Säkitön syyskuu – nuuskattomuuteen kannustava kampanja
Säkitön syyskuu on yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistykse NIKO-projektin päätuotoksista. Sen avulla pyritään edistämään nuorten terveyttä ja lisäämään tietoa nuuskakulttuurista. Vuosittaisella kampanjalla halutaan tukea nuorten elintapavalintoja.
Toimintamallin nimi
Säkitön syyskuu on yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistykse NIKO-projektin päätuotoksista. Sen avulla pyritään edistämään nuorten terveyttä ja lisäämään tietoa nuuskakulttuurista. Vuosittaisella kampanjalla halutaan tukea nuorten elintapavalintoja.
Nuorten nuuskattomuutta tavoitteleva Säkitön syyskuu -kampanja on yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-projektin päätuotoksista. Kampanjan tarkoituksena on lisätä nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä nuuskatietoisuutta ja tukea nuoria tekemään terveitä elintapavalintoja.
Kampanjan aikana nuoria, nuorten huoltajia ja heidän parissa toimivia ammattilaisia rohkaistaan ottamaan nuuska puheeksi: terveydenedistämisen asiantuntijat ja Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat jalkautuvat varsinaissuomalaisten nuorten pariin, ja esimerkiksi kouluille on tarjolla nuuskatietoutta monitahoisesti – myös vanhempainilloissa käsitellään aihetta. Kampanjalle on nimetty kaksi kampanjakasvoa, jotka nuorten toiveesta ovat kahtena peräkkäisenä vuotena olleet nimekkäitä jääkiekkoilijoita.
Säkitön syyskuu -kampanjalle on avattu oma verkkosivu, josta löytyy tietoa nuuskan käytöstä ja lopettamisen mahdollisuuksista. Sivustolla nuoret voivat myös testata nuuskariippuvuutensa.
Nuorten terveydenedistämisen työlle on selkeä tarve: vaikka nuorten tupakointi on vähentynyt, on nuuskan käyttö lisääntynyt merkittävästi. Yhä nuoremmat altistuvat nikotiinituotteiden terveyshaitoille.
Nuuskan käyttöön houkuttelevat tuotteiden helppo saatavuus sekä tiedonpuute ja kaveripiirissä vallassa olevat asenteet.
Nuorten nuuskan käyttöön puuttuminen vaatii tietoa nuuskan haitoista ja nuorten nuuskakulttuurista. Nuorille lähiaikuiset ovat turvaverkko, jolta voi saada tukea päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä ja lopettamispäätöksessä. Nuorten parissa toimiville ammattilaisille ja nuorten huoltajille onkin tarjolla tukea ja koulutusta päihteiden vastaiseen terveydenedistämistyöhön koko kampanjan ajan.
Kampanjaan liittyy aloitustapahtuma, johon kutsutaan alueen kaikki tietyn ikäiset nuoret ikäryhmittäin.
Nuorten tupakointi on vähentynyt erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja tupakkatuotteiden kokeilut ovat siirtyneet myöhemmälle iälle. Sen sijaan nuoret ovat kiinnostuneita uusista nikotiinituotteista, joiden käyttöön houkuttelevat muun muassa helppo saatavuus, käyttö ja käytön huomaamattomuus sekä tiedonpuute ja kaveripiirin asenteet ja painostus. Muun muassa nuuskan käyttö on selvästi lisääntynyt viimeisten vuosien aikana erityisesti 16–18-vuotiaiden nuorten keskuudessa. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos [THL] 2017.)
Tupakoimattomuus on yksi tärkeimpiä väestön terveyttä edistäviä tekijöitä – Suomessa kuolee vuosittain yli 5000 ihmistä tupakoinnista johtuviin sairauksiin. Suurin osa näistä sairauksista on ehkäistävissä (Joensuu ym. 2013). Perintötekijöillä, sattumalla ja elintavoilla on tutkitusti merkitystä kansansairauksien, myös syövän, synnyssä. Sattumaan tai perintötekijöihin ei voida vaikuttaa, mutta elintapoihin voidaan: jopa 40 prosenttia syövistä on ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla. (Joensuu, Roberts, Kellokumpu-Lehtinen, Jyrkkiö, Kouri & Teppo 2013; THL 2015; Andersson, Engholm, Pukkala, Stenbeck, Tryggvadottir, Storm & Weiderpass 2018.)
Terveydenedistäminen ja sairauksien ehkäisy ovatkin Suomen terveyspolitiikan ensisijaisia tavoitteita. Terveydenedistäminen perustuu kansanterveyslakiin ja on osa kansanterveystyötä. Suomessa on ollut voimassa laaja-alainen tupakkalaki vuodesta 1977 (693/1976). Vuonna 2010 tupakkalain uudistuksen myötä yhtenä sen tärkeimpänä tavoitteena on nuorten suojeleminen tupakkatuotteilta ja niiden terveyshaitoilta. Menestyksekäs nikotiinituotteiden käytön ehkäisy ja vähentäminen vaativat yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan toimia – ennaltaehkäisytyö käynnistyy jo moniammatillisena ohjauksena neuvoloissa, opetus- ja terveydenhuoltotyössä eri oppilaitoksissa, ja jatkuu aina lainsäädäntötyöhön asti. Lasten ja nuorten nikotiinittomuuden edistäminen edellyttää monen toimijan yhteistyötä ja samansuuntaista ja päämääräistä toimintaa. (mm. Hara ym. 2009.)
On huomattava, että yhä useampi suomalaisnuori on kuitenkin savuton eikä nuuskaa. Hyvän kehityksen ylläpito ja uusiin haasteisiin vastaaminen vaativat kuitenkin edelleen panostusta. NIKO II – terveyden edistäminen nuorten arjessa -jatkoprojektin päätarkoituksena on kehittää, toteuttaa ja ylläpitää konkreettista, nuorten ympäristöihin jalkautuvaa monipuolista terveyttä edistävää toimintaa. Toiminnan pääpainopisteet vuosina 2019–2021 ovat ammattikoulu-, yläkoulu- ja alakouluikäiset nuoret, vertaispaine, nuorten osallistuminen toiminnan toteutukseen, elintavat ja päihteiden käytön taustatekijät, vanhemmuuden tukeminen sekä NIKO I -projektissa luotujen toimintamallien juurruttaminen
Säkitön syyskuu on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-projektin yksi päätuotoksista. Kampanjan perusrunko on tuotettu ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä (Turun ammattikorkeakoulu) tehdyssä osaprojektissa. Kampanjasuunnittelu on toteutunut yhdessä 16–18-vuotiaiden nuorten kanssa.
Kampanja toteutuu vuosittain. Vuonna 2021 se on tarkoitus toteuttaa valtakunnallisesti.
Kansikuva
