Opioidikorvaushoidon kokonaisuus Pirkanmaalla
Yhtenäinen opioidikorvaushoidon kokonaisuus Pirkanmaalla.
Toimintamallin nimi
Yhtenäinen opioidikorvaushoidon kokonaisuus Pirkanmaalla.
Korvaushoidon arviojakson toteuttaa jatkossakin avohuumehoidon yksikkö tai osassa kunnista sote-keskuksen mielenterveys- ja päihdetyön tiimi. Hoidon aloituspäätöksen tekee ensisijaisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastuualueen Koho-tiimi (tarvittaessa riippuvuuspsykiatrian tai yleissairaalapsykiatrian yksikkö). Päätöksen tekee näissä yksiköissä lääkäri, jolla on päihdelääketieteen erityispätevyys tai joka on muuten riittävästi perehtynyt opioidikorvaushoitoon.
Koho-tiimi on osa mielenterveys ja päihdepalveluiden vastuualueen toimintaa. Tiimiin kuuluu opioidikorvaushoitoon perehtynyt päihdelääkäri ja sairaanhoitaja (sekä varahenkilöitä).
Erityistilanteiden päätökset:
Psykiatrian erikoissairaanhoidossa tehtävät päätökset
- Välitön päätös somaattisessa sairaalahoidossa olevalle tehdään yleissairaalapsykiatrian konsultoivan lääkärin toimesta määräaikaisena.
- Jatkopäätös tehdään Koho-tiimissä.
Päihdepsykiatrian osasto (APS5) tekee tarvittaessa päätöksen psykiatrisessa osastohoidossa olevalle potilaalle.
Raskaana olevien päätökset:
- Raskaana olevien päätökset tehdään joko päihdepsykiatrian osastolla tai Koho-tiimissä
Hoito perustuu hoitosuunnitelmaan, joka kirjataan potilastietojärjestelmään. Hoitosuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa. Hoitosuunnitelman päivittämisen yhteydessä arvioidaan myös potilaan toimintakykyä. Hoidon keskeinen elementti korvaushoidossa on omatyöntekijän kanssa luotu, potilasta tukeva hoitosuhde.
Pirkanmaan hyvinvointialueella korvaushoidon arvioita on tehty avohuumehoidon yksiköissä tai sote-keskuksen mielenterveys- ja päihdetiimeissä. Päätökset korvaushoidon aloittamisesta on tehty joko perustasolla niissä paikoissa, joissa on ollut käytettävissä päihdelääketieteeseen erikoistunut lääkäri, tai erikoissairaanhoidon palveluissa.
Psykiatrian, sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyön yhteydessä toteutettiin nykytilan selvitystä ja havaittiin suuria eroja työnjaossa vastaanottopalveluiden, miepä-tiimien ja psykiatrian avopalveluiden välillä. Työnjako perus- ja erityistason palveluiden välillä on mielenterveys- ja päihdepalveluissa varsin liukuva – työnjako voidaan onnistuneesti toteuttaa eri tavoilla. Tavoite kehittää palveluketjuja kokonaisvaltaisesti on perusteltua.
Tästä tavoitteesta käsin opioidikorvaushoidon arvioiden tekemistä tulee kehittää ja käytänteitä yhtenäistää Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Korvaushoitoa ohjaa korvaushoitoasetus (STM 642/2023), jonka lisäksi toimintamallia on kehitetty Päihdelääketieteen yhdistys Ry:n Opioidikorvaushoito -suosituksen pohjalta Pirkanmaan hyvinvointialueen opioidikorvaushoitoa käsitteleväksi kokonaisuudeksi.
Opioidiriippuvuus on krooninen sairaus, johon on olemassa tehokas hoito, opioidikorvaushoito. Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostuksiin liittyviä riskejä sekä mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus. Korvaushoito ei ole pelkkää lääkehoitoa, vaan lääkeavusteista psykososiaalista hoitoa. Korvaushoidon ohella tulee diagnosoida ja hoitaa myös muuta psykiatrista hoitoa kaipaavaa oireilua. Korvaushoidossa opioidiriippuvaisen henkilön on mahdollista saada korvaushoitolääkityksen avulla opioidiriippuvuus hallintaan, jolloin hänelle mahdollistuu aiempaa paremmin myös muun elämänsä kuntoon saaminen.
Potilas tulee kohdata kokonaisuutena ja huomioida kaikki hänen terveydentilaansa vaikuttavat seikat. Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy usein psyykkisiä oireita ja psykiatrisia sairauksia. Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat näistä yleisimpiä. Psyykkinen pahoinvointi saattaa ajaa hakemaan päihteistä apua.
Toimintamallin taustatyö ja valmistelu tehty syksyllä 2023 ja se julkaistaan loppuvuodesta 2023 ja juurruttaminen osaksi terveydenhuollon käytänteitä jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen.
Toimintamallin tuloksia ei ole voitu vielä arvioida, mutta sen vaikuttavuutta on tarkoitus arvioida esimerkiksi erikoissairaanhoidon jonotilanteen perusteella.