Päihdepalveluiden ensilinja Iissä
Iin ensilinjan kehittämispilotissa pyritään nopeuttamaan asiakkuuteen hakeutumiseen väylää ja tarjoamaan kaikille asiakasryhmille tasalaatuista hoitoa. Lisäksi pyritään madaltamaan hoitoon hakeutumisen kynnystä sekä lisäämään yhteistoimijuutta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Iin ensilinjan kehittämispilotissa pyritään nopeuttamaan asiakkuuteen hakeutumiseen väylää ja tarjoamaan kaikille asiakasryhmille tasalaatuista hoitoa. Lisäksi pyritään madaltamaan hoitoon hakeutumisen kynnystä sekä lisäämään yhteistoimijuutta.
Toimintamalli lyhyesti
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kohdatessa päihde- tai rahapeliriippuvaisen asiakkaan hän tekee hoidon tarpeen arvion ja tarvittaessa, asiakkaan luvalla, ohjaa hänet päihdetyöntekijälle. Ammattilainen laittaa päihdetyöntekijälle Lifecare-viestin tai ohjaa asiakkaan päivystysajalle.
Päihdetyöntekijällä on kaksi päivystysaikaa viikossa, jotka on tarkoitettu asiakkaille, läheisille tai ammattilaiskonsultaatioille.
Päihdetyöntekijä vastaanottaa yhteydenottopyynnön ja ottaa yhteyttä asiakkaaseen. Iin Ensilinjassa päihdetyöntekijälle ohjautuneen asiakkaan kohdalla on tehty alustava hoidontarpeen arviointia esimerkiksi akuuttivastaanotolla. Hoidon tarpeen arviointia jatketaan päihdetyöntekijän vastaanotolla. Riippuvuusongelmaa tarkastelemalla ja interventiokäynneillä pyritään löytämään keinoja riippuvuudesta irti pääsemiseen. Iin Ensilinjan interventiokäynneillä tarkoitetaan 1-5 tapaamisen kokonaisuutta, jolla riippuvuus pyritään saamaan hallintaan ja vahvistetaan asiakkaan omaa toimijuutta. Interventiokäynnit pyritään järjestämään tiiviisti.
Aina interventio ei ole riittävä polku, esimerkiksi korvaushoitoon hakeutuville ja ajoseurantaan tuleville asiakkaille aloitetaan pidempi asiakkuus.
Asiakas voi hakeutua päihdetyöntekijän vastaanotolle myös suoraan, jolloin hoidon tarpeen arviointi aloitetaan päihdetyöntekijän toimesta.
Moniammatillista yhteistyötä on kehitetty eri toimijoiden kanssa. Erityisesti alkokatkolla olevien asiakkaiden palvelupolkuun on panostettu, muun muassa sopimalla, että päihdetyöntekijään otetaan yhteyttä mahdollisimman pian asiakkaan tultua osastolle.
Pilotissa on kuvattu päihde- ja rahapeliriippuvaisen palvelupolkuja. Palvelupolut on kuvattu seuraavista asiakasryhmistä: ajoseurantaa tarvitsevat, lastensuojelun pyytämät päihdearviot vanhemmille, alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvaiset, rahapeliriippuvaiset, korvaushoitoon hakeutuvat, työpaikalta tai oppilaitoksesta hoitoon ohjatut, läheiset ja seksuaalisesti addiktoituneet. Palvelupoluissa on kuvattu ammattilaisen rooli ja vastuut. Tavoitteena on taata asiakkaalle katkeamaton hoitopolku ja varmistaa, että kaikki tieto kulkee sujuvasti.
Iin päihdetyön ensilinjaa on pilotoitu 19.9.-31.12.2022 osana POPsoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa. POPsote on osa tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskus ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää palveluja tulevalla hyvinvointialueella.
Iissä päihdepalvelut on toteuttanut Oulunkaaren kuntayhtymä. Päihdepalvelut sijoittuvat perhepalveluihin, jossa päihdetyöhön on varattu yhden henkilön työpanos. Iin kunnan asukasluku on noin 10 000 asukasta. Aiemmin päihdepalvelut ovat olleet kuormittuneet ja asiakasmäärät ovat olleet kasvussa useiden vuosien ajan. Hoitoon pääsyssä on ollut viivettä.
Hyvinvointialueella palvelujen saatavuuden tulisi olla tasa-arvoista ja palveluketjujen yhtenäisiä. Tässä pilotissa kohderyhmänä on täysi-ikäiset iiläiset päihde- ja rahapeliriippuvaiset asiakkaat. Asiakkaille on kerrottu kehittämishankkeesta ja pyydetty ideoita ja ehdotuksia.
Toimintamallin juurruttaminen edellyttää päihde- ja riippuvuusasiakkaan ympärillä olevien toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista. Mallin käyttöönottovaiheessa vaaditaan henkilökunnan aikaa, kiinnostusta ja ajankäytön mahdollistamista. Tavoitteena on, että toimintamalli jäisi pysyväksi käytännöksi.
Iin päihdetyön ensilinjan pilotointi on ollut kestoltaan hyvin lyhyt, jonka vuoksi vaikuttavuuden arviointia on hankala tehdä. Työntekijälle toimintamallin luominen on tuonut selkeyttä työskentelyyn. Palvelupolkukuvauksia voidaan jatkossa hyödyntää myös uuden työntekijän perehdyttämisessä.