Sosiaalihuollon laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus
Osana Työkykyohjelman laajentamista pilotoidaan sosiaalihuollon palveluna laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta vuosina 2023-2024. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön työhönvalmentajan tuella.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Osana Työkykyohjelman laajentamista pilotoidaan sosiaalihuollon palveluna laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta vuosina 2023-2024. Tavoitteena on työnhakijoiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön työhönvalmentajan tuella.
Toimintamallin kuvaus
Laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus pohjautuu tuetun työllistymisen menetelmään. Tuettu työllistyminen (Supported Employment, SE) on työllistymisen tukimenetelmä, jonka tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille työhönvalmentajan avulla. Työhönvalmentaja on ammattilainen, joka tukee sekä työnhakijaa että työnantajaa ja työyhteisöä, myös työllistymisen jälkeen työpaikalla.
Tuetusta työllistymisestä on kehitetty edelleen IPS-työhönvalmennus (Individual Placement and Support). IPS-työhönvalmennusta on toteutettu alun perin vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymisen edistämiseksi, ja lisäksi toimintamallia on pilotoitu kansainvälisesti myös muillekin kohderyhmille. Toimintamalli perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön ja se on arvioitu vaikuttavaksi työllisyys- ja hyvinvointivaikutusten suhteen.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintaa ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot, sekä lisäksi toiminnan laadun varmistamiseksi on kehitetty 25 laatukriteeriä. Lisäksi työhönvalmentajan työtä rytmittää ja tukee asiakastyön lomakkeisto. Osana Työkykyohjelmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sovittanut yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) asiantuntijoiden kanssa laatukriteerit ja asiakastyön lomakkeiston sosiaalihuollon kontekstiin, muuten kriteerit ja lomakkeet ovat samat kuin IPS-työhönvalmennuksessa.
Työhönvalmennuksen vaiheet
- Palveluun hakeutuminen; sopiminen työnhakija-asiakkaan kanssa.
- Osaamisen kartoittaminen; ammatillinen profilointi.
- Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta.
- Työskentely ja tuesta sopiminen työnantaja-asiakkaan kanssa.
- Työsuhteen ylläpitämisen tuki; tuki työssä ja työn ulkopuolella.
Työhönvalmennuksen periaatteet
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa on kahdeksan periaatetta:
- Palvelu on avoin jokaiselle, joka haluaa osallistua työelämään.
- Työnhakijan tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
- Nopea työnetsintä.
- Työhönvalmentajat luovat tiiviit yhteistyösuhteet työnantajiin.
- Työnhaun lähtökohtana on asiakkaan omat mielenkiinnon kohteet.
- Henkilökohtainen jatkuva tuki.
- Työhönvalmennus on integroitu muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan.
- Etuusneuvonta on osa työhönvalmennusta.
Periaatteet ja vaiheet on kuvattu myös liitteessä olevissa infograafeissa.
Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on pilotoitu Suomessa Työkykyohjelman (2019-2022) ja meneillään olevan Työkykyohjelman laajentamisen (2023-2024) hankkeissa osana työllistymistä edistäviä sosiaalipalveluita ja vammaispalveluita. Työkykyohjelman aikana asiakkaista työllistyi noin 40 prosenttia.
Työkykyohjelman laajentamisen hanke osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Työkykyohjelman laajentamisen hankkeiden laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimintamallikuvaukset löytyvät myös Innokylästä:
- Pohjois-Savo, kohderyhmänä työikäisten sosiaalipalveluiden asiakkaat
- Pohjanmaa, kohderyhmänä Tervajoen työtoiminnan kehitysvammaiset asiakkaat
- Pohjois-Pohjanmaa, kohderyhmänä Iin ja Ylivieskan aikuissosiaalityön asiakkaat
- Varsinais-Suomi, kohderyhmänä työllistymistä edistävien sosiaalipalveluiden asiakkaat
- Satakunta, kohderyhmänä kuntouttavan työtoiminnan ja TYP:n asiakkaat
- Päijät-Häme, kohderyhmänä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat
Osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota, ja sen edistämiseksi on toteutettu mm. erilaisia valtakunnallisia hankkeita ja ohjelmia (mm. OTE-kärkihanke ja Työkykyohjelma). Ohjelmissa on kehitetty työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita. Asialle on ollut vahva poliittinen tahtotila, sillä tavoitteena Suomessa on ollut työllisyysasteen nostaminen, ja jotta se saavutetaan, tarvitaan kaikkien työelämään haluavien työpanos käyttöön.
Työllisyyden edistämisen palveluiden osalta toimintaympäristö on ollut ja tulee olemaan suurien muutosten kohteena. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa ja työllisyyspalvelut ovat siirtymässä työ- ja elinkeinopalveluilta kunnille vuonna 2025. Hyvinvointialueiden rakenteiden hahmottumisen jälkeen on alkanut uudenlaisen organisaatio-, toiminta- ja johtamiskulttuurin luominen. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tiivistetään ja kehitetään monialaista yhteistyötä. Hyvinvointialueiden ollessa kovien säästöpaineiden alla, työtä on osattava tehdä toisin kuin ennen.
Toimintaympäristö on siis suuressa muutoksessa, eikä muutokselta voi välttyä myöskään työikäisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännöt ja palvelut vaihtelevat alueittain. Sosiaalihuollon näkökulmasta kentän toiminnan selkiyttämiselle on monessakin mielessä suuri tarve. Sosiaalihuollon ja työllisyyspalveluiden väliset roolit ja yhdyspinnat ovat usein ns. harmaata aluetta. Osassa alueita sosiaalipalveluilla on hyvin aktiivinen ja merkittävä rooli alueen työllisyyden edistämisessä, toisilla alueilla taas työllisyysasioiden ei nähdä kuuluvan sosiaalipalveluille, vaikka sosiaalihuoltolaissa on ollut esimerkiksi vuosia vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toiminta.
Sosiaalihuollossa on lakisääteisiä työllistymistä tukevia palveluja, kuten kuntouttava työtoiminta ja vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja kehitysvammaisten henkilöiden työhönvalmennus. Tästä huolimatta esimerkiksi tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen osalta on epäselvyyttä sen suhteen, minkä tahon kuuluisi vastata sen järjestämisestä. Vahvan tuen työhönvalmennukselle on kuitenkin monilla osatyökykyisillä henkilöillä suuri tarve, jotta palkkatyöhön siirtyminen olisi mahdollista.
Hankkeiden kohderyhmiä ovat:
- kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001)
- vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d) ja työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §), kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat
- sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat
- Laatukriteerien noudattaminen: määrittelee myös resursseja.
- Menetelmäkoulutuksen suorittaminen ja osaamisen vahvistaminen myös sidosryhmissä.
- Kirjaamiseen liittyvät selvittelyt ja asiakastyön lomakkeiston käyttäminen ja tallentaminen.
- Tieto palvelusta asiakkaille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille.
- Johtoportaan sitouttaminen.
- Laatuarvioinnit.