PRO SOS - uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Päämäärä: 

Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Päätavoite: 

Hanke vastaa sosiaalihuollon ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin. Hanke kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa
oleviin henkilöihin, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Hankkeella haetaan sosiaalihuollolle uudenlaisia, valtakunnallisia
toimintamalleja, joita ei ole valmiina olemassa. Koska hankkeen alueellinen kattavuus on hyvä ja sen keskeisinä
toimijoina ovat eri osaamiskeskukset, yliopistoedustus, kunta- ja kuntayhtymätoimijoita sekä Kuntaliitto, sillä on
mahdollisuudet saada luotua ja jalkautettua aidosti pysyviä ja jatkuvia toimintamalleja.

Osatavoite: 

Hankkeen osatavoitteina on:

1) luoda uusia ja vaikuttavia toimintamalleja ja -käytäntöjä sosiaalityöhön osana sote-uudistusta sekä

perustoimeentulotuen Kela-siirron toimeenpanoa

2) edistää paikallisiin ja maakunnallisiin tarpeisiin räätälöidyn ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa vahvasti

vaikuttavan sosiaalityön kehittämistä ja näkymistä sote-uudistuksessa ja päätöksenteossa

3) edistää sosiaalityön orientaatiomuutosta suorite- ja järjestelmäkeskeisestä kohti asiakkaan vahvaa osallisuutta ja

yhteistä työskentelyä, huomioiden asiakkaiden taustatekijät kuten ikä ja sukupuoli

4) vahvistaa erilaisten toiminnallisten lähestymistapojen ja ryhmätoimintojen sekä yhteistyöverkostojen tavoitteellista

hyödyntämistä sosiaalityössä

5) luoda hyvät toimintamallit jatkuvalle asiakaspalautteen arvioinnille

Osatavoitteiden saavuttaminen edellyttää sisällöllisesti ja maantieteellisesti laajaa kehittämistoimintaa. Erityisen

tärkeässä roolissa PRO SOS-hankkeessa ovat ne sosiaalityön asiakkaat, työntekijät ja lähiesimiehet, jotka osallistuvat

sitoutuneesti pilottikokeiluihin.

Jotta tuloksia voidaan arvioida ja parhaimpia kokeiluja vakiinnuttaa sosiaalityön toimintaympäristöihin, tulokset kootaan

ja raportoidaan koko hankealuee

Tavoiteltavat tulokset: 

Jos kuntalaisella on ollut useita sosiaalisia haasteita, esimerkiksi velkaantumista ja toimintakykyä heikentäviä
vammoja, hän joutunut asioimaan eri toimipisteissä useiden asiantuntijoiden luona. Toisinaan sosiaali- ja
terveysviranomaisten ja kuntalaisten itsensäkin on ollut vaikea hahmottaa palvelutarpeidensa kokonaisuutta,
vaikeuksiensa perimmäisiä syitä tai elämäntilanteen ja olosuhteiden merkityksiä. Käytännössä eri ammattilaiset ovat
harvoin olleet tietoisia toistensa toiminnoista ja pyrkimyksistä kuntalaisen asioissa. Pienissä kunnissa sosiaalipalvelut
ovat muutamasta ammattilaisesta koostuvan työntekijäryhmän tuottamia, jolloin asiakkaan elämäntilanne,
palvelutarpeet ja lähiyhteisöjen merkitys ovat usein hahmotettavissa. Kuitenkin näissä kunnissa ongelmallista on
voinut olla erityisasiantuntemuksen puute tilanteissa, joissa se olisi kuntalaisen elämänhallinnan tai elämänmuutoksen
kannalta ratkaisevaa. Erilaiset toimintatavat ja osaamisen saatavuus ovat näin voineet tuottaa alueellista epätasaarvoa.
Tutkimuksissa on havaittu, että sosiaalihuollon toimintatavat ja -rakenteet eivät vastaa nykyisellään etenkään nuorten
asiakkaiden tai heikoimmassa asemassa olevien tuen tarpeisiin. Tämä näkyy palveluista toiseen ohjaamisena sekä
osallistavien ja kuntouttavien työmenetelmien puuttumisena. Tulokset antavat perusteita sosiaalityön ja
sosiaaliohjauksen työotteiden uudistamiselle, asiakkaiden osallisuuden vahvistamiselle, rinnakkaisten sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasprosessien nykyistä paremmalle integroinnille sekä virallisen ja epävirallisen sosiaalisen tuen
yhdistämiselle. Tarve on myös ottaa huomioon sosiaalityötä tasa-arvon näkökulmasta, muun muassa sukupuolen,
Tulostettu 9.2.2017 11:20:22 EURA 2014 -järjestelmä
Hakemusnumero: 101965 Hankekoodi: S20898
Hankkeen nimi: PRO SOS -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
4 (24)
seksuaalisen suuntauksen, etnisyyden, uskonnon ja iän suhteen etenkin asiakkaan,, mutta myös työntekijän kannalta.
Tätä nykyä useat sosiaalipalvelut ovat muutoksessa samanaikaisesti, minkä seurauksena heikoimmassa asemassa
olevien kuntalaisten tilanne on poikkeuksellisen haavoittuva. Perustoimeentulotuen Kela-siirron, uuden
sosiaalihuoltolain ja työtoimintaa koskevan lainsäädäntöuudistuksen johdosta asiakkaiden palvelut tulevat
muuttumaan merkittävästi.
Sosiaalialan ammattihenkilöiden työorientaatiolta odotetaan uudistumista. Valmisteilla olevan sote-uudistuksen lisäksi
ns. toimeentulotuen Kela-siirto vaikuttanee kaikkein eniten erityisesti kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa
olevien henkilöiden palvelujen järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja
maksaminen siirtyvät Kelan järjestämisvastuulle vuoden 2017 alusta. Kuntien vastuulle toimeentulotuesta jäävät
pääosin erityistä harkintaa vaativat täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Kela ja Kuntaliitto ovat käynnistäneet
uudistuksen toteutuksen. Suuri joukko kuntia tarvitsisi toimeenpanon tueksi merkittävästi lisä- ja vertaistukea, jotta
Kela-siirrolle lainsäätäjän toimesta asetetut tavoitteet voisivat toteutua. Kyseessä on ainutlaatuinen muutos, johon
sisältyy sekä suuria mahdollisuuksia että suuria riskejä niin asiakkaiden kuin palvelujärjestelmän kehittymisen
kannalta. Toimeentulotuen jakautuessa kahden eri viranomaisen vastuulle kaikkein heikoimmassa taloudellisessa
asemassa olevat kuntalaiset asioivat viimesijaisen tukensa saadakseen kuitenkin edelleen kahden eri viranomaisen
luona: Kelassa ja sosiaalitoimessa. Uusi sosiaalihuoltolaki yhdessä Kela-siirron kanssa on luomassa sosiaalipalveluille
uudenlaisen perustan.
Sosiaalihuoltolain mukaan kuntalaisten yksilölliset ja yhteisölliset sekä elämänkulussa muuttuvat hyvinvointivajeet ja
voimavarat ohjaavat virallisen sosiaalipalvelun sisältöä. Tämä periaate ja valmisteilla oleva soteuudistus edellyttävät
kuntalaisten asettamista uudella tavalla sosiaalityön keskiöön. Virallisissa sosiaalipalveluissa laatua on kuitenkin
edelleen se, että kuntalaiset voivat tarvittaessa hakea sosiaalisten ongelmiensa lievittämiseen tai ratkaisemiseen
tukea mahdollisimman asiantuntevasta yksilötyöskentelystä. Kriittistä sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämisen kannalta
on sen varmistaminen, etteivät ne kuntalaiset, joiden elämänhallintaa ja -perustaa vaikeudet ovat vakavasti
murentaneet, jää ilman tasapainottavaa yhteiskunnallista tai yhteisöllistä tukea. Kyseiseen vahvistus- ja
varmistustyöhön on keskityttävä omana kysymyksenään ja valtakunnallisesti. On huolehdittava, että kuntalainen saa
tarvitessaan kokonaisvaltaista sosiaalityötä lähellä arkeaan riippumatta siitä, millainen hän on persoonaltaan
sukupuoleltaan, seksuaaliselta suuntautumiseltaan, etnisyydeltään, toimintakyvyltään ja elintavoiltaan tai missä hän
asuu. Näitä asioita varmistamaan tarvitaan PRO SOS-hanketta. Erityisesti sosiaalityön työmuotojen ja toimintamallien
kehittäminen uudistuvassa muutostilanteessa on suuri.

Tavoiteltavat tuotokset: 

Hankkeen toimenpiteet tähtäävät siihen, että sosiaalityö ja -ohjaus löytävät uudet roolinsa ja paikkansa yhteiskunnan
rakennemuutoksessa. Hankkeen toimenpiteillä halutaan saada aikaan uuden sosiaalihuoltolain mukaista muutosta
kehittämällä uusia sosiaalityön muotoja ja -välineitä kohderyhmän tarpeisiin vastaamiseksi. Kehittämistyössä otetaan
huomioon tekemisen vaikutukset tasa-arvon kannalta, ottaen huomioon erityisesti sukupuoli, mutta myös muut
sosiaaliset määreet kuten uskonnollinen vakaumus tai etninen tausta. Yhteiskehittäjyyden keinoin halutaan osallistaa
erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tämä on vielä hyvin
vähäistä sosiaalityössä. Hanke tuottaakin uusia tapoja asiakkaiden entistä parempaan osallistamiseen.
Tulostettu 9.2.2017 11:20:22 EURA 2014 -järjestelmä
Hakemusnumero: 101965 Hankekoodi: S20898
Hankkeen nimi: PRO SOS -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
6 (24)
Uusien työmuotojen kehittäminen lähtee kuntien, asiakkaiden elämäntilanteen ja palvelukokemusten sekä koko
palvelujärjestelmän muutoksen tarpeista. Näiden syiden vuoksi tarvitaan monenlaisia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin.
Kun osallistuvia kuntia on paljon, saadaan tuloksena pysyviä maakunnallisia käytänteitä ja verkostoja. Toimijoiden
välinen yhteistyö edistää myös valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistyön kumppanuutta.
Hankkeen lisäarvona on se, että se on maantieteellisesti laaja ja selkeästi koordinoitu kehittämisprosessi, joka turvaa
kuntalaisten yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien murrosvaiheessa sekä parantaa
meneillään olevien lainsäädäntömuutosten tavoitteiden toteutumista. Hankkeessa toteutettavan raportoinnin avulla
kerätään systemaattisesti tietoa esimerkiksi yhteiskehittäjyydestä ja palveluista. Tietoa hyödynnetään toimintojen
kehittämisessä sekä raportoidaan sellaisessa muodossa, että niistä saadaan pysyviä tiedon tuottamisen välineitä
kuntiin hankkeen päättyessä. Uutuusarvo liittyy myös kehittämisen tapaan - hankkeen myötä vahvistuu ja yleistyy
sosiaalihuollon asiakkaiden ja ammattilaisten yhteiskehittäminen, kun sosiaalityötä uudistetaan ottamalla käyttöön uusia työmuotoja ja -välineitä.

Keinot: 

Kykyviisaria on kokeiltu aikuissosiaalityössä ja aikuisten sosiaalipalveluissa osana PRO SOS -hanketta eri puolilla Suomea. Mukana ovat SONet BOTNIAn, Pikassoksen, Vasson, Socomin, Verson ja Soccan osahankkeet. PRO SOS-hankkeessa Kykyviisaria on kokeiltu systemaattisesti sosiaalityön, -ohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen, puheeksi ottamisen ja työ- ja toimintakyvyn arvioinnin työkaluna. Kokeiluilla on selvitetty, miten Kykyviisari soveltuu kunnallisen/maakunnallisen sosiaalityön palvelutarpeen arvioinnin työkaluksi sekä tavoitteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamiseen ja työllistämistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (TYP). 

 

Mitä on tehty (laajuus, alueet)?

1. Suunniteltu Kykyviisari pilotit
2. Perehdytetty työntekijät Kykyviisarin käyttöön. Järjestetty koulutukset ja tilattu tunnukset
3. Annettu tukea työntekijöiden kokeiluille
4. Laadittu Webropol –kysely, jolla kerätään työntekijöiden kokemuksia Kykyviisarin käytöstä
5. Raportoidaan kokemukset

 

Tuotokset ja tulokset:

Kirjoitetaan Palvelutarpeen arvioinnin käsikirjaan luku Kykyviisarista:

1. Esitellään pilotit
2. Kykyviisari palvelutarpeen arvioinnin, sosiaalisen kuntoutumisen mittaajana, puheeksiottamisen välineenä, yksilöohjauksen tukena, palveluiden vaikuttavuuden mittarina, vahvuudet sosiaalityön välineenä
3. Kykyviisari Asiakkaiden kokemukset kykyviisarista ja kehittämistarpeet

 

• kootaan työntekijöiden kokemukset (Webropol –kysely, Socomin TYP työntekijän kokemukset, Versosta Outi-Mari Saralan kokemukset TYPissä)
• Kokemukset kuntoutusohjauksessa ( Socca /Tytti)
• Vassossa opiskelijat keräävät vertailutietoa eri mittareista

Viestintäsuunnitelma: 

Viestintä ja tiedottaminen

Hankkeelle perustetaan kotisivut ja luodaan oma visuaalinen ilme. Hankejohtaja vastaa viestinnästä ja tiedottamisesta,

mutta kotisivut mahdollistavat osatoteuttajille aktiivisen roolin viestinnässä. Kaikki käyttävät yhteisiä kotisivuja.

Osaamiskeskusten kotisivuille linkitetään ajankohtaista hanketietoa.

Hankkeelle laaditaan tiedotussuunnitelma, jossa kuvataan hankkeen sisäinen tiedottaminen sekä ulkoinen

tiedottaminen eri välineitä hyödyntäen (mitä, kenelle, milloin, miten, vastuutahot). Tiedotussuunnitelmassa sovitaan

aikataulut ja toimijoiden keskinäiset vastuut. Tiedottamisessa hyödynnetään myös yhteistyökumppanien verkostoja ja

tiedotteita. Hanke julkaisee säännöllisin väliajoin sähköistä uutiskirjettä ja hyödyntää sosiaalista mediaa.

Riskienkartoitus: 

Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi. Henkilöriskit, kuten hankepäällikön,
hankekoordinaattorin tai muun hankkeen avainhenkilönsairastuminen tai siirtyminen muihin tehtäviin.
Osaamiskeskuksissa työskentelee asiantuntijoita, joiden työpanosta voidaan tarvittaessa suunnata täydentämään
puuttuvaa resurssia. Hankkeessa on useita hankekumppaneita, joten avainhenkilöiden muutokset yhdessä organisaatiossa eivät horjuta koko hanketta. Hankesuunnitelmaa tarkennetaan ja aikataulutetaan hankeaikana niin, että hankkeen lähiajan toimenpiteet on aina kirjattuna. Hankkeen onnistumisen kannalta keskeinen tieto dokumentoidaan huolella koko hankeajan. Talousarvion ylittyminen Hankkeen kustannuksista pääosa syntyy henkilöstökustannuksista, jotka ovat hyvin arvioitavia. Budjettia seurataan jatkuvasti ja kustannuksia kerrytetään vain budjetin puitteissa. Ohjausryhmä valvoo taloutta. 

Osaamisen puutteet

Yhteishanke tuo monipuolista osaamista hankkeen käyttöön. Hanketyöntekijöiksi valitaan kokeneet hanketoimijat, jotka tuntevat sisällöllisesti kehittämisteemat ja ovat tehneet projektityötä aiemmin. Budjettiin on varattu resurssia asiantuntijapalvelujen ostoon erityisosaamista vaativien tehtävien toteuttamiseksi. Kumppaneiden sitoutumattomuus
Hankevalmistelussa on ollut mukana edustus kaikista osallistuvista sosiaalialan osaamiskeskuksista.
Sidosryhmiä/kumppaneita on kuultu valmistelun aikana ja osatoteuttajien suunnitelmia on tehty yhteistyössä
käytännön toimijoiden kanssa. Omarahoitusta/kuntarahaa hankkeelle kohdentavien osapuolien kanssa on varmistettu
hankkeeseen osallistuminen. Rahoituksen varmistuttua tehdään sitovat yhteistyösopimukset. Kuntaliitto on
osallistunut hankevalmisteluun ja tätä kautta myös THL on ollut tietoinen valmistelusta. 

Viestintä, tieto ei kulje
Hankkeelle laaditaan tiedotussuunnitelma, joka kattaa sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän (kenelle, mitä, milloin,
miten, kuka). Tiedotuksessa hyödynnetään laajasti eri viestintäkanavia sekä osaamiskeskusten olemassa olevia
viestintäkäytäntöjä / -rakenteita ja yhteystietoja. Hankkeeseen on varattu viestintään erillistä työpanosta.
Asiakkaat jäävät kehittämistyössä sivurooliin
Asiakkaita on pyritty osallistamaan mahdollisuuksien mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja hankkeen kantavana
periaatteena on yhteiskehittäminen. Hankkeen toteutussuunnitelmaa tarkennettaessa tehdään konkreetit
toimenpiteet koskien asiakkaiden osallistumista. 

Aikataulun pettäminen (liian lyhyeksi osoittautuva hankeaika)

Hankkeen toimenpiteet aikataulutetaan ja vastuutetaan. Tarvittaessa tehdään korjausliikkeitä, joiden avulla
ehkäistään tulosten jääminen keskeneräisiksi. Hankkeen ohjausryhmä valvoo sitoutuneesti hankkeen toimintaa.
Yhteistyön toimimattomuus, ristiriidat toimijatahojen välillä. Toimijoiden tehtävät, vastuut, yhteiset toimintatavat ja
tavoitteet sovitaan selkeästi. Tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Keskusteluilmapiiri pyritään pitämään
avoimena, vuorovaikutteisena, kaikkia osapuolia kuulevana ja arvostavana. Ristiriitoihin puututaan ja etsitään
välittömästi ratkaisuja. Hanketta toteutetaan osin olemassa olevissa sosiaalialan osaamiskeskusten
asiantuntijaverkostoissa ja pohjaa jo pitkään toteutuneeseen ammatilliseen yhteistyöhön keskeisten toimijoiden kanssa.
Tulostettu 9.2.2017 11:20:22 EURA 2014 -järjestelmä 
Hakemusnumero: 101965 Hankekoodi: S20898
Hankkeen nimi: PRO SOS -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
19 (24)

Rahoittajat:  EU

Rahoitussumma ja vuosi: 

Rahoitus

2016

2017

2018

Yhteensä (€)

ESR- ja valtion rahoitus

31 843

68 019

68 138

168 000

Kuntien ja muu julkinen rahoitus yhteensä

7 960

17 005

17 035

42 000

Kuntaliitto

1 956

3 260

3 260

8 476

Eksote 45 %

2 695

6 170

6 183

15 048

Hamina 7 %

429

981

983

2 393

Kotka 19 %

1 116

2 555

2 561

6 232

Kouvola 29 %

1 764

4 039

4 048

9 851

YHTEENSÄ

39803

85024

85173

210 000

Omarahoitus on Kaakkois-Suomen alueen kuntien PROSOS-hankkeelle osoittamaa omarahoitusta, josta Socom on tehnyt kunkin omarahoitusta antavan kunnan kanssa aiesopimukset.

Hankkeen tuottamat tulokset: 

Tulokset:

- On kehitetty ja juurrutettu uusia jalkautuvia sosiaalityön muotoja sekä muita vaikuttavia toimintamalleja ja välineitä.

Välineiden kehittelyssä otetaan huomioon tasa-arvo ja sen tavoittelu.

- On parannettu aikuissosiaalityön saatavuutta palvelun käyttäjille matalan kynnyksen sosiaalityötä kehittämällä.

- Vertaisryhmätoiminta ja järjestöyhteistyö ovat vakiintuneet sosiaalityön osaksi.

- On kokeiltu ja kuvattu taloudellisen sosiaalityön erilaisia malleja. Hankkeen päättyessä malleja sovelletaan

monipuolisesti hankekunnissa

On kokeiltu digitaalisten innovaatioiden käyttömahdollisuuksia. Osa kokeiluista on vakiinnutettu osaksi 
palveluverkkoa.

Tulosten hyödyntäminen ja juurruttaminen: 

Soccan PRO SOS –kärjet ja toimenpiteet kevät 2018-kevät 2019 (johdettu Soccan osasuunnitelman tuloksista, tavoitteista ja toimenpiteistä + koko hankkeen muutoshakemuksen ideapaperista)

 

Pelillisyyttä ja leikillisyyttä hyödyntävä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli (kehitetty yhdessä palvelukäyttäjien kanssa yhteiskehittämisen menetelmällä)

1. leikillisyyttä ja pelillisyyttä kehittävä toiminta/ pilotit/ kokeilut à Tästä ja näistä kokoava yhteenveto; mitä kokeiltu ja missä (maks5 sivua) Mitä opittu? (valmis syksy 2018) à miten tiedotatte???  (Vastaa tulos 1:een)… voidaan vastata vielä myös että mallia ei hyödytä luoda kuin uusiin rakenteisiin.
2. Pelillisyys ja leikillisyys sosiaalityössä (se 5 pylpyrä esim. verkossa) (Valmis syksy 2018) à tästä toivoisin isompaa jakelua ja jalkauttamista hankealueille
3. Sosiaalisen kuntoutuksen kartoitus pääkaupunkiseudulla  (valmis kevät 2018) à Hankkeen isompi kokoava yhteistuotos (Jouni); vastaa tulos 3:een ja 4:een sosiaalisen kuntoutuksen määrittelyä
4. Sosiaalinen kuntoutus maakuntamallissa Uudellamaalla à mukaan valmisteluun tältä osin? ja tätä kautta syntyy
5. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli Uudellamaalla 2020? (kevät 2019)
   1. Mikä on toimintamalli? (Tätä voisi kyllä teoreettisesti jäsentää koko hankkeenkin puolesta; ks. esim. Innokylä)
   2. Toimintamalli syntyy maakuntavalmistelun tuotoksena yhdessä asiakkaiden ja sossujen kanssa kehittäen
   3. Onko malli = asiakkaan polku… Millä kriteereillä määrätään lääkkeeksi sosiaalista kuntoutusta? Mitä ovat sosiaalisen kuntoutuksen alla olevat palvelutuotteet?

1. Uudenlainen sosiaalityö maakunnissa

• tavoittaa ja saavuttaa asiakkaansa, helposti lähestyttävä, koordinoiva, osallistava, asiakkaan asiaa ajava ja vaikuttava
• Innovoidaan ja fasilitoidaan yhdessä muilla hankealueille kehitettyjä juttuja
• Osahankkeiden pienempien kokeilujen kokoonjuokseminen ja yhteinäisen ja uudenlaisen sosiaalityön kuvaaminen; Synnytetäänkö tuotoksena yksi näitä kokoava eepos hankkeen lopuksi?
• Etsivä sosiaalityö, jalkautuminen ja matala kynnys (maakuntavalmistelun osana)
• Sosiaalityön palveluun ohjaaminen muista palveluista (esim. Kela) (syntyy kela-kuntamallin osana)
• Palvelutarpeen arviointi: aikuisen tarpeet keskiöön ja mittarit vaikuttavuusnäyttönä (Kykyviisari sosiaalityössä yhteistuotos, olette jo antaneet sossuille mahdollisuuden ottaa käyttöön ja tutustua kykyviisariin; saisko jonkun porukan tehostetusti tähän mukaan) ja sitten vielä käsikirja
•  Osallistavan sosiaalityön palvelut, menetelmät ja paikka palvelujärjestelmässä (sosiaalinen kuntoutus ja viranomaissosiaalityöntekijän rooli) Sosiaalinen kuntoutus ks. kohta 1.
• Työ- ja toimintakykyä palveluilla (Kykyviisari ym. mittarit sosiaalityössä)
• Toiminnallisuus (teillä pelit ja leikit aikuissosiaalityössä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa)

 

Laadukas palvelu perustoimeentulotuen hakijalle Kelan ja kuntien yhteistoiminnalla (Laadukas palvelu ja palveluprosessi. Toimintamalli)

• Yhteistoimintamalli (syntyy päähankkeessa, kehittämiskokeilut-> teillä huoliseula
• Maakunnittainen/ osaamiskeskuksittainen/ vakuutuspiirikohtainen juurruttaminen ja yhteistoiminnan vahvistaminen à Fasilitointi alueella tehdä tehtävä

Aikuissosiaalityön palvelukokonaisuus maakunnallistuvassa palvelujärjestelmässä

• Vahvistuva, selkiintyvä ja yhdenmukaistuva aikuissosiaalityö turvaa paremmat palvelut ja laadukkaan palveluprosessin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville heikoimmassa asemassa olevien palvelu, laadukas palvelu (-prosessi) à maakuntavalmistelu Maakunnallisen aikuissosiaalityö kehittämisverkosto (päähanke)
• Aikuissosiaalityön brändäys ja palvelumuotoilu
• Sosiaalinen raportointi à Kohti indikaattoreita (Vasso ? ja maakuntavalmistelu)