Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sosiaalihuollon laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Osana Työkykyohjelman laajentamista pilotoitiin sosiaalihuollon palveluna laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta vuosina 2023-2024. Tavoitteena oli työnhakijoiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön työhönvalmentajan tuella.

Toimintaympäristö

Vahvan tuen työhönvalmennukselle olisi monilla osatyökykyisillä henkilöillä suuri tarve, jotta palkkatyöhön siirtyminen olisi mahdollista. Sosiaalihuollossa on lakisääteisiä työllistymistä tukevia palveluja, kuten kuntouttava työtoiminta ja vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta. Asiakkaat eivät ole kuitenkaan edenneet työllistymistä edistävistä palveluista aina avoimille työmarkkinoille, vaan monet tarvitsisivat vahvempaa tukea palveluiden ja työelämään siirtymisen sekä työssä pysymisen välille. 

Osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota, ja sen edistämiseksi on toteutettu mm. erilaisia valtakunnallisia hankkeita ja ohjelmia (mm. OTE-kärkihanke ja Työkykyohjelma). Ohjelmissa on kehitetty työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita. Asialle on ollut vahva poliittinen tahtotila, sillä tavoitteena Suomessa on ollut työllisyysasteen nostaminen, ja jotta se saavutetaan, tarvitaan kaikkien työelämään haluavien työpanos käyttöön. Myös laatuperusteista työhönvalmennusta on pilotoitu aiemmin Työkykyohjelmassa sosiaalihuollon palveluna. Siitä huolimatta edelleen on epäselvyyttä sen suhteen, minkä tahon kuuluisi vastata tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen järjestämisestä. Tällä hetkellä eletään niukassa taloustilanteessa, jolloin eri toimijat pyrkivät turvaamaan selkeästi välttämättömän ja lakisääteiset palvelut.

Työllisyyden edistämisen palveluiden osalta toimintaympäristö on ollut ja tulee olemaan suurien muutosten kohteena. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa ja työllisyyspalvelut ovat siirtymässä työ- ja elinkeinopalveluilta kunnille vuoden 2025 alussa. Hyvinvointialueiden rakenteiden hahmottumisen jälkeen on alkanut uudenlaisen organisaatio-, toiminta- ja johtamiskulttuurin luominen. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tiivistetään ja kehitetään monialaista yhteistyötä. Hyvinvointialueiden ollessa kovien säästöpaineiden alla, työtä on osattava tehdä toisin kuin ennen.

Toimintaympäristö on siis suuressa muutoksessa, eikä muutokselta voi välttyä myöskään työikäisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännöt ja palvelut vaihtelevat alueittain. Sosiaalihuollon näkökulmasta kentän toiminnan selkiyttämiselle on monessakin mielessä suuri tarve. Sosiaalihuollon ja työllisyyspalveluiden väliset roolit ja yhdyspinnat ovat usein ns. harmaata aluetta. Osassa alueita sosiaalipalveluilla on hyvin aktiivinen ja merkittävä rooli alueen työllisyyden edistämisessä, toisilla alueilla taas työllisyysasioiden ei nähdä kuuluvan sosiaalipalveluille, vaikka sosiaalihuoltolaissa on ollut esimerkiksi vuosia vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toiminta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työhönvalmennuksen kenttä on Suomessa hyvin kirjava. Työhönvalmennusta toteutetaan erilaisilla tavoitteilla ja menetelmillä. Palvelun alueellinen saatavuus vaihtelee, eikä erityisesti tuetun työllistymisen työhönvalmennusta ole saatavilla kaikissa kunnissa tai alueilla. Työhönvalmennus ei myöskään ole useinkaan kaikille avoin palvelu, vaan palvelun saamiselle voi olla erilaisia kriteerejä. Osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi tarvitaan aidosti vaikuttavia ja monialaisia sekä riittävän intensiivisiä ja pitkäkestoisia palveluita.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Osatyökykyiset, työttömät henkilöt tarvitsevat usein vahvaa tukea työllistymiseen. Tuen tarve on niin työnhakuvaiheessa kuin työllistymisen jälkeenkin. Oikeanlaisella, tarpeisiin vastaavalla ja monialaisella tuella mahdollistetaan työllistyminen.  Yhteiskunnan näkökulmasta tarvitsemme kaikkien työhön haluavien työikäisten työpanosta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sosiaalihuollon laatuperusteista työhönvalmennusta pilotoi vuosina 2023-2024 osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa  ja Työkykyohjelman laajentamista kuusi eri hyvinvointialuetta: Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Satakunta, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme. Alueiden laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintamallikuvaukset löytyvät Innokylästä:

Hankealueiden työhönvalmentajat suorittivat THL:n IPS-menetelmäkoulutuksen, minkä lisäksi työhönvalmentajien verkosto tapasi kolmen viikon välein vertaiskahveilla. Hankkeissa tehtiin käytännön asiakastyötä, minkä toteutuminen vaati myös mm. kirjaamiseen liittyvää kehittämistyötä.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli lisätä työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyysastetta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laatuperusteisen työhönvalmennuksen laatukriteereitä noudattamalla on mahdollista odottaa noin 40 prosenttia palveluun osallistuvista työllistyvän avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena oli myös laatuperusteisen työhönvalmennuksen juurtuminen osaksi sosiaalihuollon palveluita.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitattiin seuraamalla  mm. työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden työnhakijoiden sekä palvelussa lopettaneiden määrää. Lisäksi hankkeille toteutettiin IPS-työhönvalmennukseen kuuluvat laatuarvioinnit, joissa mitattiin, millä tasollalaatukriteerit toteutuivat palvelussa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hankkeiden kohderyhmiä ovat:

  • kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001) sekä työllistymistä edistävien sosiaalipalveluiden asiakkaat
  •  vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d) ja työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §), kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat
  • sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Sosiaalihuollon laatukriteereihin perustuvassa työhönvalmennuksessa noudatetaan IPS-työhönvalmennusmenetelmää. Lisätietoja menetelmästä:

https://www.thl.fi/tyohonvalmennus.

IPS-työhönvalmennus (Individual Placement and Support, suomeksi Sijoita ja valmenna) on tutkimusnäyttöön perustuva menetelmä, joka on kehitetty vakaviin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneille henkilöille. IPS-työhönvalmennuksessa on tavoitteena, että asiakkaat työllistyvät avoimille työmarkkinoille normaaliin palkkatyöhön työhönvalmentajan tuella. Tukea jatketaan myös työllistymisen jälkeen niin pitkään kuin asiakas itse kokee sitä tarvitsevansa.

IPS-työhönvalmennusta toteutetaan kahdeksan periaatteen ja niistä johdettujen 25 laatukriteerin mukaan. Tutkimusten mukaan mitä paremmin periaatteita ja laatukriteereitä noudatetaan, sitä parempia työllistymistuloksia on odotettavissa. IPS-työhönvalmennuksen periaatteet ovat:

  1. Palvelun tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
  2. Palvelu on avoin kaikille asiakkaille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön.
  3. Palvelu on integroitu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen.
  4. Palvelu on vapaaehtoista ja työnhaku käynnistyy asiakkaan omien toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
  5. Palvelussa varmistetaan taloudellisiin tukiin ja etuuksiin liittyvän ohjauksen ja neuvonnan saaminen (sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaat).
  6. Palvelun lähtökohtana on nopea työnetsintä, jota ei edellä esimerkiksi asiakkaan työllistymisedellytysten arviointi, työharjoittelu- tai työkokeilujaksot, työtoiminta tai niin sanotut siirtymätyöt.
  7. Tiivis työnantajayhteistyö; työhönvalmentaja työskentelee työnantaja-asiakkaiden kanssa löytääkseen heidän tarpeisiinsa sopivia työntekijöitä sekä kartoittaakseen ja neuvotellakseen olemassa olevista ja uusista työtehtävistä, ja tukee työnantajia ja työyhteisöjä työsuhteen alkaessa sekä työhön kiinnittymisessä.
  8. Palvelu on yksiköllistä ja kestoltaan rajaamatonta (ns. jatkettu tuki), joka ei pääty työllistymisvaiheessa, vaan jatkuu niin kauan kuin työllistynyt asiakas sitä tarvitsee.

Liitteessä on IPS-työhönvalmennuksesta kirjoitettuja suomenkielisiä julkaisuja.

Ratkaisun perusidea

Laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus pohjautuu tuetun työllistymisen menetelmään. Tuettu työllistyminen (Supported Employment, SE) on työllistymisen tukimenetelmä, jonka tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille työhönvalmentajan avulla. Työhönvalmentaja on ammattilainen, joka tukee sekä työnhakijaa että työnantajaa ja työyhteisöä, myös työllistymisen jälkeen työpaikalla.

Tuetusta työllistymisestä on kehitetty edelleen IPS-työhönvalmennus (Individual Placement and Support). IPS-työhönvalmennusta on toteutettu alun perin vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymisen edistämiseksi, ja lisäksi toimintamallia on pilotoitu kansainvälisesti myös muillekin kohderyhmille. Toimintamalli perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön ja se on arvioitu vaikuttavaksi työllisyys- ja hyvinvointivaikutusten suhteen.

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintaa ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot, sekä  toiminnan laadun varmistamiseksi kehitetyt 25 laatukriteeriä. Tutkimusten mukaan, mitä paremmin IPS-työhönvalmennuksen periaatteita ja laatukriteereitä noudattaa, sitä parempia työllistymistuloksia on odotettavissa. Lisäksi työhönvalmentajan työtä rytmittää ja tukee asiakastyön lomakkeisto. Osana Työkykyohjelmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sovittanut yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) asiantuntijoiden kanssa laatukriteerit ja asiakastyön lomakkeet sosiaalihuollon kontekstiin, muuten kriteerit ja lomakkeet ovat samat kuin IPS-työhönvalmennuksessa. Kyseessä on siis sosiaalihuollon laatuperusteinen IPS-työhönvalmennus. 

Liitteessä on linkit sosiaalihuollon IPS-työhönvalmennuksen laatukriteereihin ja asiakastyön lomakkeistoon.

Työhönvalmennuksen vaiheet

  1. Palveluun hakeutuminen; sopiminen työnhakija-asiakkaan kanssa.
  2. Osaamisen kartoittaminen; ammatillinen profilointi.
  3. Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta.
  4. Työskentely ja tuesta sopiminen työnantaja-asiakkaan kanssa.
  5. Työsuhteen ylläpitämisen tuki; tuki työssä ja työn ulkopuolella.

Työhönvalmennuksen periaatteet

Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa on kahdeksan periaatetta: 

  1. Palvelu on avoin jokaiselle, joka haluaa osallistua työelämään. 
  2. Työnhakijan tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. 
  3. Nopea työnetsintä. 
  4. Työhönvalmentajat luovat tiiviit yhteistyösuhteet työnantajiin. 
  5. Työnhaun lähtökohtana on asiakkaan omat mielenkiinnon kohteet. 
  6. Henkilökohtainen jatkuva tuki. 
  7. Työhönvalmennus on integroitu asiakkaita työhönvalmennukseen lähettävään tahoon. 
  8. Etuusneuvonta on osa työhönvalmennusta.

Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on pilotoitu Suomessa Työkykyohjelman (2019-2022) ja meneillään olevan Työkykyohjelman laajentamisen (2023-2024) hankkeissa osana työllistymistä edistäviä sosiaalipalveluita, aikuissosiaalityötä ja vammaispalveluita. Työkykyohjelman aikana asiakkaista työllistyi noin 40 prosenttia.

Työkykyohjelman laajentamisen hanke osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Työkykyohjelman laajentamisen hankkeiden laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintamallikuvaukset löytyvät myös Innokylästä:
 

  • Pohjois-Savo, kohderyhmänä työikäisten sosiaalipalveluiden asiakkaat
  • Pohjanmaa, kohderyhmänä Tervajoen työtoiminnan kehitysvammaiset asiakkaat
  • Pohjois-Pohjanmaa, kohderyhmänä Iin ja Ylivieskan aikuissosiaalityön asiakkaat
  • Varsinais-Suomi, kohderyhmänä työllistymistä edistävien sosiaalipalveluiden asiakkaat
  • Satakunta, kohderyhmänä kuntouttavan työtoiminnan ja TYP:n asiakkaat
  • Päijät-Häme, kohderyhmänä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat
     
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Noora Sipilä ja Kaija Appelqvist-Schmidlechner (2024, liitteessä) ovat tutkimuksessaan selvittäneet seuraavat avaintekijät IPS-työhönvalmennuksen käyttöönotossa:

  • Usko IPS-työhönvalmennukseen ja sen toimintaan sekä työhönvalmentajan työnkuvan selkeys.

Toimintamallin käyttöönotossa on keskiössä, että eri organisaatiotasoilla ymmärretään, miksi IPS-työhönvalmennus on asiakkaille tärkeä palvelu ja miksi toimintamalliin sisältyvien laatukriteerien noudattaminen on keskeistä.

  • Yhteistyö ja työn organisointi.

IPS-työhönvalmennuksen toimivuuden edellytyksenä on työhönvalmennuksen integroituminen osaksi asiakkaita lähettävää tahoa. Tämä tarkoittaa mm. yhteisistä kokouskäytännöistä, työtiloista ja asiakasohjauksesta sopimista, asiakasohjauksen sujuvoittamista ja ylipäänsä roolien sopimista osana työhönvalmennuksen prosessia. Työhönvalmentajat ovat sosiaalihuollossa tiimien jäseniä, eikä erillisiä yhteistyökumppaneita. Lisäksi organisaation johdolla on merkittävä rooli IPS-työhönvalmennuksen toteuttamisessa. Johto varmistaa, että työhönvalmennusta tehdään menetelmäuskollisesti ja laatukriteerien mukaisesti, varaa työhönvalmennuksen toteuttamiselle riittävät resurssit, puhuu työn ja työhönvalmennuksen puolestapuhujana organisaatiossa ja seuraa IPS-työhönvalmennuksen toiminnan laadun kehittämistä.

  • Ulkoiset ympäristötekijät.

Olisi tärkeää, että IPS-työhönvalmennuksessa olisi käytettävissä oman organisaation ulkopuolinen käyttöönoton tuki (esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuki). Tukea tarvitaan menetelmän haltuunotossa ja menetelmäuskollisuudessa tukemisessa, menetelmäosaamisen ylläpitämisessä sekä vahvistamisessa sekä palvelun juurruttamisessa. On myös tärkeää saada vertaistukea muilta IPS-työhönvalmennusta toteuttavilta tahoilta.

Sosiaalihuollon laatuperusteisen IPS-työhönvalmennuksen käyttöönotossa on lisäksi hyvä huomioida:

  • Menetelmäosaamisen vahvistaminen myös sidosryhmissä.

Omassa organisaatiossa on tärkeää, että ainakin asiakkaita ohjaavat tahot sekä johto tuntevat IPS-työhönvalmennuksen ja ymmärtävät, mistä siinä on kyse ja keille asiakkaille palvelu on tarkeittu. Sidosryhmien on myös hyvä tuntea IPS-työhönvalmennuksen perusteet.

  • Kirjaamiseen liittyvät selvittelyt ja asiakastyön lomakkeiston käyttäminen ja tallentaminen.

Sosiaalihuollon laatuperusteista IPS-työhönvalmennusta voidaan toteuttaa sosiaalihuoltolain 27 d § perusteella. Kyseessä on niin sanotusta vanhasta sosiaalihuoltolaista voimaan jätetty pykälä, jota ei välttämättä löydy heti asiakastietojärjestelmistä. Joka tapauksessa on tärkeää, että IPS-työhönvalmennukseen osallistumisesta tehdään asiakkaalle oma, sosiaalihuoltolain mukainen päätös, jotta työhönvalmennusta voidaan jatkaa myös asiakkaan työllistymisen jälkeen. Työhönvalmentajilla on oltava kirjaamisoikeudet asiakasjärjestelmiin. Lisäksi pitää sopia, millä tavalla IPS-työhönvalmennuksessa käytettäviä asiakastyön lomakkeita tallennetaan asiakastietojärjestelmiin. Jos lomakkeiden tallentaminen sellaisenaan ei ole mahdollista, voivat työhönvalmentajat kirjoittaa esim. tiivistelmiä  lomakkeista asiakkaan tietoihin. On tärkeää sopia myös oman organisaation ohjeiden mukaisesti tietosuoja-asioista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vinkit IPS-työhönvalmennuksen käyttöönottajille:

1. Resurssit:

  • Henkilöstö: Tarvitaan päteviä IPS-työhönvalmentajia, jotka tuntevat menetelmän, sen periaatteet ja laatukriteerit, sekä toimivat niiden mukaisesti. Jotta tässä onnistutaan, pitää työhönvalmentajien tiimillä (vähintään kaksi työhönvalmentajaa) olla toimintamallin mukainen tiiminvetäjä, joka varmistaa toiminnassa menetelmäuskollisuuden.
  • Rahoitus: IPS-työhönvalmennus vaatii riittävät rahalliset resurssit toimiakseen. Työhönvalmentajilla tulee olla perustyön lisäksi mahdollisuus ylläpitää ja tarvittaessa päivittää osaamistaan sekä satunnaisesti myös matkustaa eri IPS-tilaisuuksiin Suomessa.
  • Verkostot: Verkostoyhteistyöhön on tärkeää varata aikaa. Yhteistyö paikallisten työnantajien, työvoimapalveluiden, sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa on avainasemassa.

2. Osaaminen ja koulutus:

  • IPS-periaatteiden tuntemus: Kaikkien mukana olevien tulee tuntea IPS:n kahdeksan keskeistä periaatetta, 25 laatukriteeriä, ja keille sosiaalihuollon IPS-työhönvalmennus on tarkoitettu.
  • Koulutus ja jatkuva kehittäminen: Valmentajien tulee saada säännöllistä koulutusta ja ohjausta. 
  • Moniammatillinen yhteistyö: IPS-malli toimii parhaiten, kun se integroituu hoitotiimeihin ja kuntoutukseen tai muuhun asiakkaita lähettävään tahoon.

Soveltaminen eri kohderyhmille ja ympäristöihin:

  • Kohderyhmät: IPS-työhönvalmennus on kehitetty erityisesti vakaviin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneille henkilöille, mutta sitä voidaan soveltaa myös muille kohderyhmille.
  • Toimintaympäristöt: IPS-työhönvalmennus voidaan integroida sosiaali- ja terveyspalveluihin, työllisyyspalveluihin ja kolmannen sektorin toimintaan. Kulttuuriset ja paikalliset olosuhteet kannattaa kuitenkin huomioida.

Sudenkuopat ja niiden välttäminen:

  • Mallin muokkaaminen liikaa: Työllistymistulokset voivat heikentyä, jos IPS-työhönvalmennusta ei toteuteta alkuperäisten periaatteiden ja laatukriteerien mukaisesti.
  • Puuttuva yhteistyö: Heikko yhteistyö terveyspalvelujen ja työnantajien kanssa voi vaikeuttaa asiakkaan integroimista työelämään.
  • Resurssipula: Riittämättömät resurssit voivat johtaa työhönvalmennuksen katkonaisuuteen ja vaikuttaa sen tuloksellisuuteen.
  • Asiakaskeskeisyyden unohtaminen: Valmennuksessa tulee aina huomioida yksilön tarpeet ja toiveet.

IPS-työhönvalmennuksen onnistuminen vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua ja sitoutumista, mutta oikeilla resursseilla ja osaamisella se voi tarjota merkittäviä tuloksia työllistämisessä.