Keski-Suomessa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on toteutettu pääsääntöisesti perustason ja A-tason yksiköissä ja monessa paikassa hoitoa on vuosien aikana kehitetty. Erikoissairaanhoidossa on toiminut palliatiivinen poliklinikka. Jyväskylän kaupunki ja erikoissairaanhoito (päivystys) ovat tuottaneet yhdessä kotisairaalatoimintaa ja lisäksi Jyväskylän kaupungilla on ollut palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon profiloitunut osasto. Kotisairaalatoimintaa ei ole ollut Jyväskylän ulkopuolella. Psykososiaalisen tuen palvelut ovat olleet epäselvät ja aliresursoidut tarpeeseen nähden. Palvelut on tuotettu hajanaisesti, työnjako eri toimijoiden välillä ei ole ollut täysin selkeä ja asukkaat ovat saaneet eri arvoista palvelua asuinalueesta riippuen.
Tiivistelmä
Palliatiivinen keskus tuottaa erityistason (B-tason) palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluita hyvinvointialueella. Palliatiiviseen keskukseen kuuluu
- palliatiivinen poliklinikka
- kotisairaalatoiminta
- palliatiivinen osasto
- psykososiaalisen tuen palvelut.
Lisäksi palliatiivinen keskus vastaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen vahvistamisesta, koulutuksesta, kehittämistyön koordinoinnista sekä laadun seurannasta ja arvioinnista.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisen laatusuosituksen mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla palliatiivinen keskus.
Erityistason palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle oli tarpeen luoda selkeät johtamisrakenteet sekä tuottaa palvelut keskitetysti. Ammattilaisten välinen työnjako ja vastuut sekä konsultaatio- ja lähetekäytännöt oli tarpeen selkeyttää. Psykososiaalisen tuen palvelut oli suunniteltava toimivaksi ja matalalla kynnyksellä toimivaksi kokonaisuudeksi. Kotisaattohoitoja ei ollut mahdollista toteuttaa juurikaan Jyväskylän ulkopuolella eikä niihin ollut prosesseja ja vastuita sovittu. Haasteena oli erityisesti hoito yllättävissä tilanteissa ilta- ja yöaikana.
Keski-Suomessa toimii B-tason palliatiivinen keskus.
Palliatiivisen keskuksen toiminta on käynnistynyt.
Palliatiivisen keskuksen valmistelu vaatii
- koordinaattorin, jolla on aikaa ja mahdollisuus edistää valmistelutyötä sekä ymmärrystä ja kokemusta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta
- viranhaltijapäätökset tarvittavista asioista (esim. hallinnolliset asiat, resurssit)
- kehittämistyöhön sitoutuneet ammattilaiset sekä mahdollisuuksien mukaan työntekijöitä, joiden työaikaa on mahdollista käyttää kehittämistyöhön enemmän (esim. hankerahoitus)
- selkeän suunnitelman, jota on mahdollista tarkentaa valmistelun edetessä.
Palliatiivisen keskuksen valmistelu- ja käynnistymisvaiheessa tehtyjä asioita:
- Yksiköiden vastuiden sekä lähete- ja ohjaamiskäytäntöjen kirjaaminen
- Kirjaamis- ja tilastointikäytännöistä sopiminen
- Kustannuspaikan perustaminen
- Yhteinen lähijohto palliatiivisen keskuksen henkilöstölle (osastonhoitaja, osastonylilääkäri)
- Osaston muutto kotisairaalan tilojen läheisyyteen
- Yhtenäiset esitteet, hoito- ja potilasohjeet sekä toimintaohjeet tarvittavista asioista
- Laaja tiedottaminen toiminnan käynnistymisestä
Palliatiivinen keskus tuottaa erityistason (B-tason) palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluita hyvinvointialueella. Palliatiiviseen keskukseen kuuluu
- palliatiivinen poliklinikka
- kotisairaalatoiminta
- palliatiivinen osasto
- psykososiaalisen tuen palvelut.
Lisäksi palliatiivinen keskus vastaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen vahvistamisesta, koulutuksesta, kehittämistyön koordinoinnista sekä laadun seurannasta ja arvioinnista.
Keski-Suomen hyvinvointialueen palliatiivinen keskus käynnistyi 1.1.2023.
Palliatiivisen keskuksen käynnistyminen ajoittui samaan aikaan kuin hyvinvointialueen käynnistyminen, mikä aiheutti viranhaltijoille sekä lähiesihenkilöille paljon työtä. Lisäksi esim. palliatiivisen osaston remontti ja muutto toteutettiin samaan aikaan. Jos mahdollista, useampaa suurta muutosta ei kannata tehdä yhtä aikaa. Toisaalta pitkän (2 vuotta) valmisteluajan ansiosta moni asia voitiin hoitaa ja sopia ennen hyvinvointialueen käynnistymistä. Tällöin uusilta viranhaltijoilta ei tarvinnut odottaa linjauksia ja päätöksiä, mikä olisi pitkittänyt keskuksen käynnistymistä.