Sosiaalisten taitojen valmennus yksinäisyydestä kärsiville nuorille
Tässä matalan kynnyksen valmennuksessa keskitytään kokemuksellisen oppimisen kautta oppimaan sosiaalisia taitoja turvallisesti ja tuetusti. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä vuorovaikutuksen pelisäännöistä, löytää oma vuorovaikutustyyli ja kehittyä vuorovaikuttajana.
Toimintamallin nimi
Tässä matalan kynnyksen valmennuksessa keskitytään kokemuksellisen oppimisen kautta oppimaan sosiaalisia taitoja turvallisesti ja tuetusti. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä vuorovaikutuksen pelisäännöistä, löytää oma vuorovaikutustyyli ja kehittyä vuorovaikuttajana.
Sosiaalisten taitojen valmennusohjelmassa keskitytään nuorten kanssa sosiaalisten taitojen oppimiseen. Sosiaalisten taitojen oppiminen pohjautuu kokemukselliseen oppimiseen. Nuoret tapaavat keskenään heidän valitsemassaan paikassa, jonka jälkeen heidän tapaaminen arvoidaan käyttämällä oppimisen ja arvioimisen työkalua. Valmennusohjelma tarjoaa nuorille myös mahdollisuuden luoda uutta ihmissuhdetta.
Tavoitteena on tehdä näkyväksi sosiaaliset taidot, vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja ennen kaikkea antaa positiivisia kokemuksia sosiaalisista tilanteista, mikä lisää nuorten sosiaalista itsevarmuutta. Valmentajien/ohjaajien tuki on mukana koko prosessin ajan jolla varmistetaan kaikille osapuolille turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri sosiaalisten taitojen oppimiseen.
Sosiaalisten taitojen valmennusohjelman prosessi pitää sisällään valmistautumisvaiheen, kohtaamisvaiheen sekä laajentamisvaiheen.
Yksinäisyys Suomessa
Yksinäisyys on Suomessa todellinen kansanterveydellinen uhka ja riski. Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen olotila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista. Yksinäisyyttä voi kokea ollessaan yksin, mutta yksinäinen voi olla myös muiden seurassa.
"Yksinäisyys on ahdistava, yksilöllinen kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä. Yksinäisyys on aina haitallista. Vaikka se aiheuttaa alakuloa sekä psyykkistä ja fyysistä pahoinvointia, se on selvästi eri asia kuin masennus ja sairaudet.
Yksinäisyys jaotellaan usein emotionaaliseen ja sosiaaliseen yksinäisyyteen.
Sosiaalista yksinäisyyttä on kuvattu osuvasti kuiluna toivottujen ja olemassa olevien sosiaalisten suhteiden välillä. Sosiaalisessa yksinäisyydessä tärkeät ihmissuhteet ja verkostot puuttuvat tai ovat vähäisiä.
Emotionaalisessa yksinäisyydessä ihmissuhteiden määrää olennaisempaa on niiden laatu – se, että koemme yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunnetta olemassa olevissa sosiaalisissa suhteissamme. Tulemme ymmärretyiksi ja nähdyiksi toisille sellaisina kuin olemme. Tästä johtuen voimme myös kokea yksinäisyyttä ihmisten keskellä, ystävyys- ja perhesuhteissa." (Helsinki Missio verrkosivut))
Yksinäisyyden haittavaikutukset
On tunnettua, että yksinäisyydellä on useita erilaisia haittavaiutuksia. Yksinäisyyden terveysriskit ovat rinnastettavissa kansanterveyden tasolla tupakointiin tai ylipainoon (Yle artikkeli). Yksinäisyys altistaa monille sairauksille kuten masennukselle, muille mielenterveyden häiriöille sekä fyysisille sairauksille. Pitkään jatkunut yksinäisyys altistaa syrjäytymisriskille.
Pandemian aikana Suomessa yksinäisyys on lisäääntynyt merkittävästi.
SPR:n teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa joka kolmas kärsii haitallisesta yksinäisyydestä. Aikaisemmin yksinäisyydestä kärsi Suomessa, joka viides (THL). SPR:n tuktimuksessa eniten yksinäisyydestä kärsivät yli 65 vuotiaat ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevat ihmiset. Pandemia on jatkunut jo yli vuoden ja vielä ei loppua näy. Mitä pitemmälle yksinäisyys jatkuu sen syvemmät ja vakavammat ovat yksinäisyyden aiheuttamat vauriot. Haitallisen yksinäisyyden kustannukset ovat Suomelle kalliita.
Tuoreen kouluterveyskyselyn 2021 mukaan ahdistuneisuus ja yksinäisyys on yleistynyt nuorten keskuudessä merkittävästi. Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat myös kasvaneet sekä ahdistuneisuudessa että yksinäisyydessä.
"Vuoden 2021 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta raportoi 19 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Tytöt (30 prosenttia) kokivat ahdistuneisuutta huomattavasti yleisemmin kuin pojat (8 prosenttia). Vuosina 2013–2019 ahdistuneisuutta koki 11–13 prosenttia vastaajista." (THL)
"Itsensä yksinäiseksi tuntevien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on kasvanut. Vuosina 2017–2019 itsensä yksinäiseksi tunsi 10–11 prosenttia, vuoden 2021 keväällä 16 prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista. Tytöt (22 prosenttia) tunsivat itsensä yksinäisiksi yleisemmin kuin pojat (9 prosenttia)." (THL)
Sosiaalisten taitojen valmennusohjelman kohderyhmä on yksinäisyydestä kärsivtä nuoret, joilla on haasteita sosiaalisissa taidoissa. Kaiken pohjana on haitallisen yksinäisyyden kokemus, joka ei ole mahdollistanut sosiaalisten taitojen oppimista ja harjoittelemista. Tästä on seurannut se, että nuoret ovat oppineet välttelemään sosiaalisia tilanteita ja sitä kautta sosiaalinen itsevarmuus on vähentynyt. Hankkeen aikana kertynyt oppi ja ymmärrys yksinäisyyttä kokevien nuorten sosiaalisista haasteista on ollut merkittävä tiedonlähde valmennusta kehitettäessä. Nuorten osallisuus valmennuksen kehittämiseen on tapahtunut itse valmennukseen osallistumisen kautta ja heiltä kerätty palaute on kehittänyt toimintamallia oikeaan suuntaan.
Tehtävät toimintamallin levittämisessä sekä juurruttamisessa. Nämä tehtävät soveltuvat sekä omassa että muussa toimintaympäristössä toimintamallin vakiinnuttamiseen.
- Tiedottaminen verkostoihin toimintamallien levittämisestä sekä juurruttamisesta
- Toimintamallin esitteleminen kiinnostuneille
- Sopiminen juurruttamisprosessista
- Perehdyttäminen toimintamalliiin
- Toimintamallin käynnistäminen
- Tuki ja seuranta
Henkilöstö
Toimintamallin toteuttamiseen on hyvä olla 1- 2 henlilöä per valmennusryhmä. Valmennukseen kannattaa varata minimissään kolme kuukautta aikaa.
Sosiaalisten taitojen valmennusohjelma koostuu kolmesta eri osiosta eli valmistautuminen, kohtaaminen ja laajentaminen.
Valmistautuminen:
Tämän vaiheen tarkoituksena on valmistaa nuoria heidän ensitapaamiseen. Valmistautumisen vaihe koostuu kolmesta kokoontumiskerrasta, jossa ennakkoon käsitellään joitakin teemoja liittyen ensikohtaamiseen. Tämän vaiheen yksi tärkeimmistä teemoista on tehdä nuorten sosiaaliset pelot näkyväksi ja puhua niistä.
Kohtaamisvaihe:
Tässä vaiheessa nuoret tapaavat toisiaan heidän valitsemisssaan paikoissa. Suositeltava kohtaamisaika on 1 tunti, jolloin ehtii syntymään kokemuksia joita arvioidaan seuraavassa tapaamisesssa yhdessä ohjaajien kanssa. Tässä vaiheessa oppimisen fokus on soisaalisten pelkojen ylittämisessä sekä itsevarmuuden lisääntymisessä.
Laajentamisvaihe:
Tässä vaiheessa rikotaan tuttu ryhmädynamiikka siten, että jokaiseen kokoontumiseen tulee mukaan uusi nuori johon nuoret tutustuvat. Kokoontumisen jälkeen (kesto 1 tunti) yhdessä arvioidaan miten kohtaaminen onnistui, Nuoret saavat antaa toisilleen henkilökohtaista palautetta. Tämän vaiheen oppimisen fokus on vuorovaikutuksessa.
- Nuoret saavat positiivisia kokemuksia sosiaalisista tilanteista
- Positiivisten kokemusten kautta nuoret ovat saaneet itsevarmuutta
- Nuoret löytäneet ystäviä, yhteistä tekemistä, vertaistukea
Valmennusohjelma tarjoaa nuorille ympäristön ja menetelmän, jonka avulla he voivat yhdessä voittaa sosiaalisia pelkoja sekä tulla paremmaksi vuorovaikuttajaksi. Paremmaksi vuorovaikuttajaksi tullaan oikeastaan jo sillä, että löydetään ne omat vahvuudet, mutta myös ymmärretään missä omat kehityshaasteet ovat.
Ohjelman pyrkimyksenä on tarjota nuorille positiivisia kokemuksia sosiaalisista kohtaamisista ja sitä kautta lisätä heidän minäpystyvyyden kokemusta. Tämä on tärkeää koska tullessaan valmennusohjelmaan nuoria yhdistää aikaisemmat huonot kokemukset sekä pelot liittyen sosiaalisiin tilanteisiin. He ovat epävarmoja itsestä sekä omista sosisaalisista taidoistaan. Tapaamisia arvioidessa kohtaan "Mikä meni hyvin?" nousee jokaisessa ryhmässä aina eniten asioita.
Nuorten kokemus on ollut se, että toimintamalli on turvallinen tapa oppia sekä harjoitella sosiaalisia taitoja. Vaikka toimintamallin tavoitteena ei ole löytää nuorille ystäviä, on ystävystymistä nuorten välillä tapahtunut.