Osaamiskartoitukset/ Koulutuskartoitukset pilotti, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Jatkaa 2023 aloitetun osaamisen varmistamisen mallin pilotointia laajennettuna niin perusterveydenhuollossa, kuin erikoissairaanhoidossa. Osaamisen varmistamisen välineenä käytetään osaamiskartoitusta.
Toimintamallin nimi
Jatkaa 2023 aloitetun osaamisen varmistamisen mallin pilotointia laajennettuna niin perusterveydenhuollossa, kuin erikoissairaanhoidossa. Osaamisen varmistamisen välineenä käytetään osaamiskartoitusta.
Osaamiskartoitus toimii pilotin ajan Moodle alustalla, johon luotiin terveysasemille, kotisairaanhoitoon, erikoissairaanhoitoon erilliset kurssialueet. Näille alueille laadittiin kysymyspatteristot, jotka kuvasivat kysymyksiltään ja aihepiireiltään ko. yksikössä tarvittavaa kliinisen hoitotyön osaamista, esim. haavanhoito. Tyypin 2 diabetes, syöpälääke osaaminen. Kysymykset olivat muodoltaan joko ysinkertaisia totta-tarua, monivalinta- tai yhdistä oikein kysymyksiä.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla nousee merkittäviä haasteita, kuten väestön ikääntyminen, teknologian kehittyminen, kansainvälistyminen, monikulttuurisuus, digitalisaatio ja palvelurakenteiden jatkuvat muutokset. Nämä kaikki edellä mainitut tulevat vaikuttamaan sairaanhoitajan työhön tulevaisuudessa. Työn muutos seuraa yhteiskunnan
suuria trendejä. Tulevaisuudessa sairaanhoitajan työ itsenäistyy yhä enemmän ja rooli asiakkaiden/potilaiden omahoidossa, oman terveytensä tukemisessa korostuu. Yhteiskunnalliset muutokset ja sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen kehittäminen vaikuttavat keskeisesti sairaanhoitajien/terveydenhoitajien ammatissa tarvittavaan osaamiseen sekä tehtävänkuvien uudistamiseen. Uusi tutkimustieto, sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat, muutokset väestön palvelutarpeissa ja lainsäädännössä sekä erilaiset säädökset tuovat uusia haasteita ja luovat odotteita sairaanhoitajan osaamiselle.
Osaamisen kehittymisen seuraaminen ja osoittaminen ovat osa työntekijän ja työyhteisön osaamisen johtamista sekä osaamisen kehittämisprosessia. Jatkuva oppiminen perustuu osaamisen seurantatietoon pohjautuvaan kehittävään arviointiin, jonka tavoitteena on varmistaa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaakin kliinisen hoitotyön osaamisen seurantajärjestelmän rakentamista osaksi osaamisen johtamisen kansallista tietomallia ja -arkkitehtuuria sekä henkilöstöhallinnan (HCM, eng. human capital management) järjestelmää, joita valmistellaan osana sote-uudistusta ja tietojohtamisen kansallisen strategian toimeenpanoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen tarkastelu on noussut ajankohtaiseksi myös osaamisen ulkoisten vaatimusten ja niissä tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Suomessa lääkitysturvallisuuden varmistaminen ja sen edistäminen kuuluvat sosiaali- ja
terveyshuollon lakisääteisiin velvollisuuksiin. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää
ammatillista ja tieteellisesti asianmukaista toimintaa. Terveydenhuollon toiminnan on myös
oltava näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta sekä turvallista.
Osaamisen varmistaminen liittyy myös palkkaukseen. Ammattihenkilön tehtäväkohtaista
palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Tehtävien vaativuuden arviointia varten täytyy olla TVA-järjestelmä eli tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä. TVA-järjestelmän avulla arvioidaan ja päätetään tehtävien keskinäinen vaativuus. Järjestelmän tulisi olla systemaattinen ja oikeudenmukainen. Kuitenkaan mitään arviointia ei ammattilaisen osaamisesta ole systemaattisesti järjestetty palkkausta mietittäessä.
Eri toimipisteissä työskentelevien sairaanhoitajien/terveydenhoitajien osaamista ei varmisteta ja tämä on aiheuttanut erilaisia ongelmia käytännön työelämässä. Uusi työntekijä ei tiedä, mitä hänen pitäisi
tietää uudessa työt
Pilotti alkoi yhdestä terveysasemasta vuonna 2023 ja laajeni vuosina 2023-2024 koskemaan kaikkia hyvinvointialueen terveysasemia sekä myös kotisairaanhoidon kolmea yksikköä, sekä erikoissairaanhoidon puolella syöpätautien ja sädehoidon yksiköitä.
Toimintamallin systemaattinen käyttöönotto vaatii yksiköissä vahvan tahtotilan. Sen, että yksikkö ymmärtää kyseisen toiminnan hyödyt. Tarvitaan aikaa luoda oikeat, yksikön työtä kuvaavat kysymykset, jotka perustuvat näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. Tämä pilotin aikana oli työteliäin vaihe.
Itse Moodle alustalle kysymysten vienti vie myös oman aikansa sekä tarvitsee jonkin verran osaamista/kouluttautumista. Osaamiskartoituksen ylläpito ja päivittäminen vie myös aikaa, noin päivän vuodessa.
Toimintamallissa kysymysten määrä vaihteli eri yksiköiden välillä 108 kysymyksestä 22 kysymykseen. Aikaa kysymyspatteriston täyttämiseen meni noin 20-40 minuuttia/tekijä.
Toimintamallin saaminen koko hyvinvointialueen kattavaksi, vaati hyvinvointialueen johdon linjauksen käyttöön otosta.
Toimintamallin myötä yli 200 lähihoitajaa ja sairaanhoitajaa suorittivat osaamiskartoituksen. He saivat itse kuvan, mitä he jo osaavat/tietävät ja missä tarvitaan kenties vielä lisää oppia. Myös yksikön esihenkilö sai tiedon työntekijöidensä osaamisesta numeraalisessa muodossa, ja esihenkilö pystyi ohjaamaan työntekijää myös mahdollisen lisäkoulutuksen piiriin, mikäli tarvetta oli.
Toimintamallin myötä on saatu myös esille yleiset koulutustarpeet, joihin on pystytty vastaamaan.
Toimintamalli jatkuu nyt hyvinvointialueen omana toimintana niissä yksiköissä, jotka haluavat ottaa tämän käyttöön.
Kansikuva
