OT-seulan pilotointi (2022-2023)
OT-seulan (Petrelius, Vartio & Yliruka 2017) käytön pilotointi OT-tasoisen tuen tarpeen tunnistamisessa. Pilotointi toteutettiin Päijät-Hämeessä, lastensuojelun ja perhesosiaalityön systeemisissä tiimeissä.
OT-seulan pilotointi on toteutettu yhdessä Etelä-Suomen OT-keskushankkeen (2022-2023) kolmesta asiakastyön pilotista.
OT-seula (Petrelius, Vartio, Yliruka, 2017, ks. Yliruka ym. toim. 2020) on syntynyt aikaisemman OT-keskusvalmistelun yhteydessä tukemaan ammattilaisia OT-tasoisen asiakkuuden tunnistamisessa.
Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset, lyhyemmin OT-keskukset, ovat yhteistyöalueille (YTA) suunnitteilla oleva integratiivinen palvelurakenne (Halila ym. 2021, THL). OT-keskusten toiminnan on suunniteltu sisältävän integroituja palveluja koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tuen tarjoamista lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille erityisen vaativissa tilanteissa sekä näyttöön tai tutkimukseen perustuvien hoito- tai työmenetelmien kehittämisen ja käyttöönoton tukea keskuksen toiminta-alueella. OT-keskusten on lisäksi katsottu voivan tuottaa vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita, joiden hoito ja tuki edellyttävät kaikkein vaativinta erityisosaamista. (Emt.)
Etelä-Suomen OT-keskushankkeen toimintaympäristöön kuuluvat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet sekä Helsinki ja HUS.
OT-seulan pilotoinnin tavoitteeksi on asetettu OT-seulan käytön kokeileminen OT-tasoisen tuen tarpeen tunnistamisessa. Toiseksi tavoitteeksi on asetettu rakentaa yhteistyöalueen (YTA) toimijoista verkostoa sekä toiminta- ja konsultaatiomalleja, joiden avulla OT-tasoisen tuen tarpeen tilanteisiin voidaan löytää ratkaisuja. Lisäksi pilotissa kertyvä tieto tukee Etelä-Suomen OT-keskuksen koordinaatiorakenteen kehittämistä.
OT-seulan pilotointi on toteutettu Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ja sen vastuullinen toteuttaja on Sosiaalialan osaamiskeskus Verso.
Lähteet:
Halila R., Hoikkala S., Malja M. ja Tapiola M. (2021) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18.
THL. Osaamis- ja tukikeskukset (luettu 31.1.2024).
Yliruka, Laura, Vartio, Riitta, Pasanen, Kaisa ja Petrelius, Petrelius (2018). Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä. THL - Työpaperi 16/2018.
Kuva
.png)
Etelä-Suomen OT-keskushanke (2022–2023) käynnistyi vuoden 2022 elokuussa. Hankkeessa jatketaan OT-keskuskehittämistä keskittymällä erityisesti OT-keskuksen koordinaatiorakenteen kehittämiseen edeltävissä kehittämishankkeissa kuvattujen mallien pohjalta. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteisesti tunnistamiin vaativaa monitoimijaista erityisosaamista edellyttäviin kehittämiskärkiin.
Päijät-Hämeessä toteutettavan OT-seulan pilotoinnin tavoitteena on kehittää toimintamalleja OT-tasoisten palvelutarpeiden ja ilmiöiden tunnistamiseen ja yhteistyön käynnistämiseen näissä tilanteissa.
OT-seulan pilotointiin on osallistunut Päijät-Hämeen hyvinvointialueen (vuoden 2022 loppuun asti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä) lapsi- ja perhepalveluissa toimivia ammattilaisia ja alueen kehittämishankkeiden hanketyöntekijöitä.
OT-seulan käytännön pilotointia on toteutettu alueen perhesosiaalityön ja lastensuojelun systeemisissä tiimeissä.
Kehittämisen aikana on tehty yhteistyötä erityisesti Päijät-Hämeen alueen Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän, Tulevaisuuden lastensuojelu-hankkeen, Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeen sekä VIP-verkoston ja VAATU-toimijoiden kanssa. Erityisen vaativan tuen tarpeisiin vastaamiseen liittyen on lisäksi käyty vuoropuhelua Haastavat erot -konsultaatioryhmätoiminnan kehittäjien (ETKL) ja Barnahus-hankkeen kehittäjien kanssa sekä osallistuttu ETU-hankkeen kehittämistilaisuuksiin.
OT-seulan pilotointiin liittyen on verkostoiduttu muiden OT-keskushankkeiden kanssa ja tehty yhteistyötä. Aiheen ympärille järjestettiin 20.12.2023 OT-keskushankkeiden yhteinen työpaja.
Pilotin tavoitteena on:
- Edistää erityisen vaativien, OT-tasoista toimintaa edellyttävien asiakastilanteiden tunnistamista.
- Kehittää integratiivista toiminta- ja/tai konsultaatiomallia, joka edistää ammattilaisten tuen toteutumista nykyistä paremmin.
Kehittämisen suorana kohderyhmänä ovat ammattilaiset erilaisissa työtehtävissään. Välillisinä hyödynsaajina ovat lapset, nuoret ja heidän perheensä.
Pilotille tehtiin (Innokylän Suunta-työkalun avulla) toteuttamissuunnitelma, jossa pilotti jaettiin kahteen päätavoitteeseen sekä useampaan alatavoitteeseen:
Tavoite 1. Tunnistaa OT-tasoisia monitoimijaisia palveluja tarvitsevat asiakkaat.
Alatavoitteet/keinot:
- Kartoitetaan alkukartoituskyselyllä ja tiimeihin jalkautumalla perhesosiaalityön ja lastensuojelun, lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä sivistystoimen vaativaa erityistä tukea tarjoavien ammattilaisten kokemukset kompleksisista asiakastilanteista ja -ryhmistä sekä tilanteista, jotka edellyttävät erityisen vaativaa integratiivista osaamista.
- Kokeillaan OT-seulan käyttöä erityisen vaativan tuen tarpeen tunnistamisen työkaluna perhesosiaalityön ja lastensuojelun ammattilaisten kanssa.
Tavoite 2. Koota verkostoa ja rakentaa toiminta- ja/tai konsultaatiomalleja erityisen vaativiin tilanteisiin
Alatavoitteet/keinot:
- Kehitetään OT-seulan pilotoinnissa kertyneen tiedon pohjalta OT-tason integratiivinen toiminta- ja/tai konsultaatiomalli, joka tukee ammattilaista erityisen vaativassa asiakastilanteessa.
- Pilotoidaan toiminta- ja/tai konsultaatiomallia käytännössä.
OT-seulaa koskevan pilotin kohderyhmänä olivat perhesosiaalityön ja lastensuojelun systeemisten tiimien ammattilaiset Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Kehittämistyön alussa laadittiin alkukartoituskysely, joka osoitettiin perhesosiaalityön ja lastensuojelun ammattilaisille, sivistyspalveluiden VAATU-toimijoille sekä alaikäisten psykososiaalisten palveluiden ammattilaisille Päijät-Hämeen alueella.
Alkukartoituskyselyn tulosten perusteella nousi esille selkeitä asiakasryhmiä- ja tilanteita, jotka koetaan monimutkaisiksi ja vaativaa erityisosaamista edellyttäviksi.
Alkukartoituksen tulokset tiivistetysti:
Perhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimeistä kyselyyn vastasi 67 vastaajaa (vastausprosentti 80 %). Vastaajista 40 prosenttia oli sosiaalityöntekijöitä, 40 prosenttia sosiaaliohjaajia ja 20 prosenttia perhetyöntekijöitä.
Avoimiin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella asiakastilanteen monimutkaisuuteen ja vaativuuteen liitetään erityisesti seuraavat asiakasryhmät- ja tilanteet:
1. Mielenterveys- ja päihdeongelmat (maininta 50 prosentissa vastauksista)
2. Asiakkaiden moniongelmaisuus ja monta tuen tarvetta päällekkäin (maininta 33 prosentissa vastauksista)
3. Asiakkaiden aggressiivinen käyttäytyminen ja väkivaltaisuus, joka kohdistuu lapseen, nuoreen tai perheeseen, mutta myös osittain ammattilaisiin kohdistuva uhka (maininta 29 prosentissa vastauksista)
4. Kouluakäymättömät lapset ja nuoret (maininta 23 prosentissa vastauksista)
5. Vaativat huolto- ja tapaamisriidat (maininta 17 prosentissa vastauksista)
6. Vaativa sijaishuolto, jossa korostuu vaikeus löytää lapselle soveltuvaa sijaishuoltopaikkaa sekä lapsen vahva ja vakava oireilu sijaishuoltopaikassa (mainintoja 12 prosentissa vastauksista)
Avoimiin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella asiakastilanteen monimutkaisuus ja vaativuus syntyy asiakkaan motivoitumattomuudesta, yhteistyöhaluttomuudesta ja vuorovaikutushaasteista (mainintoja 33 prosentissa vastauksista). Toiseksi eniten mainintoja keräsi yhteistyöverkostojen määrä, vastuunjakautuminen sen kesken ja työnjaon epäselvyydet (mainintoja 25 prosentissa vastauksista). Kolmanneksi eniten mainintoja keräsi palvelujärjestelmän toimimattomuus sekä asiakastilanteiden kokonaisuuden kompleksisuus (mainintoja 21 prosentissa vastauksista).
Kyselyssä kysyttiin, onko työntekijä käyttänyt LSL 14§ mukaista moniammatillista asiantuntijaryhmää apunaan kuvaamassaan vaativassa asiakastilanteessa. Vastaajista 42 prosenttia oli käyttänyt moniammatillista asiantuntijaryhmää ja 58 prosenttia ei ollut sitä käyttänyt. Asiantuntijaryhmää käyttäneistä 58 prosenttia koki saaneensa asiantuntijaryhmältä tarvitsemansa avun ja tuen tilanteeseen. Työntekijät, jotka eivät olleet käyttäneet asiantuntijaryhmää mainitsivat syiksi kokemuksen, ettei niin vaativaa tilannetta ole vielä tullut eteen. Myös kiire mainittiin esteenä asiantuntijaryhmän käytölle.
Avoimissa vastauksissa kysyttiin tunnistaako työntekijä alueellaan puuttuvia palveluita tarvitsevia asiakasryhmiä. Vastauksissa esiin nousivat mielenterveys- ja päihdepalveluiden heikko saatavuus ja ruuhkautuneet palvelut. Lisäksi toivottiin palveluja erityisesti kouluakäymättömille lapsille ja nuorille sekä matalankynnyksen jalkautuvia palveluja.
Vastaajilla oli mahdollisuus arvioida, mitä tukipalveluja OT-keskuksista toivotaan. Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme tukipalvelua valikosta, johon oli koottu tukipalveluja aiemman OT-kehittämisen perusteella. Kyselyn perusteella OT-keskuksista toivotaan seuraavia tukipalveluita:
1. Konsultaatio työntekijälle ja/tai työryhmille (jalkautuvaa ja työpariksi tulemista) (60 prosenttia vastanneista)
2. Erityisosaamisen koulutus (54 prosenttia vastanneista)
3. Asiantuntijaverkoston tuki vaativiin, uusiin ja kompleksisiin ilmiöihin ja niiden hoitoon (50 prosenttia vastanneista)
4. Vaativimman palvelun suora asiakastyö (hyvin rajattu osuus, esimerkiksi Barnahus-työ) (48 prosenttia vastanneista)
Kysely sisälsi väittämiä erilaisten asioiden vaikutuksesta asiakastilanteen monimutkaisuuteen ja vaativuuteen. Vastaajat arvioivat väittämiä viisiosaisella Likert-asteikolla (1. Ei vaikutusta - 5. Vaikuttaa paljon.) Vastausten perusteella eniten asiakastyön vaativuuteen vaikuttavat palvelujärjestelmän toimimattomuudet, asiakkaiden tilanteiden kompleksisuus ja yhteistyösuhteen toimimattomuus.
Alkukartoituskysely toteutettiin myös alueen sivistyspalveluiden vaativan erityisen tuen parissa toimiville ammattilaisille. Kyselyyn vastasi sairaalakoulun henkilökuntaa, alueen kuntien VIPU-yhdyshenkilöitä sekä Elmeri-koulun henkilöstöä. Vastaajia oli yhteensä 14 (vastausprosentti vaihteli sairaalakoulun 80 prosentista VIPU-yhdyshenkilöiden 22 prosenttiin).
Kyselyyn saatujen vastausten perusteella vaativaa erityisosaamista edellyttäviä asiakastilanteita ja tukea tarvitsevia asiakasryhmiä yhdistää asiakastitilanteiden kompleksisuus, joka johtuu useista päällekkäisistä tuen tarpeista. Asiakkaiden aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen lisää alkukartoituskyselyyn vastanneiden mukaan asiakastilanteen vaativuutta. Kouluakäymättömät lapset ja nuoret koetaan vaativaa ja integratiivista osaamista vaativaksi asiakasryhmäksi, jolle ei ole riittäviä palveluita alueella.
Vastausten perusteella eniten ulkopuolista tukea tarvitaan vaativiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin, vaikeisiin käytöshäiriöihin sekä neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten tukemiseksi.
OT-keskukselta odotetaan ennen kaikkea asiantuntijaverkoston tukea vaativiin, uusiin ja kompleksisiin ilmiöihin, erityisosaamisen koulutusta sekä konsultaatiota työntekijälle/työryhmälle.
Pilotoitu OT-seula (Petrelius, Vartio & Yliruka 2017) on julkaistu OT-keskusten suunnittelutyön tueksi tehdyn selvityksen yhteydessä (Yliruka ym., 2018). Selvitystä on hyödynnetty pilotoinnissa.
Lisäksi pilotoinnissa on hyödynnetty kehittämistyötä, jossa OT-seulasta on työstetty mittarit lastensuojelun tarpeen ja OT-keskusasiakkuuden tarpeen arviointiin (Aarnio & Miettunen 2018) sekä Yhdessä arviointityöväline monitoimijaisen arvioinnin tueksi (Ruusunen ja Koskinen, 2022).
Pilotoinnin yhteydessä on tehty yhteistyötä kaikkien OT-hankkeiden kanssa ja järjestetty yhteiskehittämistilaisuuksia OT-seulan ympärillä yhteistä ymmärrystä ja näkemystä luoden. Itä-Suomen OT-keskushankkeessa OT-seulaan liittyen on kehitetty lomake sijoitetun nuoren haasteiden kartoittamiseksi ja asiakkuuden vaativuuden arvioimiseksi.
Lähteet:
Aarnio, N. ja Miettunen, N. (2018) Kompleksisuus sosiaalihuollon vaativuuden määrittelijänä. Teoksessa Petrelius, P. ja Eriksson, P. (toim.) Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työpaperi 32/2018.
Ruusunen, A. ja Koskinen, T. (2022) Yhdessä - reflektiivinen, systeeminen arviointityöväline lapsiperheiden kanssa työskentelyyn. Teoksessa: Yliruka, L., Eriksson, P., Jokinen, L., Pasanen, K. (toim.) Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työpaperi 52/2022. 150-161.
Yliruka, L., Vartio, R., Pasanen, K. ja Petrelius, P. (2018). Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työpaperi 16/2018.
Pilotin alussa jalkauduttiin lastensuojelun ja perhesosiaalityön tiimeihin.
Tiimeissä käytiin keskustelua OT-keskuskehittämisen tavoitteista ja OT-seulan pilotoinnin mahdollisuuksista tiimeissä sekä työntekijöiden tuen tarpeista.
Tapaamisilla tiimien työntekijät vastasivat anonyymisti alkukartoituskyselyyn. Perhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimeistä kyselyyn vastasi 67 työntekijää (vastausprosentti 80 %). Alkukartoituskysely välitettiin myös Päijät-Hämeen alueen sivistyspalveluiden VAATU-toimijoille eli alueen sairaalakouluun ja Elmeri-kouluun, joista kyselyyn vastasi yhteensä 14 työntekijää (vastausprosentti 80 %). Pilotin alussa tavattiin lisäksi alueen alaikäisten psykososiaalisten palveluiden edustajia. Ko. palvelujen osalta alkukartoituskyselyn vastausprosentti jäi kuitenkin pieneksi, eikä vastausten pohjalta voitu tehdä yleistyksiä.
Edellä kuvattujen ammattilaisten tapaamisten tavoitteena oli muodostaa yhteistä tietopohjaa erityisen vaativista asiakastilanteista, joissa on monialaisen tuen tarve.
Alkukartoituskyselyn tulosten perusteella tunnistettiin asiakasryhmiä ja -tilanteita, jotka ammattilaiset kokevat muita monimutkaisemmiksi ja vaativammiksi.
Kuvaus alkukartoituksen yhteenvedosta löytyy toimintamallin kuvauksen pääsivulta.
OT-seulan pilotoinnissa kertyneen tiedon sekä OT-kehittämisyhteistyössä eri tahoilta saadun palautteen perusteella OT-seulaa päätettiin kehittää reflektion tukivälineeksi erityisesti monialaisen yhteistyön tilanteisiin.
Alla ohje MORE-monialaisen reflektion tukiväline ja ohje sen käyttöön. Tukivälineen kehittäminen on kuvattu Innokylässä omana toimintamallinaan.
Kuva
_1_0.jpg)
Kuva
_2_1.jpg)
OT-seulan pilotoinnit
Alkukartoitusvaiheen jälkeen pilotissa kokeiltiin alkuperäisen OT-seulan (Petrelius, Vartio, Yliruka 2017) käyttöä OT-tasoisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. OT-seulan käyttöä kokeiltiin yhteensä yhdessätoista (11) perhesosiaalityön ja lastensuojelun systeemisessä tiimissä.
Kokeilut tuottivat tietoa OT-seulan toimivuudesta asiakastilanteiden vaativuuden arvioinnin työkaluna ja OT-tasoisista asiakastilanteista.
Kokeilujen perusteella OT-seulan käyttäminen voi tukea ammattilaista/tiimiä sen tunnistamisessa, kun tarvitaan vahvempaa ja mahdollisesti ulkopuolista tukea asiakastilanteeseen. OT-seula voi toimia ammattilaisella/tiimillä asiakastilannetta koskevan reflektoinnin ja ajattelun jäsentämisen työvälineenä sekä dokumentoinnin tukena.
Kokeilujen perusteella asiakastilanteen OT-tasoisuutta kuvaavat parhaiten monialaisuus, kompleksisuus ja harvinaisuus. Kokeilujen perusteella nousi esille myös ammattilaisen työkokemuksen merkitys asiakastilanteen vaativuuden arvioinnissa. Työuransa alussa olevat työntekijät kokivat asiakastilanteet pitkän työkokemuksen omaavia ammattilaisia useammin erityisen vaativina.
OT-seulaa pilotoitaessa tuli esille lastensuojelun systeemisen toimintamallin vaikutus työskentelyyn. Systeemisen toimintamallin käyttöön ottamisen koettiin parantaneen tiimin mahdollisuuksia ratkoa vaativiakin asiakastilanteita. Systeemisten tiimien todettiin toimivan reflektoivasti, moniammatillisesti ja tukevan sekä työntekijää että asiakasta myös erityisen vaativissa tilanteissa.
Pilotoinnin perusteella OT-seulalle ei ole tarvetta asiakastilanteiden vaativuutta arvioitaessa. Pilottiin osallistuneet lastensuojelun ja perhesosiaalityön työntekijät kokivat, että vaativat asiakastilanteet tunnistetaan jo hyvin. Ammattilaiset toivat esille, että tarve kohdentuu ennemmin asiakkaille tarvittaviin palveluihin ja ettei palvelujärjestelmä nykyisellään tue asiakkaita riittävän hyvin. Yksi pilotointiin osallistunut ammattilainen tiivisti kokemuksen näin: ”Tiedetään mitä tarvitaan, mutta palvelut eivät toimi tai ole saatavissa riittävän nopeasti”. Pilotoinnin perusteella lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset eivät myöskään koe tarvetta uuteen konsultaatiorakenteeseen. OT-keskuksen ja sen tarjoaman konsultaation nähtiin olevan liian kaukana työntekijästä ja asiakkaasta.
Pilotin toisena tavoitteena oli asiantuntijaverkoston kokoaminen ja toiminta- ja/tai konsultaatiomallin kehittäminen erityisen vaativiin tilanteisiin. OT-seulan kokeiluista muodostui kuitenkin tilannekuva, jonka perusteella lastensuojelun ja perhesosiaalityön työntekijät eivät kokeneet tarvetta uuteen konsultaatiorakenteeseen. Lastensuojelulain 14 pykälän mukaisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän koettiin jo vastaavan konsultaatiotarpeeseen. Ammattilaiset kyseenalaistivat OT-tasoisen konsultaation lisäarvon suhteessa lakisääteiseen moniammatilliseen asiantuntijaryhmään. Ammattilaiset painottivat uutta konsultaatioita tarpeellisemmaksi palveluiden saamisen asiakkaan tilannetta tukevalla tavalla oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi.
OT-seulan pilotointi toteutettiin Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa, joka on yksi Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelman viidestä OT-keskustoimintaa kehittävästä koordinaatiohankkeesta. OT-keskushankkeissa toteutetaan samaan aikaan kansallista, yhteistyöaluetasoista (YTA) ja hyvinvointialuetasoista kehittämistä. Etelä-Suomen OT-keskushanketta koordinoi Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Hankkeessa ei ole osatoteuttajarooleja, mutta OT-seulan pilotoinnin vastuullisena toteuttajana on Päijät-Hämeen sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Hankehallinnon ja -koordinaation malli, hankekokonaisuuden laajuus sekä kehittämistyön käytännön toteuttaminen samanaikaisesti Sote- ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kanssa ovat kaikki yhdessä asettaneet kehittämiselle haasteita.
Lisäksi OT-keskuskehittämisen kanssa samaan aikaan on ollut käynnissä useita muita kehittämishankkeita, ja kentällä toimivien ammattilaisten on saattanut ollut vaikea erottaa hahmottaa yksittäisiä hankkeita ja kehittämistoimenpiteitä sekä erottaa niitä toisistaan. Vuoden 2023 alusta aloittaneiden hyvinvointialueiden toimintojen ja prosessien kehittäminen osui hankekaudelle. OT-keskushankkeessakin on nähty kiireen, priorisoinnin, työvoimapulan ja myös ”hankeähkyn” vaikutuksia kehittämiseen. OT-seulan pilotoinnin aikana havaittiin, etteivät ammattilaiset koe aina saaneensa mahdollisuutta vaikuttaa kehittämiseen riittävällä tavalla.
Etelä-Suomen OT-hankkeessa kehittämistä on tehty kautta linjan lupaa pyytävällä otteella. Myös OT-seulaa pilotoitaessa on pyritty kuuntelemaan mahdollisimman hyvin ammattilaisten toiveita ja suuntaamaan kehittämistyötä kentällä tarpeelliseksi katsottuihin asioihin sekä sopeutumaan kentän tilanteeseen. Hankesuunnitelman tavoitteista on joustettu, kun kehittämistä on suunnattu painopisteisiin, joista löydetty kentän kanssa yhteisymmärrys sekä näkymä kehittämisen tarpeellisuudesta että sen toteuttamisen mahdollisuudesta. Pilotissa on myös pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon muita kehittämishankkeita ja niissä kertynyttä tietoa sekä välttämään kentän liiallista kuormittamista.
OT-seulan pilotointiin sitoutuminen hyvinvointialueella on ollut haastavaa, mitä ainakin osittain selittänee hankehakemuksen tavoitteiden irrallisuus kentän työntekijöiden tarpeista ja toiveista. Pilotoinnissa kertyneiden kokemusten perusteella hankekehittämiseen sitouttaminen vaatii toimijoita ja toimijuutta siitä ympäristöstä, jossa pilotointia on tarkoitus toteuttaa. Nyt OT-seulan pilotointi jäi irralliseksi toimintaympäristöstä, jossa sitä toteutettiin. Kehittämisympäristön vahvempi sitoutuminen olisi voinut johtaa toisenlaiseen lopputulokseen.
Haasteistaan huolimatta pilotissa kertyi tietoa vaativista asiakastilanteista, monialaisen yhteistyön konsultaatiomahdollisuuksista ja rakenteista, kenttää kuormittavista tekijöistä, kentän toiveista ja tarpeista sekä palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista.