Kainuun hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma

Kestävän kasvun Kainuu -hankkeella vastataan pandemian aikana syntyneeseen hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkamiseen sekä edistetään hoitoon pääsyä perustasolla. Hankkeessa lisätään organisaation muutoskyvykkyyttä, jotta tulevat pandemiat ja muut muutostarpeet kohdataan ketterämmin. Hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta parannetaan selvittämällä häiriökysynnän määrä organisaatiossa ja tehdään toimia sen vähentämiseksi. Hankkeessa lisätään digitalisaatiota ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja niitä tukevaa teknologiaa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Kainuun hyvinvointialue - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Lyhyt kuvaus

Kestävän kasvun Kainuu -hankkeella vastataan pandemian aikana syntyneeseen hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkamiseen sekä edistetään hoitoon pääsyä perustasolla. Hankkeessa lisätään organisaation muutoskyvykkyyttä, jotta tulevat pandemiat ja muut muutostarpeet kohdataan ketterämmin. Hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta parannetaan selvittämällä häiriökysynnän määrä organisaatiossa ja tehdään toimia sen vähentämiseksi. Hankkeessa lisätään digitalisaatiota ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja niitä tukevaa teknologiaa.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen tavoitteet kytkeytyvät valtakunnallisiin tavoitteisiin purkaa covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä hoitotakuun toteutumisen edistämiseen, hoitoon pääsyn nopeuttamiseen uudistamalla toimintatapoja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteet on asetettu haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa olevien osalle Kainuussa tähän mennessä tehtyjen selvitysten pohjalta ja niissä ilmenevien haasteiden ja kehittämistoimenpiteiden tarpeen kautta. Palvelujen laadun kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.

Investointi 1:n tavoite: Vuodelle 2022 hankkeen tavoitteena on tehdä selvityksiä heikoimmassa asemassa olevien tilanteesta, pilotointeja, käyttöönottaa digitaalisia palveluja ja työvälineitä sekä laatia tarkemmat toimenpidesuunnitelmat tulevaa syksyn rahoitushakua varten.

Investointi 2:n tavoite: Vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista uudistamalla digitaalinen palvelutarjotin ja ottamalla käyttöön palveluohjauksen toimintamalli 7/2024 mennessä. Vuoden 2022 tavoitteena on suunnitella monialainen palvelukonsepti ja osallistua palvelutarjottimen kansalliseen yhteistyöhön sekä tuottaa Kainuun hyvinvointialueen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2023–2035.

Investointi 4:n tavoite: Kehitetään jo käytössä olevaa ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa edistämään perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palveluihin pääsyä siten, että soten kontakteista hoidetaan 45 % etänä sähköisin välinein vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2022 tavoite on ottaa käyttöön kansalaisten digitaalisia palveluja, ammattilaisten digitaalisia järjestelmiä ja johtamisen ratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on laatia jatkosuunnitelma vuosille 2023–2025.

Toimiaika

1.1. - 31.12.2022 (mukaan lukien hankevalmistelu). Syksyllä 2022 hankkeelle haetaan rahoitusta vuosille 2023 - 2025. Kokonaisuuden toimiaika 2022 - 2025. 

Toimijat

Hankkeen hakijana ja hallinnoijana sekä päätoimijana on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja jatkossa Kainuun hyvinvointialue. Kuntayhtymä järjestää ja tuottaa Kainuun kuntien (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) sosiaali- ja terveyspalvelut (pth, sos, esh) perussopimuksen nojalla. Puolanka on osajäsenenä Kainuun sotessa. Puolangan kunta osallistuu hankkeeseen. Hankkeen kokemukset ja toimintamallit leviävät ja juurtuvat alueelle Kainuun soten toiminnan kautta. Hanke kattaa koko Kainuun.

Kehittämistoimintaan osallistuvat mm. Kainuun soten lasten, nuorten ja perheiden terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelut, ikäihmisten palvelut. Kainuun kunnat (sivistys- ja nuorisotoimi) ja järjestöt ovat kehittäjäkumppaneita. Hankkeen hallinnoija vastaa toteumaraporttien, maksatushakemusten ja valtionavustusselvityksen tekemisestä sekä huolehtii tarvittavien selvitysten ja tietojen antamisesta valtionapuviranomaisille. Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö toimii suoraan kuntayhtymän johtajan alaisuudessa hallinnon tulosalueella. Hanke sijoittuu kehittämisyksikköön ja kehittämisyksikkö rekrytoi hankehenkilöstön.

Hankkeen ohjausryhmä muodostetaan keskeisistä hanketoimijoiden edustajista sekä kolmannen sektorin edustajista.

Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Kristiina Taskinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (sairaanhoitopiiri)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
kristiina.taskinen@kainuu.fi

Luotu

20.06.2022

Viimeksi muokattu

08.07.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuussa sosioekonomiset terveyserot ovat keskimäärin jyrkemmät kuin muualla Suomessa. Vähemmän koulutetuilla huono terveys ja terveyttä vaarantavat elintavat ovat yleisempiä ja kuolleisuus suurempi kuin koulutetuilla. Myös terveyspalvelujen käyttö on osin jakautunut eriarvoisesti. Ammattioppilaitoksissa opiskelevat voivat huonommin ja heidän elintapansa ovat epäterveellisemmät kuin lukioissa opiskelevilla. Syrjäytyminen on terveyteen vaikuttava riskitekijä. Kainuulainen 18-24 -vuotias nuori on syrjäytymisriskissä muuta maata yleisemmin ja itsemurhakuolleisuus on maan korkeimpia. 

Pandemian vaikutukset ovat Kainuussa kohdistuneet erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, omaishoitajien jaksamiseen, aikuisten mielenterveyskuntoutujien hyvinvointiin, ja yleisesti sosiaalisen osallisuuden vähentymiseen sekä yksinäisyyden, pelkotilojen ja ahdistuksen lisääntymiseen. Riski lasten ja nuorten suunterveyden tilan huononemiseen on kasvanut. Hammashuoltoon on pitkät jonot ja on tarve kehittää anestesiahoitoja mm. pelkopotilaille ja vammaisille. Esille on noussut myös neuropsykiatrisista oireista kärsivien lasten ja nuorten kuntoutustarve. Aikuisille ei ole tarjolla kuntoutusta diagnoosin saamisen jälkeen. Pandemia auttoi tunnistamaan organisaation muutostarpeen, jotta tuleviin pandemioihin voidaan vastata ketterästi,  ja hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja toimintaprosessien kehittämistarpeen.

Hankkeessa ratkaistaan ongelmia, jotka liittyvät pandemian aiheuttaman hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkuun, hoitoon pääsyn edistämiseen perustasolla, organisaation muutoskyvykkyyden lisäämiseen, hoidon jatkuvuuden parantamiseen, hoitojonojen purkuun ja digitalisaatiota hyödyntävien uusien toimintamallien ja niitä tukevan teknologian käyttöön ottoon.

Hanke perustuu Kestävän kasvun Suomi -ohjelman strategisiin linjauksiin ja tukee tulevaisuuden sote-keskus - toimintamallia. Hanke vahvistaa Kainuun maakuntaohjelman 2022-2025 ja sen toimeenpanosuunnitelman 2022-2023 hyvinvointia koskevia strategisia linjauksia..

 

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen päämäärä on tulevaisuuden sote-keskus, jossa palvelut ovat yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti kaikkien väestöryhmien saatavilla, ja palvelujen jatkuvuus on turvattu. Toiminnan painopiste on pyritty siirtämään kuratiivisista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus on varmistettu seuraamalla indikaattoreita ja mittareita.  Palveluja tuotetaan monialaisesti ja palvelujen yhteensopivuutta on vahvistettu. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Tulokset ja tuotokset

Investointi 1

  • selvitetty heikoimmassa asemassa olevien tilanne, pilotoitu palveluja, otettu käyttöön digitaalisia palveluja ja työvälineitä, laadittu tarkemmat toimenpidesuunnitelmat tulevaa rahoitushakua varten
    • Selvitys sosioekonomisista terveyseroista ja toimenpide-ehdotukset jatkohanketta varten on
    • Kuvaus vammaispalvelujen palvelukokonaisuudesta ja palveluprosessin päivitys
    • Alustava toimintasuunnitelma organisaation muutoskyvykkyyden lisäämiseksi
    • Selvitys häiriökysynnästä  
    • Pilotointi lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen kouluissa
    • Lasten ja nuorten suunterveyden hoitoprosessit on kuvattu, selvitys anestesiahoidon toteuttamiseksi, asiakaslomakkeiden uusinta
    • Selvitys omaishoitajien tuen tarpeesta
    • Otettu käyttöön PSOP - lastensuojelun ja päihdehuollon digitaalinen ostopalvelujen hallinnointijärjestelmä
    •  

Investointi 2

  • Edistetty hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
    • Dokumentti hyvinvoinnin palvelutarjottimen kehittämissuunnitelmasta ja teknisen alustan vaatimusmäärittelystä
    • Palveluohjauksen toimintamalli on otettu käyttöön

Investointi 4

  • Otettu käyttöön hoitotakuun toteutumista edistäviä kansalaisten digitaalisia palveluja ja ammattilaisten digitaalisia järjestelmiä  
    • Arviointidokumentti digitaalisten palveluiden kypsyystasosta on valmis
    • Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan verkkosivut on uudistettu, Suomi.fi-palvelutietovarannon (PTV) tiedot integroitu verkkosivuille
    • Asiakkaiden käytössä on asiakasta ohjaava chatbot ja chat-palvelu
    • Tarkennettu suunnitelma reaaliaikaisesta asiakas- ja työntekijäpalautteesta sotekeskusten vastaanottotoimintaan on valmis ja suunnitelman on pilotoitu
    • Otettu käyttöön digitaalinen ohjaustaulu, joka tukee sote-keskusten toiminnanohjausta, suunnitelma jatkokehittämisestä varten on valmis
    • Alustava suunnittelu asiakassovelluksesta  monialaisen vastaanotto-toiminnan tarpeisiin ja laaja-alaista palvelua tarvitsevan asiakkaan/potilaan tunnistamiseksi
    • Käyttöön on otettu vammaispalvelun toiminnanohjausjärjestelmä
    • Erikoissairaanhoidon kutsukirjeiden postitus on digitalisoitu
    •  Kansallisen tason kehittämistyöhön, hyvien käytänteiden jakaminen

Vaikutukset

  • Tehostunut asiakasohjaus
    • verkkosivut, PTV-tiedon integrointi Suomi-fi  , chat-palvelu, chatbot
  • Tehostunut toiminnanohjaus
    • digitaalinen ohjaustaulu vo-toiminnassa, päivätoiminnan, asumisen ja tilapäishoidon hallinnointi digitalisoitu, ostopalvelujen hallintaprosessi digitalisoitu, pilotoitu asiakas- ja työntekijäpalaute sotekeskusten vo-toiminnassa,
  • Ymmärrys ja tieto nykytilasta
    • digitaalisten palveluiden kypsyystaso tiedossa, häiriökysynnän ilmiö tunnetaan ja sitä voidaan vähentää, tieto kansallisesta kehittämisestä ja hyvistä käytänteistä
  • Ammattilaisten toiminta on tehostunut
    • kutsukirjeet Suomi.fi –viesteihin, monialaisten ammattiryhmien tarpeet tiedetään ja laaja-alaista palvelua tarvitsevat potilaat tunnistetaan
  • Eriarvoistavia tekijöitä palveluprosesseissa on tunnistettu, asiakkaiden osallisuus ja luottamus palveluihin on vahvistunut, palvelujen saatavuus on varmistettu
    • vammaispalvelut, lasten ja nuorten mtt-palvelut, neuropsykiatrinen kuntoutus, lasten ja nuorten suunterveys, omaishoitajat, asukkaiden yhteydenotto palveluihin helpottunut,
  • Pilottiyksiköiden/ organisaation muutoskyvykkyys on kasvanut (QWL)
    • pilotoitu työelämäinnovaatioiden toimintamalli, häiriökysynnän väheneminen
  • Aluetason kehittäminen linjassa kansallisen tason kehittämisen kanssa
  • Toimenpidesuunnitelmat 2. vaiheeseen