Monitoimijainen päivystysmalli

Asiakkaan palvelukokonaisuuden sujuvoittaminen
Mahdollistetaan asiakkaalle suora yhteydenottomahdollisuus palveluun. Kokonaisvaltainen palvelu tarjotaan yhden pisteen kautta ja palveluista kootaan hänen tarpeiden mukainen kokonaisuus.Tarjotaan aitoa kohtaamista, läsnäoloa ja turvallisuuden tunteen palauttamista. Vältetään tarpeetonta palvelusta toiseen siirtämistä.

Monitoimijaisen päivystyspalvelujen yhteensovittaminen
Kootaan yhteen alueelliset päivystyspalvelut julkiselta sektorilta sekä järjestöjen osalta. Yhteen sovitetaan somatiikan päivystyksen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipäivystyksen, kriisityön, väkivaltatyön ja lastensuojelun toiminnot. Kootaan yhteen eri toimijoiden ydintehtävät sekä yhteinen tehtäväalue. Selvitetään asiakkaille keskeiset hyvän palvelukokemuksen elementit.

Moniammatillisen työparityöskentelyn toteuttaminen
Sovitaan moniammatillisesta työparityöskentelystä ja työn vastuualueista. Kannetaan asiakkaan kokonaisvaltaisesta palvelukokemuksesta yhteisvastuuta. Hyödynnetään työntekijöiden erilaista ammatillista osaamista.

Hallinnollisten reunaehtojen luominen
Järjestetään monialaisen toiminnan mahdollistamat resurssit ja puitteet. Osoitetaan toiminnan mahdollistamat tilat sekä varmistetaan työntekijöiden ammatillinen osaaminen.

Moninäkökulmainen tarkastelu

Toimijat
Palveluja voivat käyttää kaikki kiireellistä päivystyspalvelua tarvitsevat Essoten alueella asuvat ja oleskelevat ihmiset. Päivystyspalveluiden tarve pitää sisällään sosiaali- ja kriisipäivystysasiat, lastensuojelulliset asiat, mielenterveys- ja päihdeasiat sekä somaattiset vaivat.

Päivystyspalveluiden toteuttamiseen osallistuu monitoimijainen työntekijäjoukko. Tähän kuuluvat somatiikan yhteispäivystyksen henkilökunta, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivystävä sairaanhoitaja, sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä, lastensuojelun päivystävä työntekijä sekä tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan terveyssosiaalityöntekijä ja järjestöistä Kriisikeskuksen kriisityöntekijä sekä Viola ry:n väkivaltatyön erityisosaaja. Näiden lisäksi palvelun toteuttamisessa on kiinteästi mukana Hätäkeskus, poliisi, ensihoito sekä eri yksityiset lastensuojelulaitokset.

Organisatorisesti monitoimijapäivystys on osa Essoten terveydenhuoltopalveluja. Osaaminen ja henkilöstöresurssit sosiaali- ja kriisipäivystykseen tulevat Essoten perhe- ja sosiaalipalveluista ja mielenterveys-ja päihdepalveluista heidän päivystyksensä. Essote myöntää mukana oleville järjestöille heidän toimintansa mahdollistavan avustuksen toimintaan. Monitoimijuutta tuetaan yhteisellä johtajatason sekä vastuutyöntekijätason kehittämistapaamisilla.

Monitoimijapäivystyksen toimintamalli on kehitetty eri kuntien ja sairaanhoitopiirin poliittisten toimielimien hyväksymässä Esso-hankkeessa. Uuden toimintamallin käyttöönotto on päätetty Essoten hallituksessa.

Tehtävät ja työnjako

Asiakas voi itse ottaa yhteyttä palveluun tai hänet ohjataan kriisitilanteessa palvelun piiriin. Akuuteissa tilanteissa huomioidaan myös palvelun käyttäjän omaiset. Lapsi käsitetään asiakkaana aina, kun hänen huoltajansa asioi palveluissa.

Palvelua tarjotaan aktiivisesti asiakkaalle ja hänen kohtaamistaan pidetään tärkeänä. Eri päivystykselliset tehtävät hoidetaan yhdessä toimien, omat ydintehtävät tunnistaen. Työssä hyödynnetään monialaista työparityöskentelyä ja tilanteen mukaista harkintaa. Arkena ja päiväaikaan yhteiseen palvelun tuottamiseen osallistuu sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä, lastensuojelun päivystyksen sosiaalityöntekijä, mielenterveys- ja päihdepäivystyksen sairaanhoitaja sekä yhteispäivystyksen henkilökunta. Sen lisäksi yhdessä toteuttamisessa on mukana terveyssosiaalityöntekijä. Palveluja täydentävät järjestötoimijoista Kriisikeskuksen kriisityöntekijä kriisitilanteissa ja Viola ry:n konsultoiva työntekijä vaikeissa väkivaltatilanteissa. Iltaisin ja viikonloppuisin sosiaali- ja kriisipäivystys sekä mielenterveys- ja päihdepäivystys hoidetaan sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitajan työparityöskentelynä yhdessä yhteispäivystyksen toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja kriisityöntekijä on vastuullinen akuuttien kriisitilanteiden hoitaja. Kriisiapua toteutetaan tiiviinä eri toimijoiden yhdessä toimimisena.

Essoten eri palvelualueiden esimiehet ohjaavat yhdessä toteutettavaan työhön tarvittavan osaamisen ja resurssit. Monitoimijainen työskentely sovitaan palvelualueiden esimiesten yhteisissä kokoontumisissa. Johtotason organisoitumisen lisäksi kootaan lähiesimiesten/vastuutyöntekijöiden työrukkanen, jossa sovitaan yhteisen työskentelyn pelisäännöt ja eteen tulevat haasteet.

Kuntayhtymän poliittinen organisaatio mahdollistaa monitoimijaisen palvelun toteuttamisen ja tekee tarvittavat päätökset toiminnan mahdollisista muutoksista ja rajauksista.

Tiedot, taidot, välineet 
Asiakas voi olla yhteydessä monitoimijapäivystykseen puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Hän voi ottaa yhteyttä myös suoraan päivystyksen eri toimijoihin, kuten yhteispäivystykseen ensineuvon kautta, sosiaalipäivystyksen suoraan puhelinnumeroon tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden suoraan numeroon. Työntekijän tehtävänä on arvioida palvelutarve ja ohjata asiakas tarvittavan palvelun piiriin. Asiakas voi hätätilanteessa ottaa yhteyttä hätänumeroon 112.

Hätäkeskuksen työntekijä arvioi tehtävän kiirellisyyden. Hätätilanteessa suoritetaan hälytys ja kiireellisessä tilanteissa ohjataan tehtävän hoito yhteispäivystykseen tai suoraan sosiaalipäivystykseen. Kaikkien työntekijöiden tulee hallita kokonaisvaltaisesti omat ydintehtävänsä ja sen lisäksi heillä tulee olla valmiudet toimia kriisi- ja väkivaltatilanteissa. Työntekijät hoitavat kriisitilanteita monialaisena yhteistyönä. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on puhelinrinki, johon työntekijät kirjautuvat aktiivipäivystäjiksi. Rakennetaan turvalliset tiedonvälityskanavat julkisen ja järjestön välille mm. kriisityöskentelyn varaamiseksi asiakkaalle. Tiedonvälitys ja palveluiden sopiminen tapahtuvat asiakkaan suostumuksella. Sähköistä yhteydenottomahdollisuutta sosiaali- ja kriisipäivystykseen selvitetään.

Essoteen rakennetaan monitoimijuutta tukevat yhteistyörakenteet. Palvelualueiden johtajat sopivat yhdessä yhteisen työskentelyn rajat ja ohjaavat omalta palvelualueelta osaavan henkilökunnan ja resurssit työskentelyn toteuttamiseen. Työskentelyyn sovitaan yhteiset pelisäännöt. Johtotasolla hankitaan monitoimijaisen työskentelyn mahdollistavat työtilat, työvälineet ja yhteinen tahtotila. Toteuttajatasolle luodaan monialainen työporukka, joka yhdessä ratkoo käytännön palvelun toteuttamiseen liittyviä haasteita. Monitoimijainen työporukka jakaa omaa ammattillista osaamistaan keskenään ja hankkii yhteistä koulutusta päivystyksen erityiskysymyksiin.

Toiminnan mahdollistamiseksi tehdään tarvittavat poliittiset päätökset, jotka on valmisteltu monitoimijaisessa yhteistyössä. Eri palvelualueet sijoittavat yhdessä toteutettavaan palveluun toiminnan mahdollistamat resurssit ja riittävän ammattitaitoiset osaajat

Lait ja asetukset

Asiakkaalle tiedotetaan hänen oikeutensa ja mahdollisuutensa palveluiden käyttäjänä. Asiakkaalla on mahdollisuus ottaa tarpeenmukaisesti yhteyttä päivystyspalveluihin. Järjestöjen kriisi- ja tukipalveluissa asiakas voi olla palvelujen käyttäjänä anonyymisti.

Kaikilla monitoimijaisessa työskentelyssä mukana olevilla tahoilla on velvollisuus ohjata asiakas tai ottaa yhteyttä sosiaalipalveluiden piiriin, mikäli asiakkaan tarve on ilmeinen (SHL 35§). Tämän lisäksi kaikilla toimijoilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä (LS-laki 25§) Kriisityöhön velvoittavat terveydenhuoltolain 27§ 2mon. yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa sekä SHL 11§ sosiaalipalveluja on järjestettävä äkilliseen kriisitilanteeseen liittyvän tuen tarpeeseen.

Organisaation tulee noudattaa valtakunnallisia lakeja, asetuksia ja huomioida annettavia ohjeita ja suosituksia. Tässä toimintamallissa on kiirellliseen palveluun yhdistetty akuuttien kriisitilanteiden hoitaminen ja kriisityö.

Monitoimijainen päivystysmalli on rakennettu huomioiden STM:n uusi asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä ja sosiaalihuoltolakiin esitettävä sosiaalipäivystykseen liittyvän 29§ muutos, jossa palvelua tulee antaa terveydenhuollon päivystyspalvelun yhteydessä.

Periaatteet ja säännnöt

Asiakkaat nostivat haastattelussa esille seuraavat äkillisessä kriisitilanteessa huomioitavat periaatteet - kuuntele, ole läsnä ja lohduta - älä jätä ketään osallista yksin - tarjoa apua mahdollisimman pian - toimi työntekijänä rohkeasti - rakenna turvallinen ilmapiiri - lisää asiakkaan tietämystä tapahtuneesta ja tilanteen etenemisestä - toimi joustavasti asiakkaan tarpeiden pohjalta - venytä käytänteitä ja rajoja - ystävät ja läheiset eivät korvaa ammattiapua, mutta ovat hyvänä lisänä.

Monitoimijainen työryhmä kokosi asiakkaan palvelupolusta ja yhteisestä työskentelystä työtä ohjaavan asiakaslupauksen "Kun elämä koettelee, olemme läsnä ja tukenasi 24/7"

Monitoimijaisessa päivystyksessä eri palvelualueiden johto on sitoutunut rakentamaan yhteistä palvelukokonaisuutta. He huomioivat toteutuksessa yhteisesti sovitut reunaehdot ja toiminnan säännöt.

Poliittisilla ja hallinnollisilla päätöksillä mahdollistetaan moniammattillinen yhteistyö

Talous

Asiakas saa kiireelliset palvelunsa yhden pisteen kautta järjesteltynä. Toimiessaan se vähentää asiakkaan yhteydenottojen määrää ja palvelusta toiseen kulkemisen tarvetta.

Palvelut tarjoaminen monialaisesti edellyttää työntekijöiden koulutusta kiireellisen palveluiden tuottamiseen. Yhteistyössä voidaan hyödyntää verkoston monialaista osaamista sekä järjestöjen erityisosaamista kriisi- ja väkivaltatyöstä. Toteuttamalla moniammatillista työparityöskentelyä voidaan samoilla resursseilla tuottaa monialaisempaa ja asiakkaita kohtaavaa palvelua enemmän.

Yhdessä toimiminen vähentää tarvetta palvelusta toiseen ketjuttamiselle ja säästää työntekijöiden työtehtävien hoitoon käytettävää työaikaa.

Toimintamalliin liittyvien laskelmien perusteella uuden toimintamallin sosiaalipäivystys voidaan toteuttaa edullisimmilla kustannuksilla kuin nykyinen takapäivystysmalli. Kustannuksia pienentää moniportaisen päivystyksen purkaminen ja hallinnollisen rakenteen yksinkertaistuminen. Lisäksi samoilla taloudellisella panostuksella voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisempaa palvelua ja enemmän asiakaskontakteja. Nykyinen toimintamalli vastaa uudistuviin päivystysasetuksiin ja sosiaalipäivystyspykälän muutoksiin.