Moniammatillinen varhainen tuki pienten lasten (0-3v) syömiseen liittyvissä haasteissa (kokeilu)
0-3-vuotiailla lapsilla voi ilmetä haasteita syömisessä. Haasteet voivat monimutkaistua ja johtaa laajempaan palvelujen tarpeeseen. Edistämme haasteen tunnistamista ja tarjoamme syömiseen perehtyneiden terapeuttien tukea ja apua perheille.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
0-3-vuotiailla lapsilla voi ilmetä haasteita syömisessä. Haasteet voivat monimutkaistua ja johtaa laajempaan palvelujen tarpeeseen. Edistämme haasteen tunnistamista ja tarjoamme syömiseen perehtyneiden terapeuttien tukea ja apua perheille.
Toimintamalli lyhyesti
Moniammatillinen varhainen tuki pienten lasten (0-3v) syömisen haasteisiin -kokeilun tarkoituksena oli tunnistaa syömiseen liittyen tukea tarvitsevat pienet lapset ja ohjata heitä ja heidän perheitään saamaan tukea tarpeen mukaan toimintaterapeutilta, puheterapeutilta ja/tai ravitsemusterapeutilta syömisen haasteeseen. Lastenneuvolan terveydenhoitajat tapaavat pieniä lapsia ja heidän vanhempiaan neuvolassa ja seuraavat lasten kasvua ja kehitystä. Syömiseen liittyvät asiat ovat luonnollinen osa kasvun seurantaa. Mikäli perheellä oli huolta lapsen syömisestä, terveydenhoitaja kartoitti syömisen haastetta tarkemmin haasteen tunnistamiseksi ja jäsentämiseksi kehitetyn lomakkeen avulla ja kysyi perheen halukkuutta saada apua haasteeseen konsultaatiotyöryhmästä ja kokeilussa mukana olevilta terapeuteilta. Lastenneuvolan terveydenhoitaja toi lapsen ja hänen haasteensa toiminta-, puhe- ja ravitsemusterapeutin tietoon konsultaatiotyöryhmässä, joka kokoontui kokeilun aikana joka toinen viikko tunnin ajan. Yhdessä konsultaatiotyöryhmässä käsiteltiin kahden viikon aikana terveydenhoitajien vastaanotoilla käyneet lapset, joilla oli havaittu syömiseen liittyviä haasteita. Yhteen konsultaatiotyöryhmään on kokeilussa otettu korkeintaan kolme asiakasta. Konsultaatiotyöryhmään on 19.4.-25.10. välisenä aikana ohjautunut 21 lasta.
Lastenneuvolan terveydenhoitajan kartoituksen perusteella suunniteltiin, tarvitseeko lapsi ja perhe tilanteessaan tukea ja ohjausta ja kenen mukana olevan ammattilaisen apu ja tuki on tarpeen. Konsultaatiotyöryhmän jälkeen lapsi ja perhe saivat ajan yhden tai useamman terapeutin vastaanotolle ja siellä perhe sai lisää tukea ja ymmärrystä tilanteeseen sekä keinoja tukea lasta syömisen/ruokailun haasteessa kotona. Terapeutti seurasi tarvittaessa tilanteen kehittymistä myöhemmin uudelleen. Terapeutin vastaanoton tai konsultaatiotyöryhmän jälkeen lapsi voitiin ohjata tarvittaessa myös muille ammattilaisille tai tahoille, kuten muiden sote-keskuksen terapeuttien arvioon tai pikkulapsipsykiatrian yksikköön.
Etelä-Pohjanmaalla toimiva ravitsemusterapeutti kiinnitti huomionsa siihen, että hänelle ohjautuu paljon lapsia ja nuoria lasten- ja nuorisopsykiatrian kautta, joilla on syömisessä haasteita. Syömisen haasteisiin vaikutti liittyvän jonkinlaista aistisäätelyn pulmaa. Ravitsemusterapeutti otti yhteyttä toimintaterapeuttiin. Tästä lähtökohdasta käsin alkoi pohdinta, miten lapsia voitaisiin auttaa yhdessä. Syömisen haasteet voivat olla havaittavissa jo pienellä lapsella ja varhainen tuki voisi auttaa perhettä niin, että haasteet eivät pääse monimutkaistumaan ja lisää sen myötä palvelujen tarvetta.
Halusimme kokeilla, voisiko perheelle tarjottu varhainen oikea-aikainen tuki auttaa perheitä ja lasta ja estää mahdollista myöhempää palveluntarvetta. Pitkällä aikavälillä kokeilun/toimintamallin avulla voidaan mahdollisesti saavuttaa taloudellista säästöä. Kokeiluun valikoituivat terapeuteiksi toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti ja puheterapeutti, koska näiden ammattilaisten katsottiin olevan oleellisimmat asiantuntijat aistisäätelyyn pohjautuvien syömishaasteiden arvioinnissa ja ohjaamisessa.
Kokeilun kohderyhmäksi valikoituivat 0-3-vuotiaat lapset, koska 0-3-vuotiaiden lasten kehitykseen sijoittuvat syömisen kannalta merkityksellisimmät vaiheet, kuten imetys ja kiinteisiin ruokiin ja ruokien karkeampiin rakenteisiin siirtyminen.
Kokeilussa oli mukana lastenneuvolan terveydenhoitajia, jotka toimivat pienten lasten kanssa ja seuraavat heidän kasvuaan ja kehitystään, johon olennaisesti kuuluu myös syömiseen liittyvät asiat.
Kokeilussa mukana olevat terapeutit (toimintaterapeutti, puheterapeutti ja ravitsemusterapeutti) ovat hankkineet osaamista syömisen haasteisiin liittyen koulutusten ja kokemuksen kautta.
Lastenneuvolan terveydenhoitajien kouluttaminen ja tiedottaminen
Toimintamallin käyttöönotto Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella vaatii tiedottamista ja kouluttamista. Vain osa lastenneuvolan terveydenhoitajista on ollut mukana kokeilussa, koska kokeiluun ohjautuvien lasten määrän arvioiminen oli vaikeaa ennen kokeilua. Lastenneuvolan terveydenhoitajia, jotka eivät ole olleet mukana kokeilussa, tulisi tiedottaa ja kouluttaa tunnistamaan lapsia, joilla on haasteita syömiseen liittyen sekä ohjeistaa toimintamalliin liittyvistä toimintakäytänteistä.
Terapeuttien osaamisen ja resurssin varmistaminen
Mukana kokeilussa on ollut puheterapeutti ja ravitsemusterapeutti hyvinvointialueelta. Mikäli toimintamalli laajenisi koko hyvinvointialuetta koskevaksi, tulisi työntekijäresurssia mahdollisesti suunnata enemmän lasten syömisen haasteissa auttamiseen ja antaa mahdollisuus kouluttautumiseen tai omaehtoiseen osaamisen kartuttamiseen pienten lasten syömisen haasteista puheterapeuteille ja ravitsemusterapeuteille laajemmin.
Mukana kokeilussa on ollut toimintaterapeutti, joka toimii yksityisenä palveluntuottajana. Toimintamallin mahdollisen laajentumisen myötä tulisi palvelua mahdollisesti ostaa tai kouluttaa hyvinvointialueen toimintaterapeutti toimimaan pienten lasten syömisen haasteiden parissa sekä mahdollistaa perehtyminen asiaan. (Ks. liitteenä oleva taulukko.)
Liitteenä olevaan taulukkoon on koottu mukana olleiden terapeuttien toimesta toimintaterapian, puheterapian ja ravitsemusterapian osalta resursseihin liittyviä asioita (ajankäyttö/asiakas, osaaminen, välineet/tilat).
Vastuuyksikön/työntekijän nimeäminen
Neuvolan puolelta on nimetty työntekijä, joka voi jatkossa koordinoida toimintamallia. Kuntoutuksen palvelualueella ei ole vielä saatu sovittua. kuka ottaa vastuuta asiasta ja neuvottelut jatkuvat vuoden 2024 alussa.
Kokeiluun osallistuneiden vanhempien kokemuksia
Vanhemmista 11/21 vastasi kokeilua koskevaan palautekyselyyn. Kyselyyn vastanneet vanhemmat ovat kokeneet, että osallistuminen kokeiluun on vaikuttanut lapsen tilanteeseen positiivisesti; 1/11 on arvioinut tilanteen olevan paljon parempi, 6/11 hieman parempi ja 4/11 arvioi tilanteen pysyneen ennallaan. Osittain tilanteeseen kokeilun vaikutuksista on voinut vaikuttaa se, että suurin osa vanhemmista oli osallistunut terapeuttien vastaanotoille alle kuukausi ennen palautekyselyyn vastaamista (54,5%). Vanhemmat kokivat muutoksia tapahtuneen lapsen ruokailussa; lusikalla syöminen oli alkanut sujua, lapsen syöminen oli reipastunut ja monipuolistunut, lapsi oli alkanut syömään itsenäisemmin "turvaruokien" muodostaessa ruokavalion pohjan ja perheet kokivat saaneensa konkreettisia työkaluja työstää lapsen syömiseen liittyvää haastetta. Useat vanhemmat kuvasivat erityisesti saaneensa itse varmuutta ja rohkeutta toimia ruokailutilanteissa lapsen kanssa ja he kokivat oman huolensa ja epävarmuutensa helpottaneen, mikä jo sinänsä auttoi ruokailutilanteita. Tärkeää vanhemmille oli myös, että he olivat tulleet kuulluksi lapsen haasteen vuoksi ja he saivat itse ymmärrystä lapsen haasteeseen.
Lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia
Lastenneuvolan terveydenhoitajat kokevat, että kokeilu/toimintamalli on tarjonnut heille väylän ohjata asiakkaita avun piiriin silloin, kun heidän oma osaamisensa ei ole riittänyt vanhempien ohjaamiseen lapsen syömiseen liittyvässä haasteessa. Terveydenhoitajat kertovat olleensa aikaisemmin nyt kokeiluun ohjaamiensa lasten kanssa hyvin yksin, eivätkä he ole tienneet, mihin he voivat lapsia vanhempineen ohjata saamaan apua. Terveydenhoitajat ovat olleet myös tyytyväisiä siihen, että mahdollisuuksia auttaa lasta on voitu konsultaatiotyöryhmässä pohtia moniammatillisesti. Terveydenhoitajat ovat kokeneet saaneensa myös itse lisää tietoa lasten syömisen haasteista kokeiluun osallistumisen myötä. Terveydenhoitajat ovat kokeneet hyväksi myös sen, että lapset ja vanhemmat ovat saaneet nopeasti apua syömisen haasteeseen kokeilun kautta. Lapsi on päässyt terapeuttien vastaanotolle usein kuukauden tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa lastenneuvolan terveydenhoitajan käynnin jälkeen. Terveydenhoitajat ovat kokeneet roolinsa lapsen syömisen haasteiden tunnistajana ja lapsen ja perheen tilanteen asiantuntijana tärkeäksi moniammatillisessa konsultaatiotyöryhmässä saattaessaan lapsen asiaa terapeuttien tietoon.
Terveydenhoitajat toivovat, että toimintamalli jatkuisi. He ovat voineet aikaisemminkin lähettää lapsia ravitsemusterapeutin tai puheterapeutin vastaanotoille ja tässä kokeillussa erityisesti asiantuntevan toimintaterapeutin osuus on ollut tärkeä. Konsultaatiotyöryhmien sovittamisessa omaan aikatauluun on ollut jonkin verran terveydenhoitajilla haasteita ja osin myös lapsen asioiden käsittelyyn toivottiin lisää aikaa. Terveydenhoitajat ehdottivat, että he voisivat mahdollisesti olla asiakaslapsensa mukana terapeuttien vastaanotolla etämahdollisuuksia hyödyntäen. Osallistuminen kasvattaisi heidän osaamistaan lasten syömisen haasteista.
Terveydenhoitajien mukaan perheet ovat olleet tyytyväisiä toimintamalliin ja erityisesti moniammatilliseen ja nopeaan apuun. Osin vanhemmat ovat saapuneet lapsensa kanssa pidempiäkin matkoja terapeuttien vastaanotolle, mutta terveydenhoitajien mukaan matka ei ole haitannut perheitä.
Toimintamallin tilanne 12/2023
Varhainen tuki pienten lasten syömisen haasteisiin nähdään tärkeänä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Haasteita aiheuttaa taloudellinen tilanne ja resurssit. Suunnitelmissa on, että toimintamalli jatkuisi jossakin muodossa. Konsultaatiotyöryhmiä toteutui kokeilussa joka toinen viikko, mutta jo kokeilun myötä todettiin, että riittäisi, että konsultaatiotyöryhmä olisi esimerkiksi kerran kuukaudessa. Terapeuttiresurssia on suunniteltu mukaan erityistason palveluista, mutta päätöksiä terapeuteista ei ole saatu vielä sovittua.
Neuvottelua toimintamallin tarpeesta ja jatkosuunnitelmista jatketaan alkuvuodesta 2024.
Kansikuva
