Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto terveysasemalla, Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Terveysaseman matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto tarjoaa apua ja ohjausta ilman ajanvarausta, kun oma tai läheisen mielenterveys ja päihteiden käyttö huolestuttavat.
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelun toimintamalli on käynnistetty yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKEhyva – Hyvät Palvelut (RRP) -hankkeen kanssa.
Hyvät Palvelut (RRP) -hanke ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin: asukkaiden palveluihin pääsy nopeutuu, palveluita järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden tunnistaminen ja palveluihin pääsy paranevat. Heikoimmassa asemassa olevat ovat mm. henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin.
Tutustu tarkemmin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja Hyvät palvelut -hankkeeseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella mielenterveyspalveluihin hakeutuvia ohjataan pääosin ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköisesti. Ilman ajanvarausta on mahdollista asioida vain yhdessä toimipisteessä. Akuuteissa mielenterveysasioissa asiakkaat hakeutuvat terveysasemien kiirevastaanotoille muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Ajanvarauksettomien päihdepalveluiden tilanne on parempi - hyvinvointialueella palvelee kolme toimipistettä.
Mielenterveys- ja päihdeasioissa apua hakevien asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaaminen vaativat ammattilaisilta erityisosaamista, aikaa sekä tietoa tarjolla olevista palveluista. Näitä ei terveysasemien kiirevastaanotoilla välttämättä ole. Asiakkaat ohjataan mielenterveyspalveluiden jonoon odottamaan tarkempaa hoitosuunnitelmaa ja hoitojaksoa. Mielenterveyspalveluissa on hoitovelkaa, ja asiakkaiden jonotusajat palveluun ovat pitkiä.
Asiakkaiden varhainen tuki matalan kynnyksen vastaanotolla, tarvittavien palveluiden oikea-aikainen tunnistaminen ja suora ohjaus palveluun ovat erittäin tärkeitä sekä apua hakevan asiakkaan kannalta että mielenterveyspalveluiden hoitovelan purkamiseksi.
Kuva
Kehittämistoimenpiteessä työskentelee 4 kehittäjäasiantuntijaa, jotka toimivat 70% työajastaan asiakastyössä terveysasemien matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla psykiatrisina sairaanhoitajina. Kehittäjäasiantuntijoiden työstä 30% on kehittämistyötä.
Hankkeessa työskentelee yksi kehittämistoimenpiteeseen nimetty erityisasiantuntijaa, jolla on päävastuu kokonaisuudesta. Erityisasiantuntijan tukena esim. päätöksissä ja linjauksissa ovat mm. terveysasemien lähijohtajista ja lääkäreistä koostuva ohjausryhmä sekä kehittämiskärjen projektipäällikkö.
Matalan kynnyksen palvelut linkittyvät myös muihin Hyvät palvelut -hankkeen kehittämistoimenpiteisiin, joiden osalta yhteistyötä tehdään useiden hanketyöntekijöiden kanssa.
Kuva
- Ilman ajanvarausta mielenterveys- ja päihdepalvelua tarjoavien matalan kynnyksen vastaanottojen saatavuus ja saavutettavuus paranevat
- Toimipisteiden määrä kasvaa
- Etäisyys lähimpään palveluun lyhenee
- Yhteydenotto/asiointikanavat monipuolistuvat
- Kiirevastaanotoilla hoidetaan vähemmän asiakkaita mielenterveys-/päihdeasioissa
- Asiakkaat hakeutuvat/ohjautuvat kiirevastaanottojen hoitajien vastaanottojen sijaan matalan kynnyksen psyk.hoitajien vastaanotoille
- Kiirevastaanottojen lääkäreille ohjataan vähemmän asiakkaita mielenterveys-/päihdeasioissa
- Asiakkaat ohjautuvat kiirevastaanottojen lääkäreille matalan kynnyksen psyk.hoitajien hoidon tarpeen arvion kautta, aiempaa suurempi osa ei tarvitse lääkäriaikaa
- Mielenterveys- ja päihdeasioissa terveysasemalla hakeutuvat asiakkaat ohjataan suoraan tarvittaviin palveluihin
- Mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjaaminen tapahtuu pääosin ajanvarauksen kautta
- Mielenterveys- ja päihdepalveluiden jonoihin ohjattujen asiakkaiden määrä vähenee
- Asiakkaan hoitoon pääsy nopeutuu
- Ilman jatkohoitoa pärjäävien asiakkaiden määrä kasvaa
- Asiakasmäärästä ja heille riittäneestä palvelusta saadaan aiempaa tarkempaa tietoa.
- Kolmannen sektorin pariin ohjattujen asiakkaiden määrä kasvaa
- Palvelussa on aiempaa paremmat tiedot 3. sektorin palveluista, joihin ohjata
- Ohjatusta asiakasmäärästä ja ohjaamisesta saadaan aiempaa tarkempaa tietoa
- Keskeisten toimijoiden kanssa on luotu molemminsuuntaisia palvelupolkuja
Kehittämistoimenpiteellä tavoiteltuja muutoksia mitataan seuraavilla mittareilla, joita tarkastellaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja pilotointivaiheessa kerättävän tiedonkeruupohjan kautta:
- Palveluiden saavutettavuus: Ilman ajanvarausta mielenterveys- ja päihdepalvelua tarjoavien matalan kynnyksen toimipisteiden määrä, etäisyys palveluihin, asiointi/yhteydenottoväylät
- Kiirevastaanotoilla mielenterveys-/päihdeasioissa asioineiden asiakkaiden ja käyntien määrä
- Kiirevastaanottojen lääkäreillä mielenterveys-/päihdeasioissa asioineiden asiakkaiden ja käyntien määrä
- Kiirevastaanotoilta ajanvarauksella jatkohoitoon ohjattujen asiakkaiden määrä
- Asiakkaat (määrä), joilla ei jatkohoidon tarvetta
- Asiakkaat (määrä), joille on riittänyt 3. sektorin palveluihin ohjaaminen
Lisäksi pilotin aikana toiminnan käynnistymisen ja kehityksen seurantaan käytetään:
- Asiakaskontaktien määrä matalan kynnyksen vastaanotoilla (ilman ajanvarausta ja ajanvarauksella)
- Palvelussa asioineiden asiakkaiden profiili (ikä, 18-29-vuotiaiden määrä, sukupuoli)
- Terapianavigaattorin ensijäsennysten määrä
- Palvelussa asioinnin syy
- Ensikertaa hoitoon hakeutuneiden määrä
- Jatkohoitoon ohjautuminen, onko jatkohoidon tarvetta ja missä se toteutuu
- Asiakaskokemukset palvelusta
- Ammattilaisten kokemukset palvelusta
Matalan kynnyksen vastaanotto pyrkii tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalvelua, johon on helppo ottaa yhteyttä ja hakeutua, kun nämä asiat huolestuttavat. Palvelu on kaiken ikäisille, mutta toiminnalla pyritään tavoittamaan erityisesti nuoria aikuisia 18-29v joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä.
Asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeita ja palautteita huomioidaan kehittämistyön eri vaiheissa. Matalan kynnyksen vastaanottojen psykiatriset sairaanhoitajat pystyvät hyödyntämään asiakkailta ja ammattilaisilta saamaansa ensikäden tietoa palvelun kehittämisessä:
- Palvelun käyttäjiltä kerätään jatkuvasti kirjallista asiakaspalautetta, kehittämisehdotuksia ja kokemuksia. Palautetta palvelusta saadaan myös suullisesti.
- Terveysasemien ammattilaisten kanssa yhteistyölle on sovitut rakenteet. Nousseita tarpeita ja kokemuksia hyödynnetään jatkuvasti toiminnan sisällön kehittämisessä. Terveysasemien ammattilaisilta tullaan keräämään myös kirjallinen käyttäjäpalaute.
- Alueella toimivia sidosryhmiä, näiden asiakkaita ja tarpeita tavoitetaan jalkautumalla esim. asukastiloihin, seurakuntiin ja erilaisiin nuorten palveluihin. Keskeisten toimijoiden kanssa luodaan yhteistyö- ja ohjausmalleja, jotka perustuvat yhdessä tunnistettuihin tarpeisiin.
- Kokemusasiantuntijoita tullaan hyödyntämään toiminnan jatkokehittämisessä.