Nuorten psykososiaaliset menetelmät OYS -yhteistyöalueella -käytön ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisen tuki
Tarkoituksena on tukea OYS -yhteistyöalueen hv-alueiden kehittämistyötä vahvistamalla alueellista kehittämistä ja koordinaatiota koskien psykososiaalisten menetelmien käyttöä ja arviointia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tarkoituksena on tukea OYS -yhteistyöalueen hv-alueiden kehittämistyötä vahvistamalla alueellista kehittämistä ja koordinaatiota koskien psykososiaalisten menetelmien käyttöä ja arviointia.
Toimintamalli lyhyesti
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton koordinointi OYS yhteistyöalueelle -hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa alueellista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa, arviointia ja osaamisen ylläpitoa osana hoito- ja palveluketjujen kokonaisuuksia, ns. keskittämisasetuksen (VNa 582/2017) mukaisesti.
Yhteistyö vuoden 2023 alussa käynnistyneiden hyvinvointialueiden kanssa on tiivistä menetelmien implementoinnin onnistumiseksi ja arvioinnin kehittämiseksi sekä menetelmien käytön seuraamiseksi. Hanke yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, pyrkii motivoimaan psykososiaalisten menetelmien käyttöön sekä tiedonkeruuseen ammattilaisia sekä esihenkilöitä nuorten psykososiaalisten menetelmien käytön ja vaikuttavuuden seurannasta kertyvän tiedon avulla.
Psykososiaalisten menetelmien tiedonkeräämiseksi on hankkeessa kansallista yhteiskehittämistä hyödyntäen ja siihen osallistumalla kehitetty mm. seuraavat Webropol-kyselyt:
- IPC- ohjaajan kysely
- Cool Kids -työntekijän kysely
- IPC- nuoren palautekysely
- Cool Kids -nuoren kysely
Toimenpidekoodien käyttöönotto on tapahtunut OYS -yhteistyöalueen hyvinvointialueilla eri tahtisesti ja kirjaamiskäytännöt ovat kirjavia. Hanke tukee hyvinvointialueita tarpeen mukaisesti näissä asioissa. Yhteistyöaluetasoisen yhteiskehittämisen avulla on yhdessä ammattilaisten kanssa kehitetty mm. Lifecare -kirjaamisohje IPC- intervention kirjaamisen tueksi.
Vuosina 2021–2023 mielenterveysstrategian toimeenpanon painopiste on psykososiaalisten menetelmien ottaminen käyttöön perusterveydenhuollossa ja sitä tukevan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalan yhteistyörakenteen luominen. Tätä toteutetaan Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman avulla kaikilla alueilla ja kaikille ikäryhmille.
Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton koordinointi OYS yhteistyöalueelle -hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa alueellista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa, arviointia ja osaamisen ylläpitoa osana hoito- ja palveluketjujen kokonaisuuksia, ns. keskittämisasetuksen (VNa 582/2017) mukaisesti. Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton koordinointi OYS yhteistyöalueella- hanke tukee hyvinvointialueita toteuttamaan Tulevaisuuden sote-keskushankkeen tavoitteita psykososiaalisten menetelmien osalta.
Keskittämisasetuksen mukaisesti hankkeen tavoitteena on erityisesti: 1) Parantaa perustason psykososiaalisiin hoitoihin pääsyä kaikilla ikäluokilla. 2) Tukea perustasolle soveltuvien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa yleisimpien lievien ja keskivaikeiden mielenterveys- ja päihdehäiriöiden varhaisen hoitoon. 3) Vakiinnuttaa perusterveydenhuollon ja lasten- ja nuorten peruspalvelut kattava yhteistyörakenne, joka tukee mielenterveyden oireiden ja häiriöiden tunnistamista ja hoitoa sekä menetelmien ylläpitämistä
Yhteistyö vuoden 2023 alussa käynnistyneiden hyvinvointialueiden kanssa on tiivistä nuorten psykososiaalisten menetelmien käytön ja arvioinnin seuraamisen kehittämiseksi ja kertyneen tiedon hyödyntämiseksi menetelmien implementointityössä.
Menetelmien kohderyhmänä ovat 13- 18- vuotiaat nuoret.
Interventiokoulutukset on suunnattu perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleville ammattilaisille, jotka työskentelevät esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa, hyvinvointikeskuksissa, erikoissairaanhoidossa, perheneuvoloissa jne.
Hanke välittää säännöllisesti Webropol-kyselyiden kautta kertyvää tietoa hyvinvointialueille (mm. IPC- ja Cool Kids- ohjaajien sekä nuorten kyselyiden vastaukset), jotka hyödyntävät tietoa haluamallaan tavalla esimerkiksi tiedolla johtamisessa. Webropol-kyselyistä kertyvää tietoa on hyödynnetty myös kansallisessa yhteiskehittämisessä esimerkiksi IPC- intervention osalta. Tämän toiminnan jatkuminen edellyttää Psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton koordinointi OYS -yhteistyöalueelle -hankkeen toimintojen jatkumista yliopistosairaalassa vuoden 2023 jälkeen.
Psykososiaalisten menetelmien arvioinnin ja osaamisen alueelliseen sekä kansalliseen kehittämisyhteistyöhön osallistuminen ja koordinointi ovat olleet hankkeen tehtäviä. Tämän toiminnan jatkuminen edellyttää hankkeen toimintojen jatkumista yliopistosairaalassa vuoden 2023 jälkeen.
IPC- ja Cool Kids-interventioiden osalta nuorten palautekyselyt otettiin käyttöön keväällä 2022.
IPC-nuoren kysely, tuloksia:
IPC-nuoren palautekysely on otettu käyttöön 03/22. Vastaajia on 11/23 mennessä 156.
Nuorten vastaukset osoittavat, että nuoret ovat kokeneet hyötyneensä IPC-ohjauksesta. Suuri osa vastaajista oli joko täysin (39 %) tai osittain (52 %) samaa mieltä IPC-ohjauksen hyödystä. Kukaan IPC-ohjauksen käyneistä nuorista ei ollut kokenut olevansa täysin eri mieltä hyödystä. Suurin osa (97 %) nuorten palautekyselyyn vastanneista nuorista suosittelisi IPC-ohjausta ystävilleen tai kavereilleen.
Vastausten perusteella suuri osa nuorista on kokenut tulleensa kuulluksi IPC-ohjauksen aikana. Lisäksi merkittävä osa vastaajista on kokenut saaneensa helpotusta masennuksen oireisiin ja IPC-ohjauksen aikana asetettujen tavoitteiden olevan itselleen tärkeitä.
Cool Kids -nuoren kysely, tuloksia:
Kysely on otettu käyttöön 02/22. Vastaajia 011/23 mennessä 73.
Nuorten antamien vastausten perusteella nuoret ovat kokeneet Cool Kids -hoito-ohjelman tehokkaaksi avuksi nuorten ahdistuksen hallinnassa. Puolet nuorista oli täysin ja 45% osittain samaa mieltä siitä, että he saivat apua ahdistukseen Cool Kids -hoito-ohjelmasta. Enemmistö (71%) nuorista koki myös saaneensa tukea vanhemmiltaan ahdistuksen hallintaan ohjauksen jälkeen.
Nuoret ovat antaneet 29 avointa palautetta hoito-ohjelmasta. Monet nuoret ovat tuoneet palautteessaan esiin saaneensa Cool Kidsista merkittävää hyötyä sekä kertoneet kokeneensa hoito-ohjelman positiivisena kokemuksena elämässään. Nuoret ovat kokeneet hoito-ohjelman selkeät harjoitukset hyviksi ja kertoneet saaneensa tukea ahdistuksen kanssa selviämiseen. Avoimissa vastauksissa on tullut esiin nuorten toive Cool Kidsin mainostamisesta enemmän kouluympäristössä, jotta nuoret tulisivat tietoisiksi menetelmästä.
IPC- ja Cool Kids -interventioiden osalta ohjaajien kyselyiden sisältö uudistettiin kansallisesti yhteneväisiksi ja uudet kyselyt otettiin käyttöön 1.3.2023. Kyselyiden linkit ja qr-koodit säilytettiin samoina.
Ennen uudistusta tehtyyn IPC- ohjaajan kyselyyn vastauksia saatiin 380. Uudistettuun IPC-kyselyyn on 1.3.2023 jälkeen kertynyt vastauksia 11/23 mennessä 94.
Uudistetun IPC-ohjaajien kyselyn tuloksia:
Uudistetun IPC- kyselyn vastaajista selvä enemmistö on ollut IPC-koulutuksessa olevia ammattilaisia. Valmistuneet IPC-ohjaajat eivät ole vastanneet Webropol -kyselyyn yhtä aktiivisesti kuin koulutusvaiheessa olevat.
Nuorten ikä IPC-ohjauksen alkaessa on ollut keskimäärin 15 vuotta, ja suurin osa vastaajista on ollut 11–23-vuotiaita.
IPC-ohjaus on toteutettu kyselyn vastausten perusteella kahdeksalle nuorelle odottaessa pääsyä jatkohoitoon (erikoissairaanhoito). 25 % näistä tapauksista ei ole ollut erikoissairaanhoidon tarvetta IPC-ohjauksen jälkeen.
Fokusalueena IPC-ohjauksessa on ollut useimmin ihmissuhderistiriidat (38%) sekä yksinäisyys ja arkuus (33%).
PHQ-9-pistemäärissä on tapahtunut muutosta ensimmäisen ja viimeisen käynnin välillä IPC-ohjauksen aikana. Ensimmäisellä käynnillä nuorten keskimääräinen PHQ-9-pistemäärä on ollut 11,2 ja viimeisellä käynnillä 7,4.
Perustasolla tehty IPC-ohjaus on ollut riittävä tuki enemmistölle nuorista (65%) eikä heillä ollut ohjauksen jälkeen jatkohoidon tarvetta. Kuitenkin kolmannes (35%) nuorista on tarvinnut jatkohoitoa perustason palveluissa. Huomionarvoista on, että jatkohoitoa erikoissairaanhoidossa ei ole tarvittu lainkaan (0%).
Ennen uudistusta tehtyyn Cool Kids- työntekijöiden kyselyyn vastauksia saatiin lähes 30. Uudistettuun kyselyyn on kertynyt vastauksia 11/23 mennessä 40.
Uudistetun Cool Kids- työntekijäkyselyn tuloksia:
Kyselyyn vastanneista yli 39 % on ollut psykiatrisia sairaanhoitajia, 34 % kuraattoreita sekä 24 % psykologeja. Enemmistö vastaajista (93%) oli parhaillaan Cool Kids -koulutuksessa, kolme vastaajaa (7%) oli pätevöityneitä Cool Kids -työntekijöitä.
12 vastaajaa antoi vastauksen kysymykseen, onko Cool Kids hoito toteutettu erikoissairaanhoidossa vai perustasolla. Näiden vastausten perusteella Cool Kids- hoito on toteutettu usein erikoissairaanhoidossa (58%) sekä perustasolla (42%) kuten opiskeluhuollossa ja terveys-, sosiaali- tai perhepalveluissa. Cool Kids -interventiota on toteutettu keskimäärin 15 vuotiaille nuorille, mutta nuorten ikä on hoidon alkaessa vaihdellut 12 vuodesta 18 vuoteen.
Cool Kids -hoidon alkaessa keskeinen osa-alue, johon nuori on tarvinnut apua ja tukea on ollut sosiaalisten tilanteiden pelko (51%). Yleistynyt ahdistuneisuus on ollut keskeisenä osa-alueena lähes kolmasosassa ohjauksia (32%). Cool Kids -hoito on toteutettu pääosin yksilöhoitona lapselle tai nuorelle (71%). Yksilöllistä perhehoitoa on ollut toiseksi yleisin hoitomuoto (19%).
Cool Kids- hoitojen keskeyttäminen on ollut suhteellisen vähäistä, sillä 85 % aloitetuista Cool Kids-ohjauksista on viety loppuun.
Suuri osa (60%) nuorista on saanut vastausten perusteella riittävän avun ja tuen ahdistusoireisiin Cool Kids -ohjauksesta eikä jatkohoidon tarvetta ole ilmennyt. Cool Kids -työntekijäkyselyn vastausten perusteella (20 %) nuorista on tarvinnut jatkohoitoa perustason palveluissa (esim. opiskeluhuollossa, terveys-, sosiaali- tai perhepalveluissa) sekä 20 % edelleen erikoissairaanhoitoa.
Kansikuva
