Nuorilähtöinen tieto kunnissa - kysely ja itsearviointi nuorilähtöisen tiedon tilan arvioimiseen kunnassa

Toimintamalli sisältää ohjeet sekä lapsi- ja nuorilähtöisen tiedon tilaan liittyvän kyselyn tekemiseen että kunnan lapsiin ja nuoriin liittyvän verkoston suorittamaan itsearviointiin kyselyn pohjalta.

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Nuorilähtöinen tieto kunnissa - kysely ja itsearviointi nuorilähtöisen tiedon tilan arvioimiseen kunnassa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli sisältää ohjeet sekä lapsi- ja nuorilähtöisen tiedon tilaan liittyvän kyselyn tekemiseen että kunnan lapsiin ja nuoriin liittyvän verkoston suorittamaan itsearviointiin kyselyn pohjalta.

 

Toteutuspaikka
Päijät-Häme: hyvinvointiyhtymä ja 12 sen omistajakuntaa sekä kolmannen sektorin edustajia
Paikkakunta tai maakunta
Päijät-Häme
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Terveyden edistämisen määräraha
Liitteet ja linkit

Luotu

19.10.2021

Viimeksi muokattu

26.10.2021
Ratkaisun perusidea **

Kartoituksen vaiheet

Kysely

•Kyselyllä kartoitetaan laajasti eri toimijoiden keräämää nuorilähtöistä tietoa, joten kysely kannattaa täyttää verkostossa tai lähettää verkostojen jäsenille täytettäväksi. Oleellista on, että kaikkien nuorten parissa toimivien ääni tulisi kuulluksi. Päijät-Hämeessä kyselyyn vastasivat yksittäiset hyvinvointikoordinaattorit, hyvinvointiryhmät ja LAPE-ryhmät.

•Kyselyn voi toteuttaa esim. Webropol- tai Forms –kyselynä.

•Kyselyssä on yhteensä 19 kysymystä, joista 3 liittyy taustatietoihin, 11 lapsi- ja nuorilähtöisen hyvinvointitiedon hankintaan ja hallintaan, ja 4 lapsi- ja nuorilähtöisen hyvinvointitiedon tulkintaan ja käyttöön. Lopuksi on yksi yhteenvetokysymys.

 

Koonti

•Kyselyn vastaukset kootaan sellaiseen muotoon, että niitä voidaan vielä tarkastella yhdessä. Koonti voidaan tehdä alueelliseksi, jos kyselyyn on vastannut useampi kunta, tai paikallisesti, jos nuorilähtöisen tiedon tilaa kartoitetaan vaan yhdessä kunnassa.

•Jos kyselyyn on alun perin vastannut pienempi joukko, koontia voidaan täydentää isommassa verkostossa kartoituksen arviointikeskustelu –vaiheessa.

 

Arviointikeskustelu

•Arviointikeskustelussa tarkastellaan kyselyyn saatuja vastauksia hyvinvointiryhmässä tai verkostossa. Vastauksia voidaan hyvin täydentää joko ennen keskustelua tai sen aikana. Oleellista on saada esiin kaikki mahdollinen tieto siitä kuka nuorilähtöistä tietoa kerää ja käyttää, miten sitä kerätään ja mistä asioista.

•Kysymykset käydään läpi järjestyksessä. Osan kysymyksistä kohdalla arvioidaan nuorilähtöisen tiedon systemaattista käyttöä.

 

Muistiolomake/itsearviointilomake

•Arviointikeskustelussa täytetään muistiolomaketta, joka ohjaa arvioimaan ja pisteyttämään sitä, miten systemaattisuuden osa-alueet täyttyvät. Itsearviointiin perustuva, helposti täytettävä muistiolomake sisältää kyselystä tulevia mittarikysymyksiä sekä yhteenveto/jatkosuunnitelma-kysymykset

•Keskustelun lopuksi yhteenvetokysymyksissä pohditaan mitä ajatuksia tulokset herättivät, mitä kehittämiskohteita nousi esille, mitkä ovat seuraavat toimenpiteet ja mihin tarvitaan apua tai lisäosaamista.

Toimintaympäristö **

Tilastotietokannoista, väestötutkimushankkeista ja ylipäätään tilastoista saatava tieto ja kansalliset indikaattorit ovat tyypillisesti paremmin huomioituja nuoriin liittyvien hyvinvointisuunnitelmien, päätösten ja kehittämistyön taustalla. Ne saattavat jäädä kuitenkin etäälle nuoren elämismaailmasta. Paikallista tietoa pitää oppia tunnistamaan, kokoamaan ja käyttämään toimintaa suunniteltaessa ja arvioitaessa. Mallissa painotetaan erityisesti paikallisen tiedon osuutta.

Yksittäiset tai jaetut kokemukset, tilastot, tutkimukset ja paikkatieto ovat palapelin palasia, joista tulee yhdessä koota kuva todellisuudesta. On pyrittävä muodostamaan yhteistä nuorilähtöistä tietoa työn pohjaksi. Kunnat rakentavat toimintansa valtiolta tulevan ohjauksen pohjalta. Kulmakivinä ovat koulutetut ammattilaiset muun muassa kouluissa, nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja toimijat kolmannella sektorilla. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa paikalliset tilastot, arkityöstä tulevat kokemukset ja tuntemus lasten, nuorten ja perheiden tarpeista ja tahdosta alkavat elää ja tuottaa toimintaa. Nuorten ja perheiden on oltava tässä aktiivisesti mukana.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä on ollut kuntien hyvinvointityöstä vastaavat koordinaattorit, paikalliset hyvinvointiryhmät ja toimielimet. Kuntien hyvinvointikoordinaattorit ovat vastanneet kyselyyn, jonka tulokset on käyty yhdessä läpi. Koordinaattorit ovat tuoneet esille, miten kysely auttoi jo hahmottamaan omaa ymmärrystä nuorilähtöisen tiedon hyödyntämisestä osana kunnan toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Itsearviointikeskusteluun osallistuneet kunnat kokivat keskustelun auttavan omien kipupisteiden ja vahvuuksien tunnistamisessa ja seuraavien askelten sopimisessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Alueellinen hyvinvointikoordinaattorien verkosto koostuu kuntien hyvinvointikoordinaatiota tekevistä ammattilaisista. Mallin käytäntöön vieminen ei vaadi juuri resursseja. Aikaa on varattava kyselyyn vastaamista varten ja paikallisessa nuorten asioihin liittyvässä verkostossa on varattava kokouskerta tulosten käsittelyä ja itsearvioinnin tekemistä varten. Tämän jälkeen resurssia nuorilähtöisen tiedon tilan kohentamiseksi tarvitaan kunnan tilanteesta riippuen. 

Mallia voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun aletaan tehdä hyvinvointisuunnitelmaa, tai kunnan strategiatyössä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kuntien hyvinvointikoordinaattorit ja kuntaverkostojen jäsenet ovat tulleen tietoisemmiksi oman kunnan nuorilähtöisen tiedon tilasta. Kartoitus ja itsearviointi ovat nostaneet esiin kehittämistarpeita. Erityisesti on huomattu, että nuoriin liittyvää tietoa kerätään runsaasti myös nuorilta, mutta on epäselvää mihin kerätty tieto tallennetaan ja miten sitä hyödynnetään toiminnan suunnitellussa ja toteuttamisessa, sekä arvioinnissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Malli sopii hyödynnettäväksi eri kohderyhmille ja myös eri väestöryhmiä koskevan tiedon tilan arvioimiseen. Tällöin kysymyksiä pitää muokata.

Kansikuva
Nuorilähtöisen tiedon malli - kansi

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Ehkäisevä työ

Kohderyhmä

Ammattilaiset Organisaatiot