Pakolaistaustaisille tarkoitetun psykoedukaatiomateriaalin yhteiskehittäminen etämenetelmin THL:n TUULI-hankkeessa

Korona-aika on tuonut uusia toimintatapoja ja etämenetelmiä kehittämistyöhön. Toimintamallissa kuvataan THL:n TUULI-hankkeen pakolaisille tarkoitetun psykoedukaatiomateriaalin osallistavaa yhteiskehittämisprosessia, joka toteutuu pääosin etämenetelmin vuosina 2020-21.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Pakolaistaustaisille tarkoitetun psykoedukaatiomateriaalin yhteiskehittäminen etämenetelmin THL:n TUULI-hankkeessa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Korona-aika on tuonut uusia toimintatapoja ja etämenetelmiä kehittämistyöhön. Toimintamallissa kuvataan THL:n TUULI-hankkeen pakolaisille tarkoitetun psykoedukaatiomateriaalin osallistavaa yhteiskehittämisprosessia, joka toteutuu pääosin etämenetelmin vuosina 2020-21.

Toteutuspaikka
THL
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Liitteet ja linkit

Luotu

10.06.2020

Viimeksi muokattu

20.04.2021
Ratkaisun perusidea **

TUULI-hankkeessa edistetään pakolaistaustaisten henkilöiden mielenterveyttä tuottamalla käyttäjilleen ymmärrettävää, lähestyttävää ja uskottavaa, videopohjaista psykoedukatiivista materiaalia juuri maahan saapuneille pakolaisille. Psykoedukatiivista materiaalia on yhteiskehitetty pääosin etänä mm. palvelumuotoilun menetelmin. Toimintamallissa kuvataan etäyhteiskehittämisen kulkua ja siinä havaittuja hyviä käytäntöjä. 

TUULI-hankkeen yhteiskehittämisprosessin mallina toimii palvelumuotoilun tuplatimanttimalli. Ensimmäinen osuus muodostuu ratkaistavan ongelman ymmärtämisestä. Se sisältää asiakasymmärryksen keräämisen ja kiteyttämisen. Ohessa näkyvässä vuokaaviossa kuvataan yhteiskehittämisen vaiheita (liitekuva). 

1. TUTKIMUS

Tutkimusosuudessa tarkoituksena oli toteuttaa alkukartoitus nykytilanteesta, pakolaisten mielenterveyden tarpeista, jo olemassa olevista materiaaleista ja kerätä kulttuurisensitiivistä tietoa. Lisäksi kartoitettiin yhteystyötahoja yhteiskehittämiseen ja selvitettiin lopputuotoksen mahdollisia käyttötapoja.  

Asiantuntijahaastattelut: Haastatteluja toteutettiin kotoutumiskentän ja pakolaisten mielenterveyden parissa toimivien asiantuntijoiden kanssa. Haastatteluissa selvitettiin mm. kohderyhmän tiedontarve, stressaavat tilanteet sekä aiheet, jossa tarvittaisiin muutosta tai uusia materiaaleja. Lisäksi asiantuntijoiden kokemuksia kartoitettiin olemassa olevista materiaaleista, materiaalien käyttötavoista tai ympäristöistä, kokemuksista kehittämisprosessista, ja yhteiskehittämisen hyvistä käytännöistä. Ne toteutettiin etänä joko puhelimitse tai videoyhteydellä.

Pakolaisten ja vertaisten haastattelut: Kerättiin kohderyhmän edustajien näkemyksiä koskien mielenterveyttä tukevien videoiden sisältöjä. Tarkoituksena oli kerätä kulttuurisensitiivistä tietoa, kuten sitä miten keskeisiä käsitteitä (esim. "mielenterveys", "traumat" ja "hyvinvointi") ymmärretään ja miten ne kääntyvät.  Kohderyhmän edustajat rekrytoitiin mukaan yhteiskehittämisprosessiin ja sitä kautta myös tutkimukseen verkostojen ja järjestöjen kautta sekä lumipallomenetelmällä.

Fokusryhmistä kaksi toteutettiin kasvokkain, kun koronatilanne sen vielä mahdollisti. Loput fokusryhmät ja haastattelut toteutettiin etäjärjestelyin siten, että videopuhelussa oli mukana tulkki, kun sille oli tarvetta. Videoyhteydet pidettiin päällä luottamuksellisen tilanteen luomiseksi.

Haastatteluissa oli tarkoituksena kartoittaa, millaisia sisältöjä ja muotoa kehitettäviin videoihin kannattaa lähteä hakemaan kohderyhmän näkökulmasta. Haastatteluissa selvitettiin mm.: 1) mitkä asiat kuormittavat pakolaistaustaisten mielenterveyttä, 2) minkälaisista asioista tai tiedosta olisi hyötyä, jotta kuormitus vähenisi, 3) mitä ovat ne ihmisten kokemukset, tunteet ja tuntemukset, joita olisi hyvä sanoittaa ja normalisoida, 4) mikä vähentäisi mielenterveyteen liittyviä huolia, pelkoja, häpeää ja vääriä käsityksiä ja 5) mikä madaltaisi kynnystä asiasta puhumiseen ja avun hakemiseen. Haastatteluissa kartoitettiin myös sitä, mitä kanavia kautta valmiita videoita kannattaisi lähteä levittämään ja mitä kautta ihmiset saavutetaan. Myös tärkeitä keskeisiä pakolaisten puhumia kieliä selvitettiin dubbausta varten.

Yhdessä kasvokkain toteutuneessa fokusryhmässä hyödynnettiin luovempaa menetelmää, jossa osallistujille näytettiin aikaisemmin tehtyjä erityylisiä (mm. animaatio, henkilötarina) psykoedukaatiovideoita. Tässä yhteydessä saatiin lisää asiakasymmärrystä videon muodosta ja samaistuttavaksi koetuista henkilötyypeistä videoille.

 

2. MÄÄRITTELY

Määrittelyosuudessa lähdettiin syventämään asiakasymmärrystä ja määrittelemään ratkaistavaa ongelmaa tiedonkeruun jälkeen.

Analyysi: Tutkimusvaiheessa kerätty aineisto analysoitiin kevytanalyysin keinoin.  Haastattelut nauhoitettiin ja niistä tehtiin muistiinpanot. Analyysissä keskityttiin keskeisiin mielenterveyteen liittyviin avainsanoihin ja -lauseisiin, jotka teemoiteltiin affiniteetti- eli mielleyhtymäkartoiksi. Tällä tavalla muodostettiin 14 selkeästi toisistaan erottuvaa mielenterveyteen liittyvää teemaa, jotka voisivat toimia videoiden keskeisinä aiheina. Tässä vaiheessa tärkeää oli tiivistää ja karsia projektin kannalta turhaa tietoa, jolloin päästiin aidosti olennaisen tiedon äärelle.

Yhteiskehittämispäivä: Analyysivaiheen jälkeen pidettiin ensimmäinen etätyöpaja, joka oli koko työpäivän pituinen palvelumuotoilun keinoin järjestetty tilaisuus. Työpajaa fasilitoi ja suunnitteli kaksi ulkopuolista palvelumuotoilijaa hanketiimin lisäksi. Työpajassa hyödynnettiin yhtä aikaa Miro-työskentelyalustaa ja Zoom-videopuhelualustaa. Osallistujia työpajassa oli 20 henkilöä, joihin lukeutui mielenterveyden ja kotoutumisen kentän ammattilaisia sekä kaksoisroolissa toimivia pakolaistaustaisia henkilöitä, jotka työskentelivät tai opiskelivat sosiaali- ja terveysalalla. Päivän aikana työstettiin yhdessä tasa-arvoisina asiantuntijoina tiedonkeruuvaiheessa nousseita aiheita ja sisältöjä mielenterveyttä tukevien videoiden teemoiksi ja aihioiksi. Tilaisuus alkoi hankkeen ja päivän tavoitteiden esittelyllä, jonka jälkeen harjoiteltiin työskentelyä Miro-alustalla. Päivään sisältyi jäänrikkomisharjoituksia sekä päivän näkökulmaan orientoiva harjoitus, jossa osallistujia pyydettiin empatiakartan avulla kuvaamaan ”Mitä Suomeen saapuva pakolaistaustainen näkee, kuulee ja tuntee”. Päivän aikana käytiin yhdessä läpi videoiden mielleyhtymäkartat ja äänestyksen avulla tehtiin niistä ns. heat map, eli korostettiin kunkin teeman olennaisia ja keskeisiä asioita. Lopuksi äänestettiin siitä, mistä teemoista lähdetään tekemään videoita. Yhteiskehittämispäivästä kerättiin palautetta sähköisellä kyselyllä jälkikäteen, ja siitä on tekeillä YAMK-opinnäytetyö.

 

3. KEHITTÄMINEN

 

Kehittämisosuus käynnistyi ideointi-iltapäivien muodossa. Kyseessä oli n. 8-11 osallistujan etätyöpajat, jotka toteutettiin Teamsillä. Neljänä ideointi-iltapäivänä (ja yhtenä aamupäivänä) käytiin läpi sitä, millainen video kustakin teemasta olisi hyvä, mikä olisi videon tärkeä ydinviesti ja oivallus katsojalle, sekä sitä millaisia esiintyjiä videoon olisi hyvä saada mukaan. Kunakin päivänä käsiteltiin kahta eri videoteemaa. Tilaisuuteen osallistui myös videoiden ohjaaja ja tuottaja. Ideointi-iltapäiviin kutsuttiin mukaan jo aikaisemmassa yhteiskehittämisprosessissa olleita vertais- ja kokemusasiantuntijoita sekä ammattilaisia.

 

4. TOIMINTA

Toimintaosuus käynnistyi maaliskuussa 2021 videoiden esituotannolla ja esiintyjien rekrytoinnilla. Rekrytoinnissa pystytään hyödyntämään yhteiskehittämisprosessin aikana muodostuneita verkostoja.

Varsinainen videotuotanto, kuten kuvaukset sekä editointi, miksaus ja dubbaus on ulkoistettu ja tuotetaan ostopalveluna 04 -11/2021 aikana.

Pilotointi: Kun psykoedukaatiomateriaali on valmistunut, tullaan sitä pilotoimaan kohderyhmän keskuudessa. Kohderyhmän palautetta kerätään pilotoinnin jälkeen fokusryhmissä. Pilotointiin osallistujia pyritään löytämään kuntien pakolaisohjaajien kautta. Haastatteluissa kerätään kohderyhmän edustajien näkemyksiä siitä, millä tavalla yhteiskehitetyissä materiaaleissa on onnistuttu, mikä niissä on hyvää ja mikä sen sijaan on sellaista, joka ei toimi tai ei puhuttele kohderyhmän edustajia.

Tuotteistaminen ja leivittäminen: Videomateriaalin yhteyteen kehitetään oheismateriaalia, esim. vertais- tai opetusryhmän vetäjän käyttöön. Tämän lisäksi kehitetään verkkosivua, jolle videot tullaan viemään, jotta se olisi saavutettava ja informatiivinen kohderyhmälle. Alustasta voidaan myös kerätä palautetta pilotoinnin yhteydessä. Tämän lisäksi videokokonaisuutta tehdään tunnettavaksi kotoutumiskentän toimijoille, mm. käydään esittelemässä sitä eri tapahtumissa, ja mainostetaan sitä sähköpostilistoilla ja somessa.

Toimintaympäristö **

Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (PALOMA, 2016–2018) tunnistettiin laajassa, monniammatillisessa asiantuntijajoukossa useita Suomessa yleisiä pakolaisten mielenterveyden edistämiseen liittyviä ongelmakohtia. Näitä ovat esimerkiksi se, että pakolaistaustaisten parissa mielenterveysongelmiin ja palveluihin voi liittyä voimakasta stigmaa, joka voi pahimmillaan estää aiheen puheeksiottoa ja oikeisiin palveluihin hakeutumista. Pakolaistaustaisen väestön parissa on myös puutteita tiedosta mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Eräs tunnistettu tarve on laadukkaan ja käyttäjilleen ymmärrettävän, helposti lähestyttävän ja kulttuurisesti uskottavan psykoedukaatiomateriaalin tuottaminen. Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan THL:ssä alkanut TUULI-hanke, jossa tullaan tuottamaan korkeatasoista, pääasiassa videopohjaista psykoedukatiivista materiaalia maahan tuleville pakolaisille eri mielenterveyteen liittyvistä teemoista. Loppukäyttäjälleen uskottavan ja toimivan materiaalin tuottamiseksi on hankkeessa hyödynnetty palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä. Maahan saapumisen vaihe on keskeinen kohta vaikuttaa maahan saapuvan henkilön käsityksiin mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

TUULI-hanketta rahoittaa Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF -rahasto, EU).

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat pakolaiset tai vastaavista lähtökohdista tulevat Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset. Pakolaisten ja siihen rinnasteisessa asemassa olevien henkilöiden mielenterveyden tilaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi lähtömaan mahdolliset traumakokemukset, matkalla tapahtuneet vastoinkäymiset ja maahantulon jälkeiset (post-migraatio) kokemukset. Tämän vuoksi tarve laadukkaalle, käyttäjälle ymmärrettävälle ja kulttuurisensitiiviselle psykoedukaatiolle kyseisessä väestön osassa korostuu. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty vertais- ja kokemusasiantuntijoiden fokusryhmissä, joissa on tarvittaessa hyödynnetty tulkkia. Tämän lisäksi on haastateltu ns. kaksoisroolissa toimivia henkilöitä (eli pidempään Suomessa asuneita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka toimivat sosiaali- ja terveysalalla ammattilaisroolissa). Kaksoisroolissa olevia toimijoita on osallistettu sekä yksilöhaastatteluissa että työpajoissa, joissa on valittu materiaalien teemat ja kehitetty niiden sisältöjä.

Lisäksi TUULI-hankkeen yhteiskehittämisprosessiin kutsuttiin mukaan kentällä työskenteleviä asiantuntijoiden (esim. järjestötoimijat ja mielenterveystyön ammattilaiset) ammatillisen näkökulman mukaan saamiseksi.

Koronatilanteen takia yhteiskehittämistä on toteutettu etämenetelmin, jotka ovat vaatineet uusia toimintatapoja. Myös pakolaistaustaisen väestön osallistaminen ja saaminen mukaan kehittämään itselleen tarkoitettuja materiaaleja on vaatinut uusien toimintatapojen ja verkostojen hyödyntämistä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Osana hanketta toteutetaan monimenetelmätutkimus yhteiskehittämisprosessiin toimivuudesta ja hyvistä käytännöistä. Osallistavia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä on hyödynnetty jo pitkään THL:ssä toteutetuissa kulttuuri- ja kielivähemmistöjä koskevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Tarvetta on kuitenkin sille, että osallistavien menetelmien periaatteita, käytäntöjä ja vaikuttavuutta arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Samoin kirjallisuudessa on kansainvälisesti puutteita kulttuuri- ja kielivähemmistöjä osallistavien kehittämis- ja arviointimenetelmien periaatteiden ja käytäntöjen kuvauksien suhteen. Tämän lisäksi korona-aikana on lisääntynyt tarve etämenetelmien käyttöön. Ne vaikuttavat myös kieli- ja kulttuurivähemmistöjen osallistamiseen mm. yhteisen kielen puutteen ja teknisten haasteiden kautta. Pyrimme vastaamaan näihin tarpeisiin ja siten mahdollistamaan ja edistämään osallistavien menetelmien käyttöä yhä laajemmin.

Tarkoituksena on tuottaa kuvailevaa tietoa siitä, miten osallistavien etämenetelmien hyödyntäminen toimii psykoedukatiivisen materiaalin kehittämisessä. Tuotettu tieto dokumentoidaan niin, että sitä voidaan hyödyntää myös tulevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Arviointi on kesken, koska hanke on edelleen käynnissä. Yhteiskehittämispäivästä (etätyöpaja) on tekeillä YAMK-opinnäytetyö, jota ei ole vielä julkaistu. Koko yhteiskehittämisprosessia arvioidaan osallistujille osoitetulla kyselyllä hankkeen loppuvaiheessa. Tietoa lopputuotteen toimivuudesta kerätään myös pilotoinnin yhteydessä vuoden lopussa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Etämenetelmät voivat tuntua haastavilta yhteiskehittämiseen osallistujille teknisten ongelmien sekä uusien työskentelyalustojen takia. Tahti työpajassa voi myös tuntua liian nopealta uuden työkalun omaksumiseen. Näihin asioihin voi vaikuttaa siten, että jo ennen etätyöpajaa toimittaa osallistujille ennakontehtäväksi pyynnön tutustua käytettävään alustaan. Myös etätyöpajan alussa on tärkeää käydä läpi käytettävää alustaa ja sen toimintoja mahdollisimman selkeästi ja kaikille sopivassa tahdissa. Parhaimmillaan etätyöpajassa rakennetaan osallistujien välille tsemppaavaa me-henkeä ja osallistujat myös kokevat saaneensa takataskuun uusia työskentelytapoja, joita he voivat käyttää omassa työssään. Kokemuksemme on osoittanut, että tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan osallistumista estäviä tekijöitä, jotta saadaan hyvä ja onnistunut etätyöpaja. Eräs keino tähän on se, että pidetään työpajassa useampaa fasilitaattoria, joista yksi on pääfasilitaattori, kun taas muut avustavat ongelmia kohdanneita tarvittaessa. Tällöin ei tarvitse keskeyttää koko työpajaa muutaman osallistujan teknisten ongelmien takia, vaan heitä voidaan auttaa sivussa.

Yhteisen kielen puute yhdistettynä etämenetelmiin voi tuoda lisähaasteita yhteiskehittämiseen pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa. Toimiva keino rekrytoida pakolaistaustaisia henkilöitä on olla yhteydessä heitä lähellä toimiviin luottohenkilöihin, kuten pakolaisohjaajiin. Yhdyshenkilön kautta voidaan järjestää etävideopuheluun tarvittava tekniikka, tila ja tulkkaus (tarpeen mukaan). Kokemuksemme mukaan myös etätapaamisessa voidaan rakentaa luottamuksellinen ilmapiiri ja saada kehittämisen kannalta arvokasta tietoa sekä luoda uusia verkostoja. Myös korona-aikana kannattaa siis aktiivisesti pyrkiä osallistamaan kieli- ja kulttuurivähemmistöjä yhteiskehittämiseen!

Eettisyyden ja sensitiivisyyden huomioiminen on keskeistä, kun työskennellään pakolaistaustaisten kanssa ja käsitellään arkaluonteisia aiheita. Haastattelutilanteissa on tärkeää turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen, esim. haastateltaville on tärkeää tuoda esiin hankkeen tarkoitus, luottamuksellisuus ja se, että haastattelussa on lupa olla myös vastaamatta kysymykseen tai kertoa vain sen verran, kun itse haluaa.  Fokusryhmien kokoonpanon suunnittelussa kannata ottaa huomioon se, onko haastatteluissa sisällönpuolesta tarvetta erillisille mies- ja naisryhmille. Ryhmien kokoonpanoa suunnitellessa olisi järkevää myös kysyä osallistujilta heidän preferenssiään.

1.Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita? 

Toimintamallissa kuvataan sitä, kuinka voidaan osallistaa Suomen pakolaistaustaista väestönosaa etätyöskentelytilanteessa. Korona-aika on tuonut lisähaasteita kehittämiseen ja erityisesti ns. hard-to-reach väestönosien tavoittaminen ja osallistaminen itseään koskettavaan toimintaan voidaan kokea vaikeana. Palkitsemalla toimintamalli tulisi se tunnetummaksi, ja sitä kautta lisääntyisi ymmärrys siitä, että kieli- ja kulttuurivähemmistöjen osallistaminen on mahdollista myös etätyöaikana. Kynnys toteuttaa osallistavaa kehittämistä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa madaltuisi.

2.Mitä olette tehneet kasvattaaksenne luottamusta yhteiseen tekemiseen? 

Olemme aidosti pyrkineet tasavertaiseen yhteiskehittämiseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Kaikissa etätapaamiseissa olemme toteuttaneet turvallisemman tilan periaatetta. Turvallisempi tila tarkoittaa sitä, että kaikki voivat osallistua tilaan omana itsenään, kenenkään ei tarvitse esimerkiksi pelätä epäasiallista kohtelua tai häirintää. Etätyöskentelyssä olemme pyrkineet pitämään kameroita päällä, olemaan avoimia ja kuuntelemaan toisia. Luottamus on syntynyt yhteisestä tekemistä ja työskentelystä yhteisen päämäärän eteen. 

3.Mitä tietoja yhdistelette? Miten jalostatte tiedon yhteiseen käyttöön? Miten yhteistä tietoa hyödynnetään toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa?

Yhdistellään yhteiskehittämisen periaatteita ja palvelumuotoilun käytäntöjä. Olemme toiminnassa reflektoineet aikaisempaa kokemusta mukaan työskentelyyn.

Osana hanketta toteutetaan monimenetelmätutkimus yhteiskehittämisprosessiin toimivuudesta ja hyvistä käytännöistä. Osallistavia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä on hyödynnetty jo pitkään THL:ssä toteutetuissa kulttuuri- ja kielivähemmistöjä koskevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Tarvetta on kuitenkin sille, että osallistavien menetelmien periaatteita, käytäntöjä ja vaikuttavuutta arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Samoin kirjallisuudessa on kansainvälisesti puutteita kulttuuri- ja kielivähemmistöjä osallistavien kehittämis- ja arviointimenetelmien periaatteiden ja käytäntöjen kuvauksien suhteen. Tämän lisäksi korona-aikana on lisääntynyt tarve etämenetelmien käyttöön. Ne vaikuttavat myös kieli- ja kulttuurivähemmistöjen osallistamiseen mm. yhteisen kielen puutteen ja teknisten haasteiden kautta. Pyrimme vastaamaan näihin tarpeisiin ja siten mahdollistamaan ja edistämään osallistavien menetelmien käyttöä yhä laajemmin.

Tarkoituksena on tuottaa kuvailevaa tietoa siitä, miten osallistavien etämenetelmien hyödyntäminen toimii psykoedukatiivisen materiaalin kehittämisessä. Tuotettu tieto dokumentoidaan niin, että sitä voidaan hyödyntää myös tulevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Kansikuva
Tuuli-hankkeen hankekuva. Punainen leija sinisellä taivaalla.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Maahanmuutto Mielenterveys Arviointi ja tiedonkeruu

Ilmiöt

Maahanmuutto ja monikulttuuristuminen

Kohderyhmä

Maahanmuuttajat