Nuorten mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjautumisen edistäminen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4,I1,T3)
Nuorten mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjautumisen edistäminen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4,I1,T3)
Kehitetään nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita sekä sujuvoitetaan palvelupolkua siten, että oikeatasoiseen hoitoon pääsee nopeammin.
Toimintamallin nimi
Kehitetään nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita sekä sujuvoitetaan palvelupolkua siten, että oikeatasoiseen hoitoon pääsee nopeammin.
Kuva
Tavoitteena on edistää ja parantaa nuorten palveluihin pääsyä Soiten alueella. Painopisteenä on perustason ennaltaehkäisevien ja hoidollisten palveluiden kehittäminen sekä palveluihin ohjautumisen selkiyttäminen.
Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt Soiten alueella ja valtakunnallisesti. Mielenterveys- ja riippuvuusongelmat ovat kasvussa. Kehittämistyöllä pyritään parantamaan nuorten perustason palvelujen piiriin pääsyä ja ohjaamaan nuori nopeammin oikeaan palveluun. Soitessa on n. 68 000 asukasta kahdeksan kunnan alueella. Hyvinvointialue on maantieteellisesti pieni. Kokkola on alueen suurin kunta, jossa toimii keskussairaala. Lisäksi alue koostuu pienistä kunnista, joissa on keskenään hyvin erilaisia palveluja. Tämä kokonaisuus luo haasteita palvelujen tasapuoliselle kehittämiselle.
Soitessa mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut ovat integroituneet täysi- ikäisten osalta vuoden 2024 aikana, alaikäisten nuorten osalta vuoden 2025 lopulla. Nuorten palveluja kehitetään mm. terapiatakuulain (1.5.2025 alkaen) vaatimukset huomioiden.
Kohderyhmänä on 13-29-vuotiaat:
- mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavat
- joilla on vielä tunnistamattomia päihde- ja mielenterveyshäiriöitä
- joilla on kohonnut riski sairastua
Tietoa Soiten nuorten sivun kehittämistä varten on kerätty kyselyllä alueen 8.-9.-luokkalaisilta ja Soiten nuorisovaltuustolta. Palvelujen ulkopuolelle jäävien nuorten määrää ja tarpeita on kartoitettu tapaamalla alueen etsivän nuorisotyön tekijöitä, nivelvaiheohjaajia ja ammattioppilaitoksen voimavaratyöpajan ohjaajia ja jalkautuvaa erityisopettajaa.
Toimintamalli jatkoa varten on suunniteltu. Sen käyttöönotto, tiedottaminen ja jatkokehittäminen jää johdolle ja arjen työtä tekeville ammattilaisille.
Palveluprosessi otetaan käyttöön suunnitellulla tavalla. Sen ylläpitämiseksi vaaditaan eri organisaatioiden ja esihenkilötason jatkuvaa ja suunnitelmallista yhteistyötä. Samalla vaaditaan myös henkilökunnan jatkuvaa koulutusta. Prosessia pitää arvioida jatkossa säännöllisesti.
Nuorten nettisivulle pitää nimetä sen jatkuvasta päivittämisestä huolehtiva taho. Sivu sisältää hyvinvointialueen ja ulkopuolisten toimijoiden palveluita, joiden tulee myös olla ajan tasalla.
Tieto syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrästä on viety hyvinvointialueen ylemmälle johdolle.
Soiten nuorten nettisivu on perustettu nuorilta kerätyn palautteen ja toiveiden mukaisesti. Kolme nuorilta eniten esiintynyttä toivekokonaisuutta (nuorille oma osio ja nappi, selkeys ja käytettävyys, visuaalisuus ja ulkoasu) on otettu huomioon ja toteutettu uutta sivua rakentaessa (liitteet). Aiemmin Apu-napin kautta ei ole juuri tullut nuorten yhteydenottoja (5 kpl vuodesta 2021 lähtien). Jatkossa nuoret löytävät Apu-napin tehokkaasti uuden sivun kautta, joten oletettavasti yhteydenotot lisääntyvät. Koska sivu otetaan käyttöön hankkeen päättymisen aikoihin, ei yhteydenottomääriä voida tarkastella hankkeen aikana.
Palveluprosessin seurannan mittareina voidaan jatkossa käyttää terapiatakuun toteutumiseen kuuluvia mittareita.
Kehittämistyömme on ollut laadullista, jolloin tulosten mittaaminen numeraalisesti on erityisen haastavaa. Kokonaisuus on ollut iso ja koostunut useista osioista, joiden mittaaminen yhdellä mittarilla, kyselyllä tms. ei anna luotettavaa tulosta. Osahankkeelle annettu toteutusaika on ollut lyhyt, joten sen aikana ei ole ollut mahdollista saada toimintoja käyttöön niin aikaisin, että niiden tuloksia olisi ehtinyt arvioimaan. Tehdyt muutokset on tuotettu aiemmasta palvelujärjestelmästä nousseista selkeistä tarpeista, ja niihin on kehittämistyössä vastattu.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suuri määrä on viety linjajohdolle tiedoksi, ja he totesivat ilmiön tarvitsevan jatkotoimia. Nuorilta ja heidän kanssaan toimivilta on saatu ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi (kts. liite "Ehdotuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi").
Kansikuva
