Sosiaalihuollon laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus
Osana Työkykyohjelman laajentamista pilotoidaan sosiaalihuollon palveluna laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta vuosina 2023-2024. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön työhönvalmentajan tuella.
Oivalla ja ymmärrä
Osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota, ja sen edistämiseksi on toteutettu mm. erilaisia valtakunnallisia hankkeita ja ohjelmia (mm. OTE-kärkihanke ja Työkykyohjelma). Ohjelmissa on kehitetty työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita. Asialle on ollut vahva poliittinen tahtotila, sillä tavoitteena Suomessa on ollut työllisyysasteen nostaminen, ja jotta se saavutetaan, tarvitaan kaikkien työelämään haluavien työpanos käyttöön.
Työllisyyden edistämisen palveluiden osalta toimintaympäristö on ollut ja tulee olemaan suurien muutosten kohteena. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa ja työllisyyspalvelut ovat siirtymässä työ- ja elinkeinopalveluilta kunnille vuonna 2025. Hyvinvointialueiden rakenteiden hahmottumisen jälkeen on alkanut uudenlaisen organisaatio-, toiminta- ja johtamiskulttuurin luominen. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tiivistetään ja kehitetään monialaista yhteistyötä. Hyvinvointialueiden ollessa kovien säästöpaineiden alla, työtä on osattava tehdä toisin kuin ennen.
Toimintaympäristö on siis suuressa muutoksessa, eikä muutokselta voi välttyä myöskään työikäisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännöt ja palvelut vaihtelevat alueittain. Sosiaalihuollon näkökulmasta kentän toiminnan selkiyttämiselle on monessakin mielessä suuri tarve. Sosiaalihuollon ja työllisyyspalveluiden väliset roolit ja yhdyspinnat ovat usein ns. harmaata aluetta. Osassa alueita sosiaalipalveluilla on hyvin aktiivinen ja merkittävä rooli alueen työllisyyden edistämisessä, toisilla alueilla taas työllisyysasioiden ei nähdä kuuluvan sosiaalipalveluille, vaikka sosiaalihuoltolaissa on ollut esimerkiksi vuosia vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toiminta.
Sosiaalihuollossa on lakisääteisiä työllistymistä tukevia palveluja, kuten kuntouttava työtoiminta ja vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja kehitysvammaisten henkilöiden työhönvalmennus. Tästä huolimatta esimerkiksi tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen osalta on epäselvyyttä sen suhteen, minkä tahon kuuluisi vastata sen järjestämisestä. Vahvan tuen työhönvalmennukselle on kuitenkin monilla osatyökykyisillä henkilöillä suuri tarve, jotta palkkatyöhön siirtyminen olisi mahdollista.
Työhönvalmennuksen kenttä on Suomessa hyvin kirjava. Työhönvalmennusta toteutetaan erilaisilla tavoitteilla ja menetelmillä. Palvelun alueellinen saatavuus vaihtelee, eikä erityisesti tuetun työllistymisen työhönvalmennusta ole saatavilla kaikissa kunnissa tai alueilla. Työhönvalmennus ei myöskään ole useinkaan kaikille avoin palvelu, vaan palvelun saamiselle voi olla erilaisia kriteerejä. Osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi tarvitaan aidosti vaikuttavia ja monialaisia sekä riittävän intensiivisiä ja pitkäkestoisia palveluita.
Sosiaalihuollon laatuperusteista työhönvalmennusta pilotoi vuosina 2023-2024 osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja Työkykyohjelman laajentamista kuusi eri hyvinvointialuetta: Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Satakunta, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme. Alueiden laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintamallikuvaukset löytyvät Innokylästä:
- Pohjois-Savo
- Pohjanmaa
- Pohjois-Pohjanmaa
- Varsinais-Suomi
- Satakunta
- Päijät-Häme
Hankealueiden työhönvalmentajat ovat suorittaneet IPS-menetelmäkoulutuksen, minkä lisäksi työhönvalmentajien verkosto tapaa kolmen viikon välein vertaiskahveilla. Hankkeissa tehdään käytännön asiakastyötä, minkä toteutuminen on vaatinut myös mm. kirjaamiseen liittyvää kehittämistyötä.
Tavoitteena on lisätä työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyysastetta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laatuperusteisen työhönvalmennuksen laatukriteereitä noudattamalla on mahdollista odottaa noin 40 prosenttia palveluun osallistuvista työllistyvän avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on myös laatuperusteisen työhönvalmennuksen juurtuminen osaksi sosiaalihuollon palveluita.
Muutosta mitataan seuraamalla mm. työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden työnhakijoiden sekä palvelussa lopettaneiden määrää. Lisäksi hankkeille toteutetaan laatuarvioinnit, joissa mitataan, millä tasolla laatukriteereitä noudatetaan palvelussa.
Hankkeiden kohderyhmiä ovat:
- kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001)
- vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d) ja työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §), kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat
- sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat
Kuvittele ja kokeile
Sosiaalihuollon laatukriteereihin perustuvassa työhönvalmennuksessa noudatetaan IPS-työhönvalmennusmenetelmää. Lisätietoja menetelmästä: