Salapoliisitoiminta - lasten (6-12 -v.) osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Salapoliisitoiminta on 6-12 -vuotiaille lastensuojelun asiakkaille suunnattu lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoiminnan malli. Toiminnan tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja hyödyntää lasten omaa kokemustietoa lastensuojelun kehittämisessä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Salapoliisitoiminta - lasten (6-12 -v.) osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Salapoliisitoiminta on 6-12 -vuotiaille lastensuojelun asiakkaille suunnattu lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoiminnan malli. Toiminnan tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja hyödyntää lasten omaa kokemustietoa lastensuojelun kehittämisessä.

Toteutuspaikka
Valtakunnallisesti yhteistyössä eri lastensuojelutoimijoiden (kunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat) kanssa
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Riikka Huusko

Luotu

18.06.2020

Viimeksi muokattu

28.08.2020
Ratkaisun perusidea **

Salapoliisitoiminnan tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja hyödyntää lasten omaa kokemustietoa lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoiminnassa. Salapoliisitoimintaa toteutetaan yhden tai useamman päivän mittaisina ryhminä.

Lapset auttavat samassa elämäntilanteessa elävää Salapoliisi Mäyrää (käsinukke) monissa häntä mietityttävissä kysymyksissä, kuten mitä tarkoittaa hyvä apu lastensuojelussa tai millaista on laadukas sijaishuolto. Teemoja käsitellään leikin, tutkimisen ja toiminnallisten menetelmien kautta ulkoistamalla työskentely Mäyrään. Mäyrää auttaessaan lapset muuttuvat perinteisestä auttamisen kohteesta itse auttajiksi, asiantuntijoiksi, toimijoiksi ja vaikuttajiksi. Toiminnassa tärkeintä on, että lapsi saa siitä ilon ja onnistumisen kokemuksia ja että se on lapselle turvallista ja voimaannuttavaa

Salapoliisitoiminnassa lapset ovat aktiivisia toimijoita ja kaikki toiminta on tehty eettisesti ja lapsilähtöisesti lapsia kuunnellen. He saavat vaikuttaa työskentelymenetelmiin ja käsiteltäviin teemoihin. Koko toiminta on kehitetty lasten palautteen perusteella. Lapset osallistuvat myös toiminnan dokumentointiin tekemällä omia muistiinpanoja ja valokuvaamalla. Salapoliisitoiminnasta syntyy myös paljon materiaalia lasten kanssa työskentelyyn. Materiaalit on tehty lasten tuottaman tiedon pohjalta.

Mallin prosessivaiheet:

1. Prosessi käynnistyy - tilaaja (esim. kunta) haluaa kehittää lastensuojelutyötään/palveluitaan yhdessä lasten kanssa.

2. Työntekijöiden koulutus- ja perehdytystilaisuus - koulutus osallisuudesta ja lasten kokemusmaailman tavoittamisesta sekä valitaan kehittämisen teema.

3. Valmistautuminen yhteiseen kehittämispäivään - mm. lasten ja lasten lähiaikuisten kutsuminen mukaan.

4. Salapoliisipäivä/ryhmä - Lapset auttavat Mäyrää ja tuottavat kokemustietoa. Aikuisilla oma ryhmä.

5.. Lasten tuottama tieto dokumentoidaan ja jäsennetään.

6. Kehittämis-/vaikuttamistilaisuus - Tieto välitetään lastensuojelun monipuoliseen kehittämiseen ja laajemman vaikuttamistyön (esim. asennevaikuttaminen, poliittinen päätöksenteko) aineistoksi.

7. Tuki toiminnan jatkumiselle - mikäli tilaaja haluaa juurruttaa mallin organisaatioonsa.

Toimintamme arviointi nojautuu Lundyn (2007) luomaan osallisuuden malliin, jossa neljä elementtiä kuvastavat lasten osallisuuden prosessin toteutumisen välttämättömyyksiä. Elementit ovat osallistava ympäristö, lapsen äänen mahdollistaminen, lapsia kuunteleva yleisö sekä vaikuttaminen, eli toiminta lasten näkemysten mukaisesti. Salapoliisitoiminta mahdollistaa lapsille ympäristön, jossa ilmaista omia ajatuksia ja ideoita. Erilaisia menetelmiä hyödyntämällä sekä aikuisten avustuksella lasten ääni on tullut kuuluville. Tätä varten on välittömästi ollut läsnä yleisö, joka on kuullut lasten kokemukset ja ottanut ne osaksi kehittämistä. Lasten tuottamaa tietoa viedään osaksi vaikuttamistyötä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Lundy, L. (2007). “Voice is not enough”: Conceptualising Article 12 of the United Nations Convention on the Rights of the Child. British Educational Research Journal 33, 6, 927-942

Toimintaympäristö **

Toimintaympäristönä lastensuojelun avo- ja sijaishuolto (perhehoito- ja laitoshoito).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä on 6-12 -vuotiaat lapset sekä välillisesti heidän syntymävanhemmat, perhehoitajat, lastensuojelulaitoksen työntekijät sekä sosiaalityöntekijät.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallia juurrutetaan ottamalla paikalliset kumppanit mukaan käytännön toteutukseen kouluttaen ja tukien heitä.

Juurruttamisen prosessi:

1. Luodaan yhteistyökumppanin (kunta, järjestö tai sijaishuollon yksikkö) kanssa tarpeen kartoitus ja luodaan yhteiset tavoitteet

2. Perehdytetään ja koulutetaan kumppanin työntekijät

3. Toteutetaan yhteiskehittämisen prosessi yhdessä lasten ja lapsen lähiaikuisten ja ammattilaisten kesken

4. Konsultoidaan ja tuetaan paikallista kumppania työn juurruttamiseksi omaan organisaatioon.

 

Lisäksi koulutamme lastensuojelun ammattilaisia ja perhehoitajia ja muita lasten kanssa työskenteleviä. Pidämme puheenvuoroja ja työpajoja sekä annamme konsultaatiota.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Lapsilta kerätyn palautteen mukaan Salapoliisipäivät ovat hauskoja ja kivoja. ”Olisipa tämä jatkunut koko
päivän,” ”Milloin päästään uudestaan?” ”Oli kivaa auttaa Mäyrää ja tavata toisia lapsia,” ”Tämä oli elämäni
paras päivä.” Palaute kertoo toiminnan olleen lapsille mieleistä ja että he haluavat olla jatkossakin mukana. Lasten satunnaiset negatiiviset palautteet ovat koskettaneet jotain yksittäisiä asioita, kuten kylmää sisäilmaa.

Työntekijöiden mukaan lapset ovat saaneet toiminnasta itseluottamusta ja uskallusta toimia ryhmässä. Työntekijät kokevat positiiviseksi lasten kannalta sen, että päivissä ei käydä läpi lasten omia henkilökohtaisia asioita vaan toiminta perustuu Mäyrän asioiden miettimiseen.

Työntekijöiden palautteiden mukaan Mäyrän kanssa lapset uskaltavat sanoa paremmin sen mitä ajattelevat oikeasti. Mäyrä on osoittautunut usealle lapselle turvalliseksi välineeksi keskusteluun ja tuoneen rohkeutta puhumiseen. Mäyrä auttaa myös sellaisia lapsia puhumaan, joiden ei ole luontevaa tai helppoa puhua itsestään.

Työntekijöiden mukaan Salapoliisitoiminta auttaa tutustumaan lapseen, on lapsilähtöinen ja toimiva menetelmä ja lisää lasten tuottaman tiedon arvostusta. Lisäksi työntekijät ovat antaneet palautetta, että lapset ovat saaneet enemmän tilaa ja luvan puhua, jonka myötä ymmärrys lasten tarpeista ja kokemuksista on syventynyt. Työntekijöiden mukaan toiminnassa on tärkeää sen tuottama vertaistuki niin lapsille itselleenkin kuin heidän mukana tuleville aikuisille.

Lasten läheisten palautteen mukaan Salapoliisitoiminta on antanut heille lisäymmärrystä lasten ajatuksiin, antanut vertaistukea ja yhteistä aikaa lasten kanssa.

Lasten tuottamaa tietoa ja palautetta ovat viety lastensuojelun kehittämisestä vastaavien (esimerkiksi kunnan sote-lautakuntaan) tiedoksi. Salapoliisitoiminnan vaikuttamistilaisuuksiin on osallistunut mm. kunnallispoliitikkoja ja lastensuojelun johtoa. Lasten tuottamaa tietoa on viety osaksi kannanottoja, tutkimuksia ja julkaisuja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön työtä.

Palautteen mukaan välittämämme lasten kokemustieto on auttanut ammattilaisia ja päättäjiä syventämään ymmärrystään ja tietämystään myös pienempien lasten tarpeista, kokemuksista ja näkökulmista. Palaute mallista osoittaa, että myös pienet lapset voivat toimia kehittäjinä ja kokemusasiantuntijoina. Heidän äänensä on mahdollista saada kuuluviin niin lastensuojelun kehittämistyössä kuin myös päätöksenteossa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on sovellettavissa muillekin toimialoille kuin lastensuojeluun.

Kansikuva
myyra-salapoliisi

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Asiakasosallisuus Osallisuus Lastensuojelu Yhteiskehittäminen

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret