mutta toiminnalla pyritään tavoittamaan erityisesti nuoria aikuisia 18-29v joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä. 

Asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeita ja palautteita huomioidaan kehittämistyön eri vaiheissa. Matalan kynnyksen vastaanottojen psykiatriset sairaanhoitajat pystyvät hyödyntämään asiakkailta ja ammattilaisilta saamaansa ensikäden tietoa palvelun kehittämisessä:

  • Palvelun käyttäjiltä kerätään jatkuvasti kirjallista asiakaspalautetta, kehittämisehdotuksia ja kokemuksia. Palautetta palvelusta saadaan myös suullisesti.
  • Terveysasemien ammattilaisten kanssa yhteistyölle on sovitut rakenteet. Nousseita tarpeita ja kokemuksia hyödynnetään jatkuvasti toiminnan sisällön kehittämisessä. Terveysasemien ammattilaisilta tullaan keräämään myös kirjallinen käyttäjäpalaute.
  • Alueella toimivia sidosryhmiä, näiden asiakkaita ja tarpeita tavoitetaan jalkautumalla esim. asukastiloihin, seurakuntiin ja erilaisiin nuorten palveluihin. Keskeisten toimijoiden kanssa luodaan yhteistyö- ja ohjausmalleja, jotka perustuvat yhdessä tunnistettuihin tarpeisiin.
  • Kokemusasiantuntijoita tullaan hyödyntämään toiminnan jatkokehittämisessä. 
Ratkaisun perusidea **

Mikä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto on?

Terveysaseman kiirevastaanoton psykiatrinen sairaanhoitaja auttaa ja ohjaa asiakkaita mielenterveys- ja päihdeasioissa. Vastaanotolle voi hakeutua ilman ajanvarausta tai ajan voi saada terveysaseman kautta. Palveluun pääsee usein jo saman tai seuraavan päivän aikana.

Vastaanotolla

  • Arvioidaan mielenterveys- ja päihdehoidon tarve, pohjana käytetään Terapianavigaattorin ensijäsennystä, jos asiakas on täyttänyt sen
  • Tehdään hoidon tarpeen arvion perusteella jatko-ohjaus lääkärille ja muihin tarvittaviin palveluihin
  • Ohjataan ja neuvotaan mielenterveys- ja päihdeasioissa sekä alueen palveluissa
  • Annetaan omahoito-ohjeita
  • Tuetaan asiakasta akuutissa tilanteessa - psykososiaalinen tuki lyhytterapeuttisella työskentelyotteella

Kenelle palvelu on tarkoitettu?

Palvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla on

  • Huoli omasta tai läheisen mielenterveydestä
  • Huoli omasta tai läheisen päihteidenkäytöstä
  • Elämänkriisin liittyvä tuen tarve
  • Edellä mainittuihin oireisiin liittyvää unettomuutta

Miten palveluun tullaan?

Asiakas hakeutuu ajanvarauksettomalle vastaanotolle itse: 

  • Ajanvarausta tai lähetettä ei tarvita
  • Ajanvaraukseton vastaanotto on avoinna arkisin klo 10-14 (torstaisin suljettu)
  • Tiedon palvelusta saa esim. hyvinvointialueen verkkosivuilta, terveysasemalta tai alueelle jaetuista asiakasmainoksista 

Asiakas ottaa yhteyttä terveysasemalle: 

  • Terveysasemalta tehdään asiakkaalle ajanvaraus. Aika voi olla lähi- tai etävastaanotto.
  • Asiakasta tapaava terveysaseman työntekijä pyytää psykiatrista sairaanhoitajaa mukaan vastaanotolle, konsultoi tätä tai välittää yhteydenottopyynnön, jotta asiakkaaseen otetaan yhteyttä.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto käynnistyi pilottina kolmella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemalla. Pilotointivaiheessa matalan kynnyksen palvelussa voivat asioida asiakkaat, joiden omana terveysasemana on jokin kolmesta pilottiin osallistuvasta terveysasemasta. Tavoitteena on pilotoinnin kokemusten pohjalta luoda koko hyvinvointialueen asukkaita palveleva matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelu. Pilotointi jatkuu nykysuunnitelman mukaan vuoden 2024 ajan.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tiedottaminen

Palvelusta tiedottaminen sekä ohjaaville ammattilaisille että mahdollisille asiakkaille on hyvin tärkeää. Matalan kynnyksen vastaanottojen työntekijät tekevät jatkuvasti työtä sidosryhmien ja oman terveysaseman ammattilaisten kanssa molemminpuolisen asiakasohjauksen onnistumiseksi.

Ohjaaminen ja palvelupolkut

Matalan kynnyksen vastaanotolle ohjautuu asiakkaita, joiden palveluiden tarve on moninainen. Jatko-ohjauksen kannalta on tärkeää, että vastaanotolla työskentelevillä ammattilaisilla on riittävästi tietämystä alueen toimijoista ja niiden tarjoamista palveluista, sekä selkeästi sovitut ohjeet ja ajanvaraus- ja ohjauskäytännöt, jotta asiakas pääsee sujuvasti tarvitsemaansa palveluun. 

Ydintehtävien määrittely

Asiakkaiden moninainen palveluiden tarve pakottaa myös määrittelemään ja rajaamaan, mikä on matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanoton ydintehtävää - mitä kaikkea hoidetaan ensikontaktissa ja mitä siirretään jatkohoito-taholle. Tarve palvelulle, joka ottaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaasta kokonaisvaltaisen kopin, on suuri sekä terveysasemalla että asiakkailla. Ilman keskeisten tehtävien tunnistamista matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanoton sisältö voi kasvaa hallitsemattomaksi. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toiminta käynnistyi 10/2023 yhdellä terveysasemalla ja laajeni 1/2024 kahdelle muulle terveysasemalle. Palvelulle on ollut selkeää tarvetta, ja siitä on saatu hyvää palautetta sekä asiakkailta että ammattilaisilta. 

Ensimmäisen kolmen toimintakuukauden aikana noin 1/3 asiakkaista on asioinut palvelussa ilman ajanvarausta ja 2/3 on ohjattu vastaanotolle ajanvarauksella terveysaseman kautta.