Suoravastaanotto muistihoitajalle "Muistikeskus"
Muistihuolen herätessä eläkeikäiset potilaat pääsevät suoraan muistihoitajalle laajaan arvioon, ja siitä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja geriatrin tai neurologin vastaanotolle. Lähetteetön, nopea, ketterä ja asiakaslähtöinen malli.
Toimintamallin nimi
Muistihuolen herätessä eläkeikäiset potilaat pääsevät suoraan muistihoitajalle laajaan arvioon, ja siitä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja geriatrin tai neurologin vastaanotolle. Lähetteetön, nopea, ketterä ja asiakaslähtöinen malli.
Potilas voi itse ottaa yhteyttä muistihuolen herätessä hoidontarpeen arvioon ja saada suoraan ajan muistiasiantuntijan (sh/th) alkukartoitukseen. Vaihtoehtoisesti huolen herätessä ammattilaisen vastaanotolla voidaan potilas ohjata suoraan muistiasiantuntijan alkukartoitukseen, ilman lähetettä tai erillistä lääkärikäyntiä. Muistiasiantuntija tekee muistitestien lisäksi geriatrisen kokonaisvaltaisen arvion suuntaviivoilla laajan strukturoidun alkukartoituksen ja sovittujen kriteerien mukaan myös päätöksen selvitysten jatkamisesta laboratoriokokein tai vaihtoehtoisesti seurannasta tai selvitysten päättämisestä. Selvitysten jatkuessa ja laboratoriokokeiden valmistuttua muistikeskuksen geriatri/neurologi arvioi kuvantamistarpeen erittäin kattavasti kerättyjen tietojen pohjalta. Kaikkien tutkimusten valmistuttua potilas saa vastaanottoajan soveltuvan erikoisalan lääkärin vastaanotolle Muistikeskukseen. Muistiasiantuntijat kannattelevat potilaan hoitopolkua, jotta tukea tarvitseva potilasryhmä kulkee diagnostiset tutkimukset läpi sujuvasti, ja vältymme häiriötarjonnalta sekä viivästyksiltä eri palveluiden rajapinnoissa. Diagnoosin jälkeen muistikeskuksen muistikoordinaattori tukee potilasta arjessa, ja viivästyttää näin raskaampien palveluiden tarpeen kehittymistä.
Aloitimme pilotoimalla mallin pelkästään Turussa, ja hyvien kokemusten perusteella laajensimme koko Varhalle. Asiakaspalautteita on hyödynnetty, samoin potilaita tukevien omaisten palautteita.
ESH ja PTH on sovittava yhteisestä lääkäriresurssista muistikeskukseen. Keskuksille on oltava tilat, joissa kaikki ammattilaiset työskentelevät yhdessä. Muistihoitajat ja muistikoordinaattorit (tai yhdessä muistiasiantuntijat) on koulutettava samansisältöiseen laajaan strukturoituun malliin ja konsultaatiokäytäntöön. Kaikilla on oltava yhteinen potilastietojärjestelmä jotta potilaan hoitopolku on suoraviivainen. Sihteeriresurssista on hyötyä, mutta pieni keskus pärjää ilman sihteeriäkin tai vähäisellä resurssilla. Muistisairauden kanssa eläville harvoin etäasiointi tai digiasiointi on ratkaisu, joten seudullisesti keskitetyt keskukset ja niistä kotikäyntejä tekevät muistikoordinaattorit ovat kätevämpi ratkaisu kuin täysin keskitetty toiminta, ainakin mikäli ammattilaisten rekrytointi onnistuu seudullisiin suurempiin keskittymiin. Muistikeskuksia varten tulee olla laboratorion tutkimuspaketit, likvor-näytteenotto- ja kuljetusvalmiudet, sekä varmistettu kuvantamismahdollisuudet.
Potilaiden ohjautuminen on nopeaa ja suoraviivaista. Alun suuret piikit potilasmäärissä tasoittuvat nopeasti ensimmäisen vuoden aikana, tästä on jo näkyvissä merkkejä ensimmäisenä perustetun Turun keskuksen lisäksi uudemmissakin keskuksissa. Potilastyytyväisyys on hyvää lukuun ottamatta tietysti ajoterveyskriteeritTilapula on yllättänyt, sillä se ei ole aivan todellista, ja tilankäytön tehostaminen on osoittautunut sidosryhmäyhteistyössä vaikeaksi, eli huoneiden yhteiskäyttöisyys ja niistä yhdessä sopiminen on vaikeaa.