Kainuun hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeella (RRP2) vastataan hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkamiseen, edistetään hoitoon pääsyä perustasolla sekä lisätään organisaation muutoskyvykkyyttä. Hoitoon pääsyä parannetaan selvittämällä häiriökysynnän määrä organisaatiossa ja tehdään toimia sen vähentämiseksi. Hankkeessa lisätään digitalisaatiota uusilla toimintamalleilla ja teknologialla.
Pohjois-Suomen YT-alueen RRP3 arviointitutkimushankkeessa arvioidaan aikuissosiaalityön menetelmien ja mentalisaatioon pohjautuvan terapian vaikutuksia.
Hoidon jatkuvuuden turvaajat - Omalääkäri ja omahoitaja (H2O)-hankkeessa (RRP4) kehitetään hoidon jatkuvuusmalli, jota tuetaan myös digitaalisilla ratkaisuilla.
Kokonaisuuden nimi
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeella (RRP2) vastataan hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkamiseen, edistetään hoitoon pääsyä perustasolla sekä lisätään organisaation muutoskyvykkyyttä. Hoitoon pääsyä parannetaan selvittämällä häiriökysynnän määrä organisaatiossa ja tehdään toimia sen vähentämiseksi. Hankkeessa lisätään digitalisaatiota uusilla toimintamalleilla ja teknologialla.
Pohjois-Suomen YT-alueen RRP3 arviointitutkimushankkeessa arvioidaan aikuissosiaalityön menetelmien ja mentalisaatioon pohjautuvan terapian vaikutuksia.
Hoidon jatkuvuuden turvaajat - Omalääkäri ja omahoitaja (H2O)-hankkeessa (RRP4) kehitetään hoidon jatkuvuusmalli, jota tuetaan myös digitaalisilla ratkaisuilla.
Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen (RRP2) tavoitteet kytkeytyvät valtakunnallisiin tavoitteisiin purkaa covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä hoitotakuun toteutumisen edistämiseen, hoitoon pääsyn nopeuttamiseen uudistamalla toimintatapoja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteet on asetettu haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa olevien osalle Kainuussa tähän mennessä tehtyjen selvitysten pohjalta ja niissä ilmenevien haasteiden ja kehittämistoimenpiteiden tarpeen kautta.
Investointi 1:ssä edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan hoito- kuntoutus- ja palveluvelkaa vuosina 2023-2025.
Investointi 2:ssa vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista uudistamalla hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen digitaalista palvelutarjotinta ja ottamalla käyttöön Hyte -palveluohjauksen toimintamalli.
Investointi 3:ssa vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta Kainuun hyvinvointialueen kirjaamista ja tilastointia kehittämällä.
Investointi 4:ssä kehitetään jo käytössä olevaa ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa edistämään perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palveluihin pääsyä siten, että soten kontakteista hoidetaan 35 % etänä sähköisin välinein vuoden 2025 loppuun mennessä.
Lisäksi hankkeessa on myös mukana työpaketti Pilari 3:sta, jossa tavoitteena on työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Kainuussa otetaan käyttöön IPS -toimintamalli, jossa tuetaan mielenterveyden häiriöitä sairastavien kainuulaisten työllistymistä, työhön paluuta ja työssä pysymistä.
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen RRP3 arviointitutkimushankkeella pyritään kehittämään sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta edistämällä hyvien toimintatapojen tutkimusta sekä kehittämällä tehokkaita menetelmiä. Tutkimushankkeen tavoitteena on myös vahvistaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella tehtävää tutkimusta ja tutkimusosaamista, sekä kehittää tutkimus- ja yhteistyörakenteita ja kerryttää tutkimukseen liittyvää osaamista. Tutkimuskokonaisuus jakautuu kahteen osatutkimukseen, jotka ovat aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset ja mentalisaatioon pohjautuvan terapian vaikuttavuus osana porrasteista mielenterveyspalvelujärjestelmää.
Hoidon jatkuvuuden turvaajat-Omalääkäri ja omahoitaja (H2O)-hankkeessa (RRP4) tavoitteena on kehittää Kainuun hyvinvointialueen sote-keskuksissa hoidon jatkuvuusmalli sekä parantaa potilaan ja omalääkäri/omahoitaja suhteen jatkuvuutta (INV 1). Hoidon jatkuvuutta tuetaan hankkeessa digitaalisilla työkaluilla kuten potilaiden elintapamuutosta tukevalla digitaalisella sovelluksella, hoitaja-avusteisella etädiagnostiikkateknologialla sekä hoidon jatkuvuuden toteutumista seurataan johdon digitaalisella tilannetyökalulla (INV 4). Lisäksi hankkeessa tuetaan valtakunnallisen hyvinvoinnin monialaisen digitaalisen palvelutarjottimen käyttöönottoa (INV 2).
Kestävän kasvun Kainuu II -hanke (RRP2) toimii ajalla 1.1.2023 - 31.12.2025 . Vuonna 2022 tätä hanketta edelsi Kestävän kasvun Kainuu -hanke, joka teki esiselvityksiä nykytilanteesta ja alueemme kehittämistarpeista.
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen arviointitutkimushankkeen (RRP3) toimiaika on 1.6.2023–31.12.2025.
Hoidon jatkuvuuden turvaajat - Omalääkäri ja omahoitaja (H2O)-hanke(RRP4) toteutuu ajalla 3.6.2024- 31.12.2025.
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeen (RRP2) hakijana ja hallinnoijana sekä päätoimijana on Kainuun hyvinvointialue. Hanke kattaa koko Kainuun. Kainuun kunnat (sivistys- ja nuorisotoimi), järjestöt ja asiakkaat ovat tärkeitä kehittäjäkumppaneitamme. Hankkeen hallinnoija vastaa toteumaraporttien, maksatushakemusten ja valtionavustusselvityksen tekemisestä sekä huolehtii tarvittavien selvitysten ja tietojen antamisesta valtionapuviranomaisille. Kehittämistiimi toimii Kainuun hyvinvointialueen järjestämisen tuessa ja huolehtii hankkeen organisoitumisesta ja työntekijöiden rekrytoinnista.
Hankkeen ohjausryhmä on muodostettu keskeisistä hanketoimijoiden edustajista sekä kolmannen sektorin edustajista.
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen Arviointitutkimushankkeen (RRP3) hallinnoijana toimii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja osatoteuttajia ovat Kainuun, Lapin ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä Jyväskylän yliopisto ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toimii hankkeen yhteistyökumppanina.
Hoidon jatkuvuuden turvaajat - Omalääkäri ja omahoitaja (H2O)-hanke(RRP4) hakijana ja hallinnoijana sekä päätoimijana on Kainuun hyvinvointialue.
Kainuussa sosioekonomiset terveyserot ovat keskimäärin jyrkemmät kuin muualla Suomessa. Vähemmän koulutetuilla huono terveys ja terveyttä vaarantavat elintavat ovat yleisempiä ja kuolleisuus suurempi kuin koulutetuilla. Myös terveyspalvelujen käyttö on osin jakautunut eriarvoisesti. Ammattioppilaitoksissa opiskelevat voivat huonommin ja heidän elintapansa ovat epäterveellisemmät kuin lukioissa opiskelevilla. Syrjäytyminen on terveyteen vaikuttava riskitekijä. Kainuulainen 18-24 -vuotias nuori on syrjäytymisriskissä muuta maata yleisemmin ja itsemurhakuolleisuus on maan korkeimpia.
Pandemian vaikutukset ovat Kainuussa kohdistuneet erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, omaishoitajien jaksamiseen, aikuisten mielenterveyskuntoutujien hyvinvointiin, ja yleisesti sosiaalisen osallisuuden vähentymiseen sekä yksinäisyyden, pelkotilojen ja ahdistuksen lisääntymiseen. Riski lasten ja nuorten suunterveyden tilan huononemiseen on kasvanut. Hammashuoltoon on pitkät jonot ja on tarve kehittää anestesiahoitoja mm. pelkopotilaille ja vammaisille. Esille on noussut myös neuropsykiatrisista oireista kärsivien lasten ja nuorten kuntoutustarve. Aikuisille ei ole tarjolla kuntoutusta diagnoosin saamisen jälkeen. Pandemia auttoi tunnistamaan organisaation muutostarpeen, jotta tuleviin pandemioihin voidaan vastata ketterästi, ja hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja toimintaprosessien kehittämistarpeen.
Hankkeessa ratkaistaan ongelmia, jotka liittyvät pandemian aiheuttaman hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkuun, hoitoon pääsyn edistämiseen perustasolla, organisaation muutoskyvykkyyden lisäämiseen, hoidon jatkuvuuden parantamiseen, hoitojonojen purkuun ja digitalisaatiota hyödyntävien uusien toimintamallien ja niitä tukevan teknologian käyttöön ottoon.
Hanke perustuu Kestävän kasvun Suomi -ohjelman strategisiin linjauksiin ja tukee tulevaisuuden sote-keskus - toimintamallia. Hanke vahvistaa Kainuun maakuntaohjelman 2022-2025 ja sen toimeenpanosuunnitelman 2022-2023 hyvinvointia koskevia strategisia linjauksia.
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (Pohjois-Suomen YTA) hyvinvointialueisiin kuuluvat Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Yhteistyöalue on maantieteellisesti laajin kattaen yli 50 prosenttia Suomen pinta-alasta. Alueella asuu noin 14 prosenttia maan väestöstä. Yliopistollisen sairaalan lisäksi alueella on neljä keskussairaalaa. Hyvinvointialueet ovat maantieteellisesti hyvin laajoja, jolloin etäisyydet palveluihin kasvavat ja alueen erilaisuudessa on suurta vaihtelua hoidon ja palveluiden toteuttamisen näkökulmasta.
Yhteistyöalueen keskeinen sosiaalityön tutkimuksen tarve liittyy vaikuttavan sosiaalityön rakenteiden ja työmenetelmien tutkimukseen. Alueella ovat ominaista laajat hyvinvointialueet, kuten Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa, joissa sosiaalityöntekijöiden riittävyys vaihtelee. Sosiaalityön palveluihin voi olla maantieteellisesti myös pitkä matka. Tutkimuksellisesti palveluiden saatavuus ja huono-osaisuuteen tähtäävän vaikuttavan sosiaalityön tutkimus on tarpeellista. Hyvinvointialueille omaleimaista on paljon palveluja tarvitsevat, erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt ja heidän huono-osaisuutensa. Heidän tarpeisiinsa vastaavan sosiaalityön arviointi ja vaikuttavan työn tutkimus on olennaista, jotta palvelujärjestelmä pystyy kohdentamaan sosiaalityötä tarpeenmukaisesti. Hyvinvointialueilla korostuu sosiaalityöntekijöiden osaamisen rakenteiden vahvistamisen tarve sekä työikäisten haasteisiin vastaavan sosiaalityön tutkimustiedon hyödyntäminen asiakastyössä. Lisäksi hyvinvointialueet tarvitsevat sosiaalityön tutkimusperustaisen asiantuntijuuden vahvistamista, jotta vaikuttava sosiaalityö mahdollistuu uusissa organisaatioissa. Tähän tarpeeseen vastaa käytäntötutkimuksen tavat tuottaa tietoa sosiaalityöntekijöiden osaamisen tueksi. Hyvinvointialueet myös tarvitsevat TKIO-rakenteiden vahvistumista hyvinvointialueuudistuksessa, jossa sosiaalityön tutkimusrakenteet käytäntöä tukevasti ovat löyhät ja puutteelliset.
Mielenterveyshäiriöt ovat suuri kansanterveydellinen haaste ja maailmanlaajuisesti suurelta osin alihoidettu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Sotkanet- tilaston mukaan kliinisesti merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt Suomessa aikuisväestössä sekä naisilla että miehillä. Yhteistyöalueemme hyvinvointialueilla psyykkinen kuormittuneisuus on korkeampaa Keski-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueella kuin Suomessa keskimäärin. Kuor-mittuneisuus on lähes kaksinkertaistunut Keski-Pohjanmaalla kahden vuoden aikana ja lisääntynyt useilla prosenttiyksiköillä muilla hyvinvointialueillamme. Mielenterveyshäiriöitä esiintyy myös enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lääkeostoja on myös enemmän, mutta mielenterveysperusteista kuntoutusta annetaan vähemmän. Kainuussa, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannukset ovat suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Kainuussa myös lääkekustannukset ja hoitokustannukset, ja Pohjois-Pohjanmaalla mielenterveyskuntoutuksen kustannukset, ovat suuremmat. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen keskimääräiset kustannukset eri palvelukokonaisuuksissa, kuten erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja laitoshoidossa ovat Pohjois-Suomen yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla keskimääräistä suuremmat. Myös mielenterveysperusteista osasairauspäivärahaa maksetaan selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Kestävän kasvun Kainuu II hankkeen päätavoitteena on 1) mielenterveyden häiriöitä sairastavien kainuulaisten työkyky paranee ja työllistyminen mahdollistuu - työllisyysaste nousee 2) Kainuun hyvinvointialueen väestö, eritoten heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevat kohderyhmät saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti, helposti, kynnyksettömästi sekä monikanavaisesti – palvelujen saatavuus paranee ja kustannusvaikuttavuus lisääntyy.
Pohjois-Suomen yhteistyöalueen RRP3 arviointitutkimushankkeella pyritään kehittämään sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta edistämällä hyvien toimintatapojen tutkimusta sekä kehittämällä tehokkaita menetelmiä. Tutkimushankkeen tavoitteena on myös vahvistaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella tehtävää tutkimusta ja tutkimusosaamista, sekä kehittää tutkimus- ja yhteistyörakenteita ja kerryttää tutkimukseen liittyvää osaamista. Tutkimuskokonaisuus jakautuu kahteen osatutkimukseen, jotka ovat aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset ja mentalisaatioon pohjautuvan terapian vaikuttavuus osana porrasteista mielenterveyspalvelujärjestelmää.
Hoidon jatkuvuuden turvaajat - Omalääkäri ja omahoitaja (H2O)-hankeen (RRP4) päätavoitteena on kehittää Kainuun alueella potilaan ja omalääkärin-omahoitajan toimintamalli perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaan, jolla turvataan potilaan henkilökohtainen hoitosuhteen jatkuvuus lääkäriin ja hoitajaan. Toimintamalli pohjautuu sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen pohjalta esitettyyn Omalääkäri 2.0 hoidon jatkuvuusmalliin.
Kestävän kasvun Kainuu II -hanke (RRP2) tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
PILARI 3
Tavoite - Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi, IPS - Sijoita ja valmenna kehittämishankkeen laajentaminen Kainuuseen vuosina 2023 – 2024.
Mielenterveyshäiriöitä sairastavan henkilön työllistyminen tai palaaminen avoimille työmarkkinoille palkkasuhteeseen ja siellä pysyminen tai ohjautuminen opintoihin sekä asiakkaiden elämänlaadun ja hyvinvoinnin koheneminen. Tavoitteena on muodostaa psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluista sekä työllistymisen tuesta ja työterveydenhuollon palveluista tiivis yhteistyörakenne ja kokonaisuus siten, että siitä muodostuu toisiaan tukeva asiakaslähtöinen palveluprosessi.
Tuotokset: Kuvaus kainuulaisesta mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelujen ja työllisyyden hoidon yhteistyörakenteesta; kainuulainen IPS toiminta. Opas/mallinnus mielenterveyskuntoutujan työllistämisestä Kainuussa, Infopaketti työnantaja-asiakkaille IPS mallista. Kainuulaisen mielenterveyskuntoutujan nopeampi asiakaslähtöinen työllistymisprosessi.
PILARI 4
a) Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- tai potilasryhmien hoito-, kuntoutus- tai palveluvelan purku ja hoitoon ja palvelujen piiriin pääsyn parantaminen
Tavoite - Työpaketti 1: Pitkäaikaissairaat ja pitkäaikaissairauden riskissä olevat - hoito- ja palveluketjujen uudistaminen, muutoskyvykkyyden lisääminen ja häiriökysynnän vähentäminen.
Turvata pitkäaikaissairaiden ja riskissä olevien kainuulaisten oikea-aikainen hoitoon pääsy ja hoidon toteutuminen. Hoitoon pääsyn aika laskee alle 7 vrk, hoito-, kuntoutus- ja palvelujonot lyhenevät ja palveluiden laatu paranee. Ensimmäinen yhteydenotto käynnistää palvelun tai hoidon. Palveluketjut toimivat nykyistä paremmin. Kohderyhmälle palveluja tuottavien työyksiköiden muutoskyvykkyys kasvaa. Häiriökysynnän määrä pienenee ja asiakas- ja työntekijätyytyväisyys lisääntyy.
Tuotokset: Uudistetut hoito- ja palveluketjut (pth-esh-sos), asiakaslähtöinen hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin malli. Pitkäaikaissairaille hoitoa ja palvelua antavat työyksiköt ovat muutoskykyisempiä ja ne pystyvät reagoimaan nopeammin esim. yllättäviin toimintaympäristön muutoksiin. Häiriökysyntä on vähentynyt.
Tavoite -Työpaketti 2: Nuoret ja nuoret aikuiset - mielenterveyden edistäminen ja neuropsykiatrisen hoitopolun kehittäminen.
Tunnistetaan nuorten mielenterveyden riskitilanteet ja nuoret saavat tukea mielenterveyden hyvinvointiinsa nopeammin ja helpommin. Kehitetään nuorten kasvuympäristöön, kouluille, matalan kynnyksen mielenterveyden edistämisen toimintamalli ja hoito/palvelu/tukipolku ja samalla vähennetään mielenterveyden stigmaa ja häpeää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toimintamalli ohjaa tarvittaessa psykososiaalisiin hoitointerventioihin (IPC ja CoolKids). Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä digitaalisen omahoidon lisäämistä.
Sovitaan työnjako (pth-esh) ja yhteistyömalli neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten aikuisten hoito- ja palveluketjussa. Asiakkaat/potilaat saavat tarvitsemansa diagnoosin, tuen/hoidon ja kuntoutuksen. Luodaan Nepsy-oireisen asiakkaan (digi)hoitopolku niin, että asiakas pääsee diagnostisiin alkukartoituksiin perusterveydenhuollon vastaanotolle mahdollisimman pian ja lopullisen diagnoosin tekoon erikoissairaanhoitoon 6 kk sisällä ja kuntoutukseen/hoitoon mahdollisimman pian diagnoosin saamisen jälkeen.
Tuotokset:
Nuorten mt. edistäminen: Syntyy toimintamallikuvaus nuorten mielenterveyden terveystarkastuksesta ja mielen hyvinvoinnin matalan tuen menetelmistä. Toimintamallin mukainen toiminta ja vaikuttavat menetelmien käyttö laajenee hyvinvointialueen kouluissa: tunnistaminen tapahtuu varhain, nuoret ohjautuvat tuen piiriin, tarjolla uudenlaisia tuen muotoja, konsultaatio erikoissairaanhoitoon on sujuvaa, hoitoon pääsy toteutuu nopeasti. Toimintamalli integroituu osaksi normaalitoimintaa siten, että kehittäminen tapahtuu yhteiskehittämisenä kouluympäristössä ja nuoret otetaan mukaan kehittämiseen, toimintamalli kuvataan osaksi hyvinvointialueen oppilashuollon suunnitelmaa. Järjestöt ja nuorisotoimi ovat osa nuorten mielenterveyden ja päihteettömyyden tukea/palveluketjua.
Neuropsykiatrinen hoitopolku: Nuorten ja nuorten aikuisten neuropsykiatrinen hoitopolku on kuvattu, kuntoutuksen toimintamalli laadittu. Mallit työstetään laajalla moniammatillisella yhteiskehittämisellä, mikä auttaa toimintamallien juurtumisessa.
Tavoite -Työpaketti 3: Omaishoitajien ja omaistaan hoitavien läheisten hyvinvointi ja terveys, elämän sosiaalinen laatu, paranee erilaisten tukimuotojen avulla.
Tuotokset: Erilaiset palvelu/tukipaketit erilaisiin tarpeisiin, varhainen tuen tarpeen tunnistaminen toteutuu, palveluja toteutetaan tarpeiden mukaisesti, perustason yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä toimii sujuvasti, palveluketjuihin on kiinnittynyt sopimuksellinen järjestötoiminta. Integraatio osaksi normaalitoimintaa toteutuu a) yhteiskehittämisen, b) sopimusten c) positiivisten vaikutusten avulla.
Tavoite -Työpaketti 4: Vammaiset henkilöt. Asiakkaiden osallisuuden, tasa-arvoisuuden ja tarpeita vastaavien palvelujen saamisen varmistaminen organisaatio- ja lakiuudistusten sekä koronapandemian toimintaympäristössä.
Asiakaslähtöisten, ennaltaehkäisevien ja vaikuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja palveluprosessien kehittäminen ja toteuttaminen turvaa palvelujen saatavuutta. Peruspalvelujen ja erityispalvelujen palveluketju toimii asiakkaan tarpeen mukaisesti.
Tuotokset: Toiminta integroituu normaalitoiminnaksi yhteiskehittämisen ja vahvan johdon sitoutumisen kautta. Kuva alueellisesta palvelukokonaisuudesta, palveluprosesseista sekä johtamisesta. Asiakaslähtöiset palvelujen myöntämiskriteerit.
Tavoite -Työpaketti 5: Muut: Lapset ja nuoret, lapsiperheet. Siirretään lapsiperheiden sosiaalityön Nopsa-toimintamalli lasten, nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien perheiden suun omahoidon vahvistamiseen, elintapaohjaukseen ja terveyden edistämiseen. Elintapaohjauksen tavoitteena on tukea yksilöä tai ryhmää tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä pysyviä elintapamuutoksia.
Toimintamallin avulla lisätään asiakkaiden/potilaiden ja perheiden tietoa suun terveydestä ja suun terveyteen vaikuttavista elintavoista, suun hoidosta ja suusairauksien ennaltaehkäisemisestä, ja vahvistetaan suun ja hampaiden omahoitoa.
Tuotokset: Toimintamallimuutokset alle 5-vuotiaiden lasten perheiden ohjaukseen ja tukeen sekä nuorten suun terveyden edistämiseen. Toimintamalli nuorten suunterveydenhuollon jalkautuvaan edistämiseen. Kehitetään suunterveydenhuollon pelkopotilaan palveluketjua, jossa yhdistyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sujuvaksi prosessiksi. Asiakastyytyväisyys on lisääntynyt. Suun terveys on parantunut.
b) Erikseen määriteltyjen digitaalisten toimintamallien käyttöönotto ja jalkauttaminen
Tavoite -Työpaketti 1: Chatin ja chatbotin käytön laajentaminen sekä etäkonsultaation toimintamallin käyttöönotto. Chatbot ohjaa asiakasta oikean tiedon äärelle ja oikeaan palveluun kaikissa Kainuun HVA:n palveluissa. Asiakas voi asioida chatin kautta monissa HVA:n palveluissa. Chat etäkonsultaation välineenä tukee perustason osaamista. Hoitoon pääsy ja palvelujen saatavuus paranee. Häiriökysyntä vähenee.
Tuotokset: Chatbot ohjaa asiakasta oikean tiedon äärelle ja oikeaan palveluun kaikissa Kainuun HVA:n palveluissa. Asiakas voi asioida chatin kautta monissa HVA:n palveluissa. Chat etäkonsultaation välineenä tukee perustason osaamista. Hoitoon pääsy ja palvelujen saatavuus paranee. Häiriökysyntä vähenee.
Tavoite -Työpaketti 2: Digitaalisten palvelujen käytön tukeminen. Varmistetaan kansalaisten ja asiakastyötä tekevän henkilöstön digituen saatavuus ja saavutettavuus digitaalisten toimintamallien käyttöönotossa. Asukkaat, joilla on toimintarajoitteita voivat tehdä Suomi.fi-valtuudet avustettuna kotonaan. Suomi.fi-valtuustietoa voidaan hyödyntää kaikissa palvelutavoissa. Sosiaalipalvelujen päätösten ja asiakassuunnitelman käsittelyprosessi nopeutuu ja tehostuu. Päätösten toimitus asiakkaille nopeutuu. Hyödynnetään muualla tehtyjä toimintamalleja.
Tuotokset: Kansalaisten digituen toimintamalli on käytössä. Verkkokoulutusalustan sisältöjä on laajennettu koskemaan Kestävän kasvun –hankkeessa käyttöönotettavia digipalveluja ja toimintamalleja. Suomi.fi-valtuuksien kotirekisteröinnin toimintamalli ja valtuustiedon siirtyminen aptj:ään. Sosiaalipalvelujen päätösten ja asiakassuunnitelmien käsittelyprosessin sähköinen toimintamalli.
Tavoite - Työpaketti 3: Kansallisten digitaalisten palvelujen käyttöönotto. Sähköinen perhekeskus tukee kainuulaisia perheitä ja ohjaa tarvittaessa oikeisiin palveluihin.
Tuotokset: Sähköinen perhekeskus on käytössä Kainuun HVA:lla. Nuorten interventionavigaattori on käytössä, nuorten ohjautuminen palveluihin on parantunut. Tarina -auttamisen videot ja chat -palvelukanava ovat osa nuorten sekä perheiden tukemisen palvelurakennetta.
Tavoite -Työpaketti 4: Palveluseteli-ostopalvelujärjestelmän (PSOP) käytön laajentaminen koko organisaatioon kaikkiin palveluihin. 1) Tehostaa palvelusetelien ja ostopalvelujen hallinnointi –prosessia ottamalla käyttöön digitaalinen toimintamalli, jossa hyödynnetään Palveluseteli-ostopalvelu -järjestelmää (PSOP). 2) Parantaa kustannusvaikuttavuutta ja palvelujen saatavuutta. 3) Ammattilaisten resursseja ostolaskujen käsittelystä vapautuu asiakastyöhön. 4) Ostopalveluista saadaan tietoa tietojohtamisen järjestelmään tiedolla johtamisen tueksi samalla tavoin kuin omasta tuotannosta.
Tuotokset: Palveluseteleiden ja ostopalveluiden digitaalinen hallintamalli käyttämällä Palveluseteli-ostopalvelujärjestelmä PSOP on toiminnassa kaikissa sote-palveluissa.
Tuotokset: Kansallinen HyTe-palvelukonsepti. Kuvaus alueellisesta palvelukonseptista ja toimintamallista. Alueellinen HyTe-palvelukonsepti. Omaishoitajien ohjaaminen tarpeenmukaisiin palveluihin nopeutunut.
Tavoite - Työpaketti 2: Digitaalinen palvelutarjotin. Digitaalinen Hyte-palvelutarjotin ohjaa investointi 1:ssä valittuja asiakasryhmiä HyTe-palveluihin.
Tuotokset: Digitaalinen palvelutarjotin, josta valitut kohderyhmät löytävät HyTe-palveluja.
Tavoite - Työpaketti 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen. Kansallisten kirjaamisohjeiden käyttöönotto, erityisesti hoitotakuun seurannan vaatiman kirjaamisen yhtenäistäminen. Samalla kirjaamisen laatu paranee ja tiedon hyödyntäminen paranee.
Tuotokset: Kirjaamisen täsmennetyt ohjeet. Kirjaamisen koulutuksen rakenteen kuvaus ja jatkuva koulutussuunnitelma. Kirjaamisen systemaattisuus, tarkoituksenmukaisuus paranee. Tiedon luotettavuus kasvaa. Toimijoiden kirjaamisosaaminen on lisääntynyt, kirjaaminen tapahtuu “asiakas olkapäällä”, asiakkaan asiat kirjataan ymmärrettävästi ja tiedon kirjaaminen tapahtuu riittävän nopeasti. Hoitotakuun seurannan edellyttämä kirjaaminen toteutuu terveydenhuollossa.
Tavoite - Työpaketti 2: Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen. Alueella on toimeenpantu rakenteellisen sosiaalityön kansallinen, yhtenäinen ja vertailukelpoinen raportoinnin malli, joka on kehitetty yhteistyössä THL:n ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Rakenteellisesta sosiaalityöstä tuotettua tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen johtamisessa, palvelujen kehittämisessä ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tuotokset: Alueellinen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin toteuttamissuunnitelma johdettuna kansallisesta mallista, osaamisen vahvistuminen, tiedolla johtamisen vahvistuminen, sosiaalityön vahvistuminen. Tiedolla johtamisen kautta asiakkaiden tarpeet kuullaan paremmin ja asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja toimintaympäristön/yhteiskunnan epäkohtiin kyetään puuttumaan. Tiedontuotanto toteutuu kansallisesti yhtenäisellä tavalla ja hyvinvointialue kykenee tuottamaan valtakunnallisesti tarvittavan tiedon.
Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot
Kansalaisten digitaaliset palvelut
Tavoite - Työpaketti 1 a): Asiakaspalautteen keruu. Hyvinvointialueilla on olemassa yhtenäinen tapa kerätä asiakaspalautetta.
Tuotokset: Kyvykkyys kerätä alueellisesti asiakaskokemusta ja tieto saadaan osaksi tiedolla johtamista. Kansallisen määrittelyn mukaan kerätty ja THL:lle toimitettu asiakaspalaute.
Tavoite - Työpaketti 1 c): Digi-HTA -arviointimallin käyttöönotto. Mobiilisovellusten ja digitaalisten palvelujen arviointimalli (Digi-HTA) on käyttöönotettu ja sitä tukevat toimintamallit on vakiinnutettu Kainuun hyvinvointialueella.
Tuotokset: Käytössä oleva arviointimalli kansalaisen tai kansalaisen ja ammattilaisen yhteisesti käyttämiin mobiilisovelluksiin ja digitaalisiin palveluihin. Arvioidut mobiilisovellukset ja digitaaliset palvelut.
Työpaketti 1 e): Kansalaisten etäpalvelut
Tavoite - e1) Digihoito- ja palvelupolkujen käyttöönotto. Edistää pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoitoon pääsyä, hoidon jatkuvuutta, vaikuttavuutta ja laatua sekä osallisuutta omaan hoitoonsa. Lisätä sähköisen asioinnin osuutta, sujuvoittaa ja yhtenäistää palveluprosesseja, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja parantaa hoitotuloksia.
Tuotokset: Käytössä asiakaslähtöiset digipalvelupolut.
Tavoite - Työpaketti 1 g): Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kansallisen palvelukonseptin digitaaliset ratkaisut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin monialainen digitaalinen ratkaisu on yhdenvertaisesti käytössä Kainuussa.
Tuotokset: Digitaalinen palvelutarjotin.
Ammattilaisten digitaaliset järjestelmät
Työpaketti 1 a) Ammattilaisten digitaaliset työvälineet
Tavoite - 1 a1) Omasoten ammattilaisen käyttöliittymän uudistus. Omasoten ammattilaisten käyttöliittymä helpottaa ammattilaisten työtä ja tehostaa prosesseja.
Tuotokset: Uudistettu käyttöliittymä tukee ammattilaisten työtä ja nopeuttaa asiakkaiden palvelua.
Tavoite -1 a2) Asiakkuussovelluksen käytön laajentaminen. 1) Asiakkuussovelluksen käyttö tukee monialaista vastaanottotoimintaa, uudet ammattiryhmät ja asiakassegmentit on määritelty ja käyttöönotettu ja käyttö on vakiintunut tk-vastaanottotoiminnassa. 2) Järjestelmä on käyttöönotettu muissa sote-palveluissa.
Tuotokset: Asiakkuussovelluksen käytön vakiintuminen sote-keskuksen monialaisessa vastaanottotoiminnassa. Käyttöön otettu muissa sote-palveluissa myös sosiaalihuollossa, mm. vammaispalveluissa.
Tavoite - 1a5) Sosiaalipalvelujen sähköinen allekirjoitus ja Suomi.fi-viestien integraatio. Sähköinen allekirjoitus ja Suomi.fi-viestit nopeuttavat päätösten käsittelyä ja tiedonkulkua asiakkaalle sekä tehostaa päätösprosessia.
Tuotokset: Sähköisen allekirjoituksen sovellus ja Suomi.fi-viestien integraatio asiakastietojärjestelmään.
Tavoite - 1a6) Digitaalinen ohjaustaulu. ) Saada toteutettua ja käyttöönotettua digitaalinen ohjaustaulu tukemaan sote-keskuksen vastaanottotoiminnan operatiivista johtamista. 2) Levittää toimintamallia muihin sote-palveluihin.
Tuotokset: Digitaalinen ohjaustaulu on käytössä tk-vastaanottotoiminnassa. Toimintamallia on hyödynnetty ja käyttöönotettu muissa palveluissa.
Johtamisen ratkaisut
Tavoite - Johtamisen ratkaisuissa kehitetään ja otetaan käyttöön kehittyneitä tietojohtamis- ja analytiikkaratkaisuja. Näiden avulla mahdollistetaan parempi palvelukokonaisuuksien ohjaus ja valtakunnallinen seuranta sekä palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden parantaminen.
Tavoite - b) Väestön palvelutarpeen ennakointi edistyneiden tietojohtamisen ratkaisuissa. Kainuun hyvinvointialue osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Väestön palvelutarpeen ennakointi edistyneiden tietojohtamisen ratkaisuissa –pilottiin.
Uudet digitaaliset innovaatiot
Tavoite - b) Asiakkaan yhteydenottoon liittyvän tiedon hyödyntäminen osana tiedolla johtamista. Asiakkaan yhteydenottoon liittyvää tietoa hyödynnetään tiedolla johtamisessa. Edistetään hoidon ja palvelun saatavuutta, parannetaan kustannusvaikuttavuutta. Vähennetään häiriökysyntää.
Tuotokset: Malli, jolla asiakkaan yhteydenottoon liittyvää tietoa hyödynnetään osana tiedolla johtamista.
Vaikutukset ja vaikuttavuus päätavoitteittain
Hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa on purettu. Palvelut toteutuvat tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Asiakas pääsee hoitoon ja palveluun nopeasti ja saa tarpeenmukaiset palvelut. Palvelujen jatkuvuus ja yhteen-sovittaminen toteutuu, palvelut toimivat asiakaskeskeisesti ja moniammatillisesti. Väestön terveys ja hyvinvointi on lisääntynyt. Väestö on ottanut vastuun omasta terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja saa siihen tukea palvelujärjestelmältä. Palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuus on lisääntynyt.
Arviointitutkimushanke Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset Kainuun hyvinvointialueella 2024-2025 (RRP3) tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Tavoitteet: Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset -tutkimus kohdentuu Kainuun hyvinvointialueella vuosina 2024-2025 taloussosiaalityön työmenetelmiin. Työmenetelmiä ovat muun muassa asiakkaan elämäntilannetta kartoittava EcoMap-menetelmä, oman talouden budjettia ja siinä pysymistä hahmottava Penno-ohjelma, Rahatarina-menetelmän kevennetty, keskusteleva versio tai tehtyjen hankintojen tarpeellisuutta arvioivat menetelmät. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkä verran näistä työmenetelmistä on hyötyä erilaisissa tilanteissa oleville asiakkaalle ja tuleeko niiden käyttöä muuttaa tai laajentaa.
Nämä muun muassa Takuusäätiön ja Marttaliiton kehittämät työmenetelmät on aiemmin integroitu Kainuun sote-kuntayhtymän vuosina 2022-2023 toteutetussa (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman) HELLÄ-hankkeessa luotuun kokoavaan, aikuissosiaalityöhön tarkoitettuun Satsaa ja säästä -toimintamalliin. Satsaa ja säästä -toimintamalli pohjautuu pitkälle Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen AIKUMETOD-tutkimushankkeen mallinnuksiin.
Tutkijasosiaalityöntekijä Petri Vuorijärvi on keskeisenä toimijana juurruttamassa Satsaa ja säästä -toimintamallia Kainuun aikuissosiaalityöhön. Tavoitteena on, että jokaisessa Kainuun hyvinvointialueen aikuissosiaalityön työyhteisössä on vähintään yksi henkilö, jonka kanssa Vuorijärvi on toteuttanut alusta loppuun Satsaa ja säästä -malliin kuuluvat keskeiset työmenetelmät. Menetelmiä toteutettaessa syntyneiden asiakasasiakirjatietojen kopioiminen tarvittavin osin tutkimusaineistoksi toisiolain (552/2019) mukaiseen, tietoturvallisuuden arviointilaitoksen hyväksymään tietoturvalliseen ympäristöön tapahtuu loppukesästä 2025.
Työmenetelmien vaikuttavuuden arviointi tehdään pääasiassa asiakastietojärjestelmän (Pro Consona/OMNI 360) työikäisten palveluiden asiakassuunnitelmapohjiin integroidun AVAIN-mittariston kautta. AVAIN-mittariston lisäksi vaikuttavuuden arvioimiseksi työmenetelmiä työntekijöiden kanssa käyttäviä asiakkaita pyydetään vastaamaan myös Aikuisväestön hyvinvointimittarin (AVHM) sekä ESY-mittarin (Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä) toimeentuloa ja raha-asioita koskeviin kysymyksiin ennen työmenetelmien käytön aloittamista sekä niiden käytön päättyessä. Mittareista saadut tiedot kirjataan asiakastietojärjestelmään.
Tutkimushankkeen tavoitteena on myös vahvistaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella tehtävää tutkimusta ja tutkimusosaamista, sekä kehittää tutkimus- ja yhteistyörakenteita ja kerryttää tutkimukseen liittyvää osaamista. Hyvinvointialueilla toimivien neljän tutkijasosiaalityöntekijän tiivistä yhteistyötä tukevat ja tieteellisestä ohjauksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toimijat.
Tuotokset: Satsaa ja säästä -malli sekä AVAIN-mittarin käyttö osana työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa on juurrutettu Kainuun aikuissosiaalityön toimintaan. Satsaa ja säästä-mallin vaikuttavuutta on arvioitu noin viiden kuukauden kevyellä intensiteetillä toteutetun interventiojakson perusteella ja tästä vaikuttavuudesta on tuotettu tutkimusraportti Kainuun hyvinvointialueen julkaisusarjaan sekä yksi artikkeli tieteelliseen aikakauslehteen.
Vaikutukset: Taloussosiaalityön Satsaa ja säästä -toimintamallin vaikuttavuuden arvioinnin perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä sen käytettävyydestä ja mahdollisista käytännön toteuttamisen ja kohdentamisen muutoksista.
Hoidon jatkuvuuden turvaajat - Omalääkäri ja omahoitaja (H2O)-hanke (RRP4) tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
PILARI 4
INVESTOINTI 1 HOIDON JATKUVUUSMALLI
- Tavoitteet: Tavoitteena on parantaa Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanotoilla potilas-lääkärisuhteen jatkuvuutta (potilas-lääkärihoitosuhteen henkilökohtainen jatkuvuus).
- Tuotos: Omalääkäri malli, joka noudattelee Omalääkäri 2.0 selvityksen periaatteita. Mallin ytimessä potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus ja sitä tukee jo aiemmin kehitetty omahoitajamalli (Potilaan sekä omalääkärin ja omahoitajan henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuus).
INVESTOINTI 2 MONIALAINEN HYTE-PALVELUKONSEPTI
Hyvinvoinnin monialainen digitaalinen palvelutarjotin
- Tavoitteet: Tavoitteena on hankkeessa vahvistaa hyvinvointialueen ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista. Lisäksi tavoitteena on tukea ammattilaisten ja kainuulaisten Tarmoa-palvelun käyttöä.
- Tuotos: HYTE-palvelukonsepti ja digitaalinen palvelutarjotin Tarmoa ovat ammattilaisten ja asukkaiden käytössä ja he osaavat käyttää palvelua. Tarmoa-palvelusta löytyy kattavasti alueen HYTE-palvelut.
- Vaikutukset: Kainuulaiset asukkaat löytävät tarvitsemansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ja kainuulaisten asukkaiden hyvinvointi ja terveys vahvistuu. Digitaalisen palvelutarjottimen ja HYTE-palvelukonseptin vaikutuksia ja käyttöä arvioidaan kyselyillä. Tarmoa palvelun sivustolla käyneiden kainuulaisten kävijöiden määrää sekä koulutuksiin osallistuneiden ammattilaisten määrää seurataan määrällisesti.
INVESTOINTI 4 HOIDON JATKUVUUTTA TUKEVAT DIGITAALISET RATKAISUT
Kansalaisten digitaaliset palvelut
TYÖPAKETTI 1 Sovelluksella tukea elintapamuutoksiin
- Tavoitteet: Elintapamuutossovellus tukee ylipainoon liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa omahoitajan/omalääkärin/ravitsemusterapeutin työtä
- Tuotos: Toimintamalli potilaiden omahoidon ohjaamiseen elintapamuutossovelluksen avulla
- Vaikutukset: Ylipainoon liittyvien sairauksien ilmaantuvuuden pieneneminen ja sairauksien parempi hoitotasapaino. Sovellusta käyttävien potilaiden terveys paranee ja sillä voi olla välillisesti vaikutusta koko perheen elintapoihin ja siten myös muiden perheenjäsenten terveyteen. Sovelluksen käyttöönottaneiden asiakkaiden määrää ja keskimääräinen pudotettujen kilojen määrää/potilas seurataan sovelluksesta saadulla datalla. Asiakastyytyväisyyttä ja asiakkaiden kokemusperäistä tietoa kerätään kyselyillä.
Ammattilaisten digitaaliset järjestelmät
TYÖPAKETTI 2 Etädiagnostiikka tukemaan pienten kuntien asukkaiden hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta
- Tavoitteet: Pienten sotekeskuksien etävastanottojen laadun ja hoidon jatkuvuuden paraneminen
- Tuotos: Toimintamalli, jossa omalääkärin vastaanotto tapahtuu etänä hoitaja-avusteisesti etädiagnostiikkavälineitä käyttäen.
- Vaikutukset: Hoidon saatavuus ja jatkuvuus pienissä kunnissa paranee, toiminta tehostuu, päivystyksen kuormitus vähenee. Vaikutuksia seurataan COCI-indeksillä, päivystyksen kuormituksen seuraamisella, asiakastyytyväisyydellä sekä digitaalisen asioinnin osuudella.
Johtamisen ratkaisut
TYÖPAKETTI 3 Hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden seurannan ja arvioinnin digitaalinen tilannetyökalu
- Tavoitteet: Toteuttaa ja käyttöönottaa hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden seurantaan digitaalinen tilannetyökalu.
- Tuotos: Digitaalinen hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden seurannan mittarit sisältävä tilannetyökalu on otettu käyttöön perusterveydenhuollon yleislääketieteen poliklinikalla Kajaanissa. Valmius myös muissa kunnissa.
- Vaikutukset: Digitaalisen tilannetyökalun avulla hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden seuranta saadaan osaksi sotekeskusten päivittäisjohtamista. Korjaustoimia vaativiin asioihin voidaan reagoida nopeasti. Päätökset perustuvat tietoon. Tiedolla johtamisen kyvykkyyttä saadaan nostettua. Asiakkaiden saama palvelu paranee hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden kohentuessa ja asiakastyytyväisyys paranee. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset: Tiedolla johtamisella voidaan edistää tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tilannetyökalun käyttöastetta ja käyttäjien määrää seurataan tilannetyökalusta saatavalla datalla ja työkalun käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä tietojohtamisessa arvioidaan käyttäjille suunnatulla kyselyllä.
I
