Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Pohjanmaan HVA (RRP, P3)
Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää erityistä tukea tarvitsevien ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä pysymistä työhönvalmentajan tuella.
Toimintamallin nimi
Laatuperusteisen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää erityistä tukea tarvitsevien ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä pysymistä työhönvalmentajan tuella.
Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella edistetään kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden avoimille työmarkkinoille työllistymistä ja työssä pysymistä. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna - työhönvalmennuksen malliin, jota ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Työhönvalmennuksen lähtökohtana on työnhakijan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Yhdessä työhönvalmentajan kanssa asiakas etsii osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnon kohteitaan vastaavia töitä avoimilta työmarkkinoilta. Palvelu toteutetaan asiakkaan muun verkoston kanssa yhteistyönä. Työhönvalmentaja on prosessissa mukana asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja tarjoaa tarvittaessa tukea myös työnantajalle sekä työyhteisölle.
Laatuperusteisen tuetun työhönvalmennuksen pilotoinnin avulla saadaan tietoa menetelmän soveltuvuudesta erityistä tukea tarvitsevien ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukena. Työhönvalmennusta pilotoitiin työ- ja päivätoimintakeskus Koivusillan asiakkaiden parissa ajalla 01.06.2023-30.06.2024.
Laatuperusteinen työhönvalmennus perustuu IPS – Sijoita ja valmenna! -työhönvalmennuksen toimintamalliin ja on tarkasti manualisoitu prosessi. Prosessi etenee jokaisen asiakkaan kohdalla viiden vaiheen kautta:
- Palveluun hakeutuminen ja työskentelystä sopiminen asiakkaan kanssa
- Osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi
- Nopea työn etsintä avoimilta työmarkkinoilta
- Työskentely ja tuesta sopiminen työnantaja-asiakkaan kanssa
- Työsuhteen tukeminen ja tuki työn ulkopuolella.
Työ- ja päivätoimintakeskus Koivusillan asiakkaiden oli mahdollista hakeutua laatuperusteisen työhönvalmennuksen asiakkaaksi pilotin aikana. Kriteerinä palveluun pääsylle oli asiakkuus Koivusillassa sekä asiakkaan oma halu työllistyä tai saada apua työllistymiseen. Asiakkaiden kanssa tehtiin kirjallinen yhteistyösopimus. Asiakkaiden osaamisen kartoittaminen ja ammatillinen profilointi tehtiin toimintamallin mukaisesti.
Laatuperusteisessa työhönvalmennuksessa on tavoitteena nopea työn etsintä ja työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Keskeisessä roolissa on yritys- ja työnantajayhteistyö, jota tulee tehdä aktiivisesti. Työhönvalmentaja työskentelee sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaiden kanssa tarjoten tukea kummallekin heidän tarpeittensa mukaan. Työhönvalmentaja voi, asiakkaan niin toivoessa, toimia myös kulisseissa auttaen työnhakija-asiakasta esimerkiksi ansioluettelon ja työhakemusten tekemisessä. Yhteistyötä tehdään myös asiakkaiden kanssa työskentelevien muiden viranomaisten (esimerkiksi sosiaaliviranomaiset ja/ tai Te-toimiston asiantuntijat) sekä asiakkaiden läheisten kanssa. Toimintamallin mukaan työhönvalmennus on kestoltaan rajaamaton palvelu, ja sitä voidaan jatkaa tarvittaessa pitkäänkin. Kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla työhönvalmentajan tuki on luonteeltaan pitkäkestoista eikä se pääty asiakkaan työllistymiseen.
Laatuperusteinen työhönvalmennus perustuu 25 laatukriteeriin, jotka luovat selkeän ja yhtenäisen rakenteen työskentelylle. Linkki IPS laatukriteereihin alla. Työhönvalmennuksen toteuttamisen laatua arvioidaan hankekauden aikana kertaalleen.
Työhönvalmennuksen prosessi mallinnettiin pilotin aikana. Prosessikaavio liitteenä.
Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin, mutta vain noin 500-600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä. Kehitysvammaliiton (2024) mukaan 3000 henkilöä olisi työllistettävissä palkkatyöhön oikeanlaisella tuella. Tällä tarkoitetaan työhönvalmentajan tukea. Tällä hetkellä työhönvalmentajia ei ole tarpeeksi ja työhönvalmentajien saatavuudessa on alueellisia eroja.
Hyvinvointialueiden on lain mukaan järjestettävä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa (SHL 710/1982, 27 d §) ja työtoimintaa (SHL 710/1982, 27 e §) sekä kehitysvammaisille henkilöille suunnattua työtoimintaa ja työhönvalmennusta (laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519, 35 §). Pohjanmaan hyvinvointialueella järjestetään kehitysvmmaisille työtoimintaa ja työvalmennusta, mutta käytössä oleva työvalmennus ei ole laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta.
Laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta pilotoitiin Vaasassa osana Työkykyohjelmaa Osatyökykyisten tuki ja tuetun työllistymisen malli Vaasassa -hankkeessa vuosina 2021-2022. Hankkeen asiakaskohderyhmänä olivat työikäiset, osatyökykyiset työttömät. Pilotointia haluttiin jatkaa ja laajentaa osaksi kehitysvammaisten asiakkaiden palvelua, koska haluttiin selvittää, miten laatuperusteinen työhönvalmennus soveltuu ko. asiakasryhmälle. Tiedossa on, että oikea-aikaisella, riittävän vahvalla ja pitkäkestoisella tuella voidaan edistää erityistä tukea tarvitsevien ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja työssä pysymistä. Yksilölliset tarpeet huomioivan ja kokonaisvaltaisen työhönvalmennuksen avulla työllistymiselle luodaan hyvät edellytykset.
Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Näitä osioita toteutetaan Suomessa hyvinvointialueilla. Rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä Next Generation EU. Hanketta hallinnoi Suomessa STM ja koordinoi THL.
Valtionavustusrahoituksen hakua ohjanneessa hankeoppaassa (Suomen kestävän kasvun ohjelma; Hankeopas STM:n toiseen valtionavustushakuun vuosille 2023–2025) kohderyhmäksi oli määritetty muun muassa vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d) ja työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §) sekä kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat. Pilotin kohderyhmäksi valittiin kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat, työ- ja päivätoimintakeskus Koivusillan asiakkaat, jotka halusivat tukea työllistymiseensä. Kaikki asiakkaat ovat erityistä tukea tarvitsevia ja osalla heistä on kehitysvammadiagnoosi. Pilotin aikana (01.06.2023-30.06.2024) asiakkaita oli yhteensä 12.
Toimintamallin mukaista, kirjallista lähetettä ei käytetty. Asiakkaat tulivat työhönvalmennuspalveluun oma-aloitteisesti, Koivusillan omatyöntekijänsä taikka oman sosaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän ohjaamana. Asiakkaiden osallisuutta tuettiin koko pilotin ajan ja heillä oli muun muassa mahdollisuus osallistua viikottaisiin ryhmätapaamisiin muiden työhönvalmennuspalvelussa mukana olleiden asiakkaiden kanssa. Näissä ryhmissä asiakkailla oli mahdollisuus jakaa työhönvalmennukseen ja työntekoon liittyviä ajatuksia ja kokemuksiaan. Ryhmät olivat "työnohjauksellisia", ja niitä vetivät hankkeessa työskennelleet työhönvalmentajat.
Toimintamallin käyttöönottaminen erityistä tukea tarvitsevien ja kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi vaatii hyvinvointialueen johdon panostusta niin henkilöstön kuin toiminnan suuntaamisen osalta. Toiminnan kehittäminen vaatii taloudellisia ja ajallisia resursseja sekä johdon ja henkilöstön motivointia, jotta uskallettaisiin tehdä asioita uudella tavalla. Olennaista on mukana olevan organisaation johdon tuki ja muun kuin pilotin henkilöstön sitouttaminen ja motivoiminen uudella tavalla tekemiseen.
Johdon kanssa käydyn vuoropuhelun tulisi olla tiivistä. Pilotin aikana se jäi vähäiseksi ja etäiseksi. Tähän vaikutti pilotin aikana ainakin osittain se, että hankkeen projektipäällikkö ja tiiminvetäjä vaihtuivat sekä se, että jo pilotoinnin varhaisesta vaiheesta lähtien oli tiedossa, ettei työhönvalmennus ole jäämässä osaksi hyvinvointialueen palveluita. Osasyynä tähän mainittiin hyvinvointialueen haastava taloudellinen tilanne, jolloin uusiin toimintoihin ei voida resursoida. Hyvinvointialueilla pyritään turvaamaan lakisääteiset palvelut, mitä työhönvalmennus ei ole. Juurtumisen kannalta olisi tärkeää, että IPS- tai laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta säädettäisiin laissa.
Laatukriteereiden mukainen työhönvalmennus on erityisosaamista vaativa, kokonaisvaltainen palvelu. Toimintamallin ja menetelmän oppimisen tukena oli pilotin aikana THL, joka vastasi IPS-menetelmäkoulutuksen järjestämisestä. Koulutusta tarjottiin myös pilotin ulkopuolisille, esimerkiksi Koivusillan muulle henkilöstölle, mutta he eivät koulutukseen osallistuneet. Pohjanmaan hyvinvointialueella on nykyisellään työvalmentajakoulutuksen saaneita työntekijöitä, joiden kouluttaminen laatuperusteisen työhönvalmennuksen (käytännössä THL:n järjestämä IPS-menetelmäkoulutus) menetelmään tukisi uuden toimintamallin käyttöönottoa. Menetelmän jo hallitsevien työntekijöiden hyödyntäminen esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksessä tulisi osata hyödyntää. Pilotissa työskennelleillä työhönvalmentajilla sekä pilotin loppuajan tiiminvetäjällä on työvalmentajan koulutus.
Laatukriteerien mukaisen työhönvalmennuksen tiimin tulisi koostua tiiminvetäjästä ja vähintään kahdesta kokoaikaisesta työhönvalmentajasta. Pilotissa työskenteli osa-aikainen tiiminvetäjä sekä kaksi työhönvalmentajaa 60 %:n työajalla, mikä ei ollut laatukriteerien mukaista. Toimintamallin mukaisen työskentelytavan (IPS-menetelmä) ja laatukriteerien omaksuminen vaatii aikaa ja malliin perehtyneen tiiminvetäjän tuen. Pilotin aikana myös THL:n tuki oli tärkeää. Tiiminvetäjä toimii työnjohdollisena esihenkilönä tiimissä ja perehdyttää uudet työntekijät toimintamalliin. Tiimin työntekijöiden työn- ja tehtävänkuvien noudattaminen on tärkeää, jotta työskennellään laatukriteerien mukaisesti.
Pilotin työhönvalmentajat olivat oman organisaation työntekijöitä ja pilottiyksikön henkilöstöä, joten integroituminen ja esim. kokouksiin osallistuminen oli luontevaa alusta alkaen. Työhönvalmentajat osallistuivat yksikön kokouksiin viikoittain. Työhönvalmentajilla oli mahdollisuus tehdä kirjaukset olemassa olevaan asiakastietojärjestelmään. He myös näkivät muiden työntekijöiden kirjaukset aikaisempien luku- ja kirjaamisoikeuksiensa nojalla. Asiakastyön tukena hyödynnettiin laatuperusteisen työhönvalmennuksen valmista asiakastyön lomakkeistoa. Asiakastyön lomakkeiden tietoturvallisesta säilyttämisestä ja arkistoinnista olisi sovittava hyvissä ajoin organisaatiossa ja jo uuden hankkeen suunnitteluvaiheessa. Asiakastyössä syntynyt kirjallinen materiaali arkistoidaan hyvinvointialueen arkistointiohjeiden mukaisesti pilotin päättymisen jälkeen.
Työhönvalmennuksen asiakasmäärä on määritelty laatukriteereissä. Niiden noudattaminen on tärkeää, koska työhönvalmennus on intensiivistä ja aikaa vievää. Yhteistyötä tehdään sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaiden sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Työhönvalmentajien olisi hyvä verkostoitua alueen muiden työhönvalmennustyötä tekevien kanssa kaikenlaisen yhteistyön takia, ja jotta päällekkäiseltä työltä vältyttäisiin. Pilotin aikana asiakkaita otettiin työhönvalmennukseen vain Koivusillasta. Jälkikäteen ja jo pilotin aikana tuli työhönvalmentajilta toiveita, että asiakkaita olisi tullut Koivusillan ulkopuoleltakin, mutta tämä ei toteutunut. Näin ollen pilotin asiakasmäärä jäi pieneksi eikä työhönvalmennuspalvelua voitu tarjota muille kehitysvammapuolen asiakkaille, jotka olisivat mahdollisesti voineet hyötyä palvelusta. Asiakasryhmän rajaaminen on hyvä tehdä hanketta suunniteltaessa, mutta mikäli pilotin aikana huomataan, että esimerkiksi asiakkaita ei saada tarpeeksi, tulisi olla valmiuksia ja mahdollisuuksia tehdä uudenlaisia päätöksiä.
Laatukriteerien mukainen työhönvalmennus tukee erilaisten asiakkaiden työllistymistä erinomaisesti, mutta päättyneen pilotin kokemusten mukaan nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole realistista kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla. Pilottiin varattu aika oli lyhyt, asiakkaiden eteneminen kohti työelämää on hidasta eikä avoimille työmarkkinoille solmittuja työsuhteita ehtinyt näin ollen syntyä. Pohjanmaan työllisyystilanne on erittäin hyvä tällä hetkellä ja täsmätyökykyisten työllistäminen haastavaa. Työnantajayhteistyö on myös aikaa vievä, uusi työmuoto.
Työhönvalmennuksen juurruttamisen tueksi olisi tarvittu oma työhönvalmennuksen ohjausryhmä, joka selkeästi olisi ohjannut, asettanut suuntaviivat ja tavoitteet valmennukselle sekä olisi seurannut niiden toteutumista. Esihenkilöiden ja johdon tuki ovat tärkeitä pilotin ja juurruttamisen onnistumiseksi. Konkreetisen juurruttamissuunnitelma ja viestintäsuunnitelma olisi hyvä tehdä heti hankkeen alussa. Onnistunut yhteistyös sidosryhmien kanssa edellyttää työhönvalmennuspalvelusta tiedottamista muun muassa asiakkaita ohjaaville tahoille, yhteistyökumppaneille ja työnantajille. Tiedottamisen tulee olla jatkuvaa koko pilotin ajan. Hyvinvointialueen omat tiedottamisen ohjeet ohjaavat pitkälti tiedottamista eri sosiaalisen median kanavissa.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen menetelmällistä toteutumista koskeva laatuarviointi toteutettiin huhtikuussa 2024. Laatuarviointiraportin mukaan "Arviointi osoitti palvelun toteutuksen noudattavan IPS-toimintamallin laatukriteeristöä. Palvelu toteutuu IPS-mallin mukaisesti kohtalaisella tasolla, (93/125)..." Laatuarviointiraportti liitteenä.
Laatuarvioinnin lisäksi pilotin kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon työllistyneiden asiakkaiden määrä sekä työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistuneiden asiakkaiden määrä. 9/12 asiakkaan tilanne eteni positiivisesti kohti työelämää. Etenemisaste on 75 %, vaikka työllistymisiä avoimille työmarkkinoille ei ehtinyt tapahtua pilotin aikana.
Asiakaskysely toteutettiin kesäkuussa 2024. Vastaajista suurin osa, 80 %, koki työhönvalmennuspalvelun itselleen hyödylliseksi. Puolet vastaajista (50 %) koki tulleensa kuulluksi työhönvalmennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa erittäin hyvin, ja 80 % koki saaneensa apua silloin, kun sitä tarvitsi. Vastaajat olivat saaneet apua muun muassa uuden työpaikan tai opiskelupaikan etsimisessä, tuessa työssä pysymisessä/ jaksamisessa, opintojen edistymisen tukemisessa, arjessa selviytymisessä ja arjen hallinnassa, sosiaalisten taitojen kohentumisessa, itsetunnon vahvistumisessa, mielialan kohentumisessa ja työkyvyn parantumisessa.