Ruokarohkeus-kerhot ja verkkovalmennus lapsiperheille
Ruokarohkeus-toiminnassa tarjotaan ruokakasvatuksen tukea perheille, joissa lapsen valikoiva syöminen herättää huolta. Toiminta pohjautuu aistilähtöiseen ruokakasvatukseen ja myönteisen vuorovaikutuksen tukemiseen syömistilanteissa.
Toimintamallin nimi
Ruokarohkeus-toiminnassa tarjotaan ruokakasvatuksen tukea perheille, joissa lapsen valikoiva syöminen herättää huolta. Toiminta pohjautuu aistilähtöiseen ruokakasvatukseen ja myönteisen vuorovaikutuksen tukemiseen syömistilanteissa.
Ruokarohkeus-kerho on keino tukea perheitä lievässä valikoivan syömisen tilanteessa. Neljän tapaamiskerran kerhossa lapset ja vanhemmat kokkailevat yhdessä sekä tutustuvat ruoka-aineisiin aistilähtöisesti ja leikkien avulla. Uudet raaka-aineet tulevat toiminnassa tutuksi sekä lapselle että aikuiselle sapere- eli makukoulumenetelmään pohjautuvien harjoitusten kautta. Kerhossa tuetaan lapsen ja vanhemman hyvää vuorovaikutusta syömistilanteissa. Lisäksi vanhemmat saavat tietoa ja vertaistukea lasten ravitsemuskysymyksiin liittyen. Kerhoja on järjestetty sekä paikan päällä kohdaten että etänä Teamsin kautta.
Kerhotoiminnan pohjalta on rakennettu myös Ruokarohkeus-verkkovalmennus, joka tarjoaa perheille tukea perheen asuinpaikasta riippumatta. Valmennuksen sisältöihin voi tutustua itsenäisesti sopivassa tahdissa. Valmennukseen sisältyy mahdollisuus kysyä asiantuntijalta.
Ruokarohkeus-kerho ja verkkovalmennus ovat matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää tukea perheille, joissa lapsen valikoiva syöminen ("nirsoilu") aiheuttaa huolta. Valikoiva syöminen tarkoittaa, että lapsi syö vain tiettyjä ruokia, ei hyväksy helposti uusia ruokia tai hänellä on voimakkaita ruokamieltymyksiä liittyen ruuan makuun, rakenteeseen tai muihin ominaisuuksiin. Jonkinasteista valikoivuutta (neofobiaa) ilmenee valtaosalla taapero- ja leikki-ikäisistä, joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 % lapsista. Valikoivan syömisen taustalla on monenlaisia tekijöitä, mm. liittyen lapsen perimään, temperamenttiin, aistiherkkyyksiin, uhmaikään sekä ympäristön vaikutukseen.
Myös neuropsykiatrisia (nepsy) piirteitä omaavilla lapsilla syömisen pulmat ovat verrattain yleisiä. Haasteet lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa voivat olla syynä ja lisätä valikoivaa syömistä. Esimerkiksi syömiseen painostaminen, ruualla palkitseminen sekä käskevä ja määräilevä kasvatustyyli voivat synnyttää kierteen, jossa lapsen ruokavalio kapenee entisestään.
Tukemalla vanhempia ruokakasvatuksessa voidaan välttää lapsen ja koko perheen ruokavalion tarpeeton kapeutuminen. Tarjoamalla tukea oikea-aikaisesti voidaan ehkäistä pulmien paheneminen ja välttää tarpeetonta ravitsemusterapiapalveluiden kuormittumista.
Ruokarohkeus-kerhot on suunnattu perheille, joissa on 3-6-vuotiaita lapsia. Kerhot on kehitetty Ruokailoa lapsiperheille – tukea ruokailun arkeen haavoittuvassa asemassa oleville vanhemmille -hankkeessa (rahoitus: sosiaali- ja terveysministeriön järjestöavustukset (STEA) 2023-2025). Hankkeen tavoitteena on edistää lapsiperheiden suositusten mukaisia ruokatottumuksia sekä lasten tasapainoisen ruokasuhteen kehittymistä, mikä tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Hankkeessa tuetaan vanhempia lasten ruokakasvatuksessa kannustamalla myönteisiin ruokakasvatuskeinoihin kokemuksellisella ja osallistavalla toiminnalla sekä kohderyhmälähtöisellä viestinnällä. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapsiperheet, kuten pienituloiset, yhden vanhemman tai maahanmuuttajataustaiset perheet, jotka tavoitetaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin kautta.
Lapsen valikoiva syöminen ja siihen liittyvä vanhemman huoli tai turhautuminen ovat nousseet toistuvasti esiin vanhempia kohdatessa. Valikoivuus on erityisen haastavaa pienituloisissa perheissä, joissa ruokaa ei ole varaa jättää syömättä, ja siten uusien tai vähemmän maistuvien ruokien tarjoaminen lapsille koetaan haastavana. Maksuttomissa Ruokarohkeus-kerhoissa pyritään löytämään myös taloudellisesti kestäviä ratkaisuja perheiden arkeen.
Ruokarohkeus-verkkovalmennus tarjoaa perheille itsenäisen tukimuodon, joka on käytettävissä asuinpaikasta riippumatta. Verkkovalmennusta on pilotoitu keväällä 2025 ja kerätty osallsituneiden vanhempien kokemuksia sekä valmennuksen sisällöstä että teknisestä toteutuksesta. Saadun palautteen perusteella valmennusta kehitetään edelleen vuoden 2025 aikana. Verkkovalmennuksen kehitystyötä on rahoittanut Alli Paasikiven säätiö.
Ruokarohkeus-kerhoihin on kehitetty monipuolinen sisältö- ja materiaalikokonaisuus, joka on mahdollista ottaa käyttöön hyvin monenlaisten perheitä kohtaavien tahojen toiminnassa (esim. lapsiperheitä kohtaavat järjestöt, avoin varhaiskasvatus, neuvolat ja sosiaalityö). Ruokakasvatusyhdistys Ruukku perehdyttää ja kouluttaa menetelmän käyttöön. Menetelmän käyttöönottoa helpottaa ohjaajien taustakoulutus soveltuvalta alalta.
Paikan päällä ja verkossa järjestettyjen kerhojen palautteen perusteella perheissä on tarvetta lämpimälle kannustukselle sekä käytännön vinkeille arkiruokien monipuolistamiseksi ja lasten ruokavalion laajentamiseksi. Kerhoihin osallistuneet kokivat kerhon hyödylliseksi ja kertoivat saaneensa uusia ajatuksia, miten tukea valikoivasti syövää lasta.
”Ruokailuun liittyviä perheen periaatteita on jo muokattu ja tämä on jo rentouttanut ruokailuhetkiä huomattavasti. Uusi asenne ja ilmapiiri on johtanut siihen että lapsi on tutustunut jo useisiin uusiin kasviksiin/hedelmiin ja monen kanssa päästy jo maisteluun asti.”
- Vanhemman palaute etäkerhosta
"Lapsi maisteli leikin varjolla asioita joihin ei muissa tilanteissa varmasti koskisikaan. Aikuisena huomasin miten hienosti lapsikin pystyy osallistumaan ruoanlaittoon, kotona tätä on vielä aika harvoin yhdessä tehty."
- Vanhemman palaute lähikerhosta
Kansikuva
