Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjun kehittäminen Keski-Suomessa

Kehittämistyössä on mm. vahvistettu ammattilaisten osaamista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, yhtenäistetty kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, laajennettu kotisairaalatoimintaa ja käynnistetty palliatiivisen keskuksen toiminta. 

Toimintaympäristö

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on viime vuosina kehitetty valtakunnallisesti ja sen toteuttamisesta on olemassa kansallinen laatusuositus. 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatu ja toimintamallit vaihtelivat eri alueilla. Keski-Suomessa ei ollut kansallisen laatusuosituksen mukaista palliatiivista keskusta toteuttamassa erityistason palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa.

Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin: 

  • Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
  • Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet
  • Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevia siirretään ajoittain tarpeettomasti yksiköstä toiseen, mikä aiheuttaa potilaalle kärsimystä, lisää ammattilaisten työmäärää eri yksiköissä sekä aiheuttaa kustannuksia 
  • Hoidon laatu vaihtelee
  • Kotisairaalan palvelut olivat tarjolla vain Jyväskylässä asuville
  • Ammattilaisten osaaminen vaihtelee (erityisesti perustason ja A-tason yksiköissä)
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjutyötä koordinoi Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman projektipäällikkö 8/20-14/22.  Rakenneuudistushankkeesta projektityöntekijä osallistui aktiivisesti kehittämistyön suunnitteluun ja toteutukseen 8/20-12/21 sekä Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen -hankkeen projektityöntekijä ja Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille (TulKoti) -hankkeen projektityöntekijä osallistuivat kehittämiseen ja olivat vastuussa kotisairaalatoiminnan laajentamisesta vuosina vuosina 2022-2023.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäjäverkosto (osallistujia palliatiivisesta keskuksesta, osastoilta, koti- ja asumispalveluista sekä järjestöistä) on kokoontunut 2-4 kertaa vuodessa. 

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon alueelliset työryhmät käynnistyivät keväällä 2021. Niiden koordinointi oli osastoilta nimettyjen vastuusairaanhoitajien vastuulla ja työryhmään kuului lisäksi osastonlääkärit sekä hoitajia ikääntyneiden koti- ja asumispalveluista. 

Palliatiivisen keskuksen valmisteluun oli nimetty työryhmä, jossa oli sairaanhoitajia ja lääkäreitä palliatiiviselta poliklinikalta ja palliatiiviselta osastolta sekä ammattilaisia psykososiaalisen tuen palveluista ja Keski-Suomen Syöpäyhdistyksestä. 

Ensihoidon saattohoitoprotokolla valmisteltiin yhteistyössä palliatiivisen poliklinikan ja kotisairaalan lääkäreiden sekä ensihoidon kanssa. 

Tavoiteltu muutos

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelut selkiintyvät ja niiden laatu paranee. Keski-Suomessa on tarjolla erityistason palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluita tuottava palliatiivinen keskus. 

Toteutussuunnitelma
  • Valmistellaan ja käynnistetään palliatiivisen keskuksen toiminta  
  • Laajennetaan kotisairaalatoimintaa ja perustetaan kotisairaalan satelliittiyksiköitä
  • Valmistellaan ja otetaan käyttöön ensihoidon saattohoitoprotokolla
  • Vahvistetaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista
    • Osastoilla sekä koti- ja asumispalveluissa (perustaso, A-taso) suoritetaan laajasti THL:n saattohoitopassi-verkkokurssi
    • Tuetaan julkisten sote-palveluiden ammattilaisten palliatiivisen hoidon asiantuntija -koulutukseen osallistumista 
    • Järjestetään psykososiaalisen tuen yleisiä koulutuksia sekä koulutuksia eri teemoista ja eri kohderyhmille (mm. omaisten, lasten ja nuorten kohtaaminen, muistisairaan ihmisen saattohoito, koulutukset saattohoidon vapaaehtoisille)
    • Koulutusvuosikello palliatiivisen hoidon ja saattohoidon koulutuksille (YTA-alueen yhteistyö)
  • Otetaan käyttöön elämän loppuvaiheen ennakoivat hoitosuunnitelmat
  • Yhtenäistetään ja jalkautetaan ohjemateriaalia
    • Ammattilaisohjeet
    • Oppaat ja esitteet potilaille ja läheisille
    • Palveluketjukuvaus ammattilaisten työn tueksi ja asiakkaille
  • Edistetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon diagnoosi-merkintöjen tekemistä sekä kansallisten toimenpidekoodien käyttöönottoa 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyössä on hyödynnetty

  • asiakaskokemuksia
  • läheisiltä saatua palautetta
  • kokemusasiantuntijan kokemuksia ja palautetta (palveluketjukuvauksen läpikäyminen).
Ratkaisun perusidea

Keski-Suomen hyvinvointialueella palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjua on kehitetty vuosina 2020-2023

  • valmistelemalla ja käynnistämällä palliatiivisen keskuksen toiminta
  • selkeyttämällä ja vahvistamalla palliatiivisen  hoidon ja saattohoidon psykososiaalisia palveluita
  • laajentamalla kotisairaalatoimintaa Jyväskylästä lähikuntien alueelle ja perustamalla kotisairaalan satelliittiyksiköitä (yhteistyössä Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen -ja TulKoti -hankkeiden kanssa)
  • valmistelemalla ja ottamalla käyttöön ensihoidon saattohoitoprotokolla
  • vahvistamalla palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista
  • kouluttamalla osastojen ja koti- ja asumispalveluiden henkilöstöä (hoitajat, lääkärit) ottamaan käyttöön elämän loppuvaiheen ennakoivat hoitosuunnitelmat (Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen -hanke toteuttanut)
  • yhtenäistämällä ja jalkauttamalla ohjemateriaalia 
  • edistämällä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon diagnoosi-merkintöjen tekemistä sekä kansallisten toimenpidekoodien käyttöönottoa sekä näiden seurantaa(erityisesti Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen -hankkeessa)

 

 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjun kattava kehittäminen ja koordinaatio vaativat henkilöresurssia. Keski-Suomessa projektipäällikkö käytti osan työajastaan (8/20-4/23) kehittämistyön kokonaiskoordinaatioon. Lisäksi Rakenneuudistus-hankkeen (8/20-12/21) Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen -hankkeen ja TulKoti-hankkeen projektityöntekijät käyttivät osan työajasta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen kokonaisuuksissa, jotka liittyivät heidän hankkeidensa toimenpiteisiin. 

  1. Tilanneanalyysi (nykytilan kartoitus, tutustuminen eri alueiden tilanteisiin, saatavilla olevat tilastotiedot, aikaisemmin tehtyyn/meneillään olevaan kehittämistyöhön tutustuminen)
  2. Asiakkuuspolkujen määrittäminen (segmentointi)
    • Muu jaottelu, esim. vasta sairastuneet, tyypin 2 diabeetikot (eri hoitomuodot ja tilanteet), tyypin 1 diabeetikot
  3. Tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittely
    • Mitkä ovat päätavoitteet ja mitä toimenpiteitä tehdään niihin pääsemiseksi?
  4. Mittareiden ja tietolähteiden määrittely
    • Luotettavaa mittaritietoa oli vain vähän saatavilla, edellyttää kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen yhtenäistämistä
    • Kehittämistyön aikana seurattiin palliatiivisen hoidon diagnoosien (z51.5) kirjaamista yksiköissä, joista tieto saatavilla
    • Käynnistettiin yhteistyö RAI-mittarista saatavan tiedon hyödyntämiseksi
  5. Mallintaminen 
    • Keski-Suomessa kuvattu palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketju
    • Tehty prosessikuvauksia tarvittaessa erilaisiin kehittämistyön kokonaisuuksiin (esim. kotisairaalan prosessit)
  6. Toimeenpano
    • Kokonaiskoordinaation siirtäminen kehittämistyön jatkumiseksi hyvinvointialueen rakenteisiin (Keski-Suomessa palliatiivinen keskus)
    • Tehty Keski-Suomen hyvinvointialueen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon ohjelma 2023-2025 -ohjelmaluonnos (tavoitteena viedä päätöksentekoon syksyllä 2023)
Vinkit toimintamallin soveltajille

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen vaatii palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista, laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä sekä verkostotyöskentelytaitoja. Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Palliatiivisen keskuksen toiminta on käynnistynyt 1.1.2023
  • Palliatiivisen  hoidon ja saattohoidon psykososiaalisia palveluita on kehitetty laajasti ja ne ovat vahvistuneet. Perheterapeutin työ ja kehittämistyön jatkaminen ovat vakiintuneet osaksi palliatiivisen keskuksen toimintaa. 
  • Kotisairaalan toimintasäde on laajentunut Jyväskylästä lähikuntien alueelle. Kotisairaalan satelliittiyksiköiden toimintaa pilotoidaan ja etsitään sopivia muotoja toteuttaa toimintaa haastavassa henkilöstötilanteessa. 
  • Ensihoidon saattohoitoprotokolla on otettu pysyvästi käyttöön Keski-Suomen hyvinvointialueella. 
  • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen on vahvistunut. 
    • Osastoilla sekä koti- ja asumispalveluissa (perustaso, A-taso) on suoritettu laajasti THL:n saattohoitopassi-verkkokurssi
    • 26 julkisten sote-palveluiden ammattilaisia suoritti palliatiivisen hoidon asiantuntija -koulutuksen (JAMK) 
    • Osana palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäjäverkoston tapaamisia on toteutettu pienempiä koulutuksia (esim. eettiset kysymykset, fysioterapia ja ravitsemusasiat osana palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa)
    • Psykososiaalisen tuen koulutuksiin on osallistunut laajasti ammattilaisia
    • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon koulutuksille on tehty vuosikello (YTA-alueen yhteistyö)
    • Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen -ja TulKoti-hankkeet ovat kouluttaneet paikallisesti eri yksiköiden ammattilaisia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon sekä hoidon tarpeen arvioinnin asioista
  • Elämän loppuvaiheen ennakoivien hoitosuunnitelmien käyttöönotto on edennyt (Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen -hanke toteuttanut)
  • Ohjemateriaalia on yhtenäistetty ja jalkautettu
    • Ammattilaisohjeet sekä elämän loppuvaiheen hyvä hoito Keski-Suomen hyvinvointialueella -opas
    • Oppaat potilaille ja läheisille
    • Palveluketjukuvaus ammattilaisten työn tueksi ja asiakkaille
  • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon diagnoosi-merkintöjen tekeminen on lisääntynyt
  • Kansallisten toimenpidekoodien käyttöönotto on aloitettu palliatiivisessa keskuksessa