Muistivälkkä, lasten ja nuorten oma aivoterveellinen taukotekeminen

Malli tarjoaa työkalun toistuvaan käyttöön lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Muistivälkkä -tuokioiden kautta voidaan tukea lapsia ja nuoria parantamaan oppimisen edellytyksiä sekä säätelemään omaa vireystasoaan kuhunkin toimintaan sopivaksi.

Toimintamallin nimi
Muistivälkkä, lasten ja nuorten oma aivoterveellinen taukotekeminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Malli tarjoaa työkalun toistuvaan käyttöön lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Muistivälkkä -tuokioiden kautta voidaan tukea lapsia ja nuoria parantamaan oppimisen edellytyksiä sekä säätelemään omaa vireystasoaan kuhunkin toimintaan sopivaksi.

Toteutuspaikka
Koillismaan Seudun Muistin Ota koppi -hankkeessa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Posio
Kuusamo
Taivalkoski
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
Esimerkkikokonaisuus Muistivälkästä
Kuvateksti
Voit koostaa omaan työhösi tai ympäristöösi sopivia Muistivälkkä -muistilappuja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille muistuttamaan siitä, että esimerkiksi koulutyötä tauotetaan, aivoille annetaan aikaa työskentelyn lomassa ja oppimisen edellytyksiä parannetaan valmistelemalla aivoja oppimiseen. Muistivälkkä on aivojen oma välitunti!

Tekijä

Henna Åberg

Luotu

28.06.2024

Viimeksi muokattu

08.12.2024
Ratkaisun perusidea

Malli tarjoaa työkalun toistuvaan käyttöön lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Muistivälkkä -tuokioiden kautta voidaan tukea lapsia ja nuoria parantamaan oppimisen edellytyksiä sekä säätelemään omaa vireystasoaan kuhunkin toimintaan sopivaksi.

Toimintaympäristö

Hanketavoitteena olleeseen muistisairaiden nuorten läheisten tukemiseen päätettiin lähestymistavaksi yhteistyötahojen haastattelujen ja havainnoinnin tuloksena valita aivoterveys -näkökulma. Aivoterveys -keskiössä lähestymistavan kautta voitiin tavoittaa nuoria, joilla on lähipiirissä muistisairautta, huolta oman työikäisen vanhemman muistista sekä yleistä huolta muistiasioista, omasta jaksamisesta tai oppimisesta. 

Lasten ja nuorten toiminta- ja oppimiskykyä haastaa yhteiskunnan muuttuva ympäristö sekä rakenteet yhdessä teknologiakehityksen kanssa. THL:n kouluterveyskyselyissä on viime vuosina enenevissä määrin noussut esiin nuorten haasteet keskittymisessä ja oppimisessa. Nuorilla on myös entistä enemmän jaksamisen haasteita erityisesti koulunkäynnin suhteen.  Ilmenevänä ja erityisesti tulevaisuuden asia nuorten oppimisen, jaksamisen ja elämänlaadun suhteen on myös harrastusmahdollisuuksien ja nuorille suunnaattujen palveluiden kapeneminen tai siirtyminen verkkoon(palveluiden digitalisaatio). Tämän hankkeen toimintaympäristö on harvaanasuttua seutua kylien keskustaajamia lukuun ottamatta.

Tämä toimintamalli syntyi hankkeen yhden tavoitteen kautta, aivoterveyttä edistävän yhteistyön tuloksena. Ohje paperilla Muistivälkästä tehtiin yhteistyötahojen toiveesta "Muistilapuksi" arkeen. "Että on jotakin mihin heti tarttua ja muistaa sitten toteuttaa."

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat olleet erilaisissa toimintaympäristöissä erilaisia toimintatarpeita varten kokoontuvat lapset ja nuoret.  Hankkeen tavoitteen mukaisesti hanketyöntekijät tekivät yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa, sekä osallistivat nuoria kyselyjen ja yhteisen keskustelun kautta nuorten taloilla sekä kouluilla. Kokeiluluonteisesti pilottikäynteinä tämän pohjalta tehtiin lyhyitä aivovirikeharjoite ja -tietoiskuja näihin kohteisiin. Nuorilta kerättiin toiminnallisesti palaute jokaisen tuokion päätteeksi. Nuorten kanssa työskenteleville järjestettiin myös koulutus Nuori hoivaaja -ilmiöstä, joka myös on tunnistettu ja muuta maata yleisempi hankkeen toiminta-alueella.

Seuraavassa poimintoja nuorilta kerätystä palautteesta:

-Tulee vietettyä liikaa aikaa näyttöjen äärellä, tarvitsen apua oman aivoterveyden huomioimiseen. 

-Haluaisin lisää tietoa muistisairauksista, muisti on tuttu asia psykologian tunneilta.

-Tämä (Muistivälkkä) oli hauska ja varmaan hyödyllinenkin, teen saman kotona illalla vanhemmille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli ei vaadi erityisiä resursseja, vaan sellaista työskentelytapaa, jossa on tahtoa huomioida kognitiivista ergonomiaa, ryhmänohjausvalmiuksia sekä luovuutta. Toimintamallia voidaan usein toteuttaa olemassa olevin resurssein ja välinein. Erittäin suositeltavaa on käyttää erilaisia esimerkiksi internetistä löytyviä lähteitä liittyen aivovirikkeisiin ja liikunnallisiin tuokioihin. Toimintamallin leviämisen edellytys on se, miten Muistivälkkien ohjaajat saavat tuokioiden ajatusta selvennettyä osallistujille niin, että heille jää into ja halua viedä viestiä eteenpäin ja toteuttaa itsenäisiä Muistivälkkiä esimerkiksi kotiläksyjen ja kokeisiin valmistautumisen yhteydessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli on havaittu innostavaksi ja toimivaksi peruskouluympäristössä hanketyöntekijöiden toimesta. Opettajat ottavat aktiivisesti ohjausta vastaan ja ovat ilmaisseet tarvetta tällaisen toimintamallin käytölle.

Syksyllä 2024 toimintamallia on ehditty kokeilla myös toisen asteen oppilaitoksessa. Ensimmäisten Muistivälkkien tuloksena nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset kertoivat nuorten kanssa syntyneen hyvää keskustelua liittyen aivojen oppimisvalmiuteen, yhteisöllisiä mukavia hetkiä sekä vaihtoehtoista tekemistä joihinkin hetkiin suuntaamaan vapaahetkien toimintaa rakentavaan ja asialliseen toimintaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu käytettäväksi erilaisissa ympäristöissä ja toimintamallin tapaisia tuokioita voi rakentaa lisää erilaisista olemassa olevista rentoutus- sekä aivovirikeharjoitteista. Tässä toimintamallissa olennaista on, että jokainen tekee itse ja että valitut harjoitteet ovat lyhytkestoisia ja luonteeltaan toiminnallisia.  Käytännössä on huomattu että luova erilaisten asioiden kokeileminen yhdessä kannattaa, kohderyhmälle voi myös tarjota tilanteissa valinnan mahdollisuuden vaikkapa kahdesta erin harjoitteesta. Esimerkiksi Muistivälkkään osallistuva porukka voi päättää tilanteen alussa halutaanko vireystasoa säätelevä vai eri aivolohkojen toimintaa yhdistävä tuokio ja ohjaaja valitsee sitten tämän mukaan tehtävän kokonaisuuden.

Kehittämisen vaihe

Valmis