Näkymättömät - Nuorten digitarinat -hanke: Topit -käsikirja
Näkymättömät–Nuorten digitarinat -hankkeessa (päättynyt 2018) osallistettiin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tuettiin heidän kykyään toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Hankkeen tavoite oli innostaa nuoret digitarinointiin mm. Topit -työpajamallin avulla.
Toimintamallin nimi
Näkymättömät–Nuorten digitarinat -hankkeessa (päättynyt 2018) osallistettiin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tuettiin heidän kykyään toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Hankkeen tavoite oli innostaa nuoret digitarinointiin mm. Topit -työpajamallin avulla.
Näkymättömät – nuorten digitarinat ‑hankkeessa julkaistiin virtuaalinen Topit-käsikirja osoitteessa www.kerrotarina.fi. Sivulla esitellään työpajat ryhmille (alla) ja ohjeistetaan askel askeleelta miten työpaja suunnitellaan, ohjeistetaan ja vedetään ryhmälle.
- digitarinapaja
- räppipaja
- sarjakuvapaja
- luovan kirjoittamisen paja
- Lämmittely- ja ryhmäyttämisharjoitukset
Näkymättömät – Nuorten digitarinat -hankkeessa (päättynyt toukokuussa 2018) rakennettiin yleisten kirjastojen, nuorisotyön ja koulutusorganisaatioiden välille aktiivista vuoropuhelua, jonka keskiössä oli nuorten identiteetin vahvistaminen ja tulevaisuuskuvan kirkastaminen. Erilaisia ilmaisukeinoja ja verkkotyökaluja hyödyntävä Näkymättömät etsi valtakunnallisesti levitettävää mallia, jolla edistetään nuorten kykyä hakeutua työelämään ja opintoihin. Hankkeen tärkein tavoite oli löytää nuoret, innostaa heitä digitarinointiin, tarjota nuorille yhteisö ja mahdollistaa oman tarinan esittäminen.
Lisäksi Näkymättömät pyrki edesauttamaan kirjaston ja nuorisotyön kohtaamista, lisäämällä dialogia toimijoiden välille, nostamalla esiin kummankin vahvuuksia ja miettimällä kummallekin luontevaa roolia toimia yhdessä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi.
Toteuttajat
Turun ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja), Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto
Hankkeessa järjestettiin 50 taide- ja medialähtöistä työpajaa yhteiskunnan reunoille ajautumassa oleville nuorille aikuisille (15 – 29-vuotiaat). Nämä heikossa asemassa olevat nuoret olivat hankkeen ensisijainen kohderyhmä ja toisena kohteena oli yleinen kirjasto. Hanke koulutti ja verkostoi kirjastolaisia sekä kannusti kirjastoammattilaisia näkemään nuoret aikuiset, tunnistamaan näiden tarpeet ja osallistamaan näitä yhteiskunnan toimintaan.
Kansikuva
