LUMO - Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti Itä- ja Keski-Suomessa (2020-22) osana lastensuojelun monialaista kehittämistä
LUMO-hankkeen perustehtävänä oli edistää lastensuojelun apua tarvitsevien ja heitä auttavien ihmisten yhteistyötä. Kehittämistyön lähtökohtana oli parantaa lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan. LUMOn kehittämiskohteita olivat monialaisen ja monitoimijaisen työn lisääminen, monialaisten yhteistyörakenteiden luominen ja käynnistäminen sekä systeemisen toimintamallin mukaisen työskentelyn soveltaminen käytäntöön.
Kokonaisuuden nimi
LUMO-hankkeen perustehtävänä oli edistää lastensuojelun apua tarvitsevien ja heitä auttavien ihmisten yhteistyötä. Kehittämistyön lähtökohtana oli parantaa lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan. LUMOn kehittämiskohteita olivat monialaisen ja monitoimijaisen työn lisääminen, monialaisten yhteistyörakenteiden luominen ja käynnistäminen sekä systeemisen toimintamallin mukaisen työskentelyn soveltaminen käytäntöön.
LUMO - lastensuojelun uudistaminen monialaisesti -hanke toteutti Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa ja sen lähtökohtana oli vastata lastensuojelun monialaisen kehittämistyön tarpeisiin Itä-Suomen yhteistyöalueella. LUMO oli osa valtakunnallista viiden monialaisen lastensuojelun kehittämishankkeen kokonaisuutta.
Kehittämistyön tavoitteina oli
- parantaa lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan
- uudistaa ja parantaa lastensuojelun sekä sen asiakkaiden arjessa toimivan monialaisen verkoston työtä ja toimintaa sekä
- edistää lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittämistä ja juurruttamista monitoimijaisessa lastensuojelussa.
Tavoitteiden pohjalta tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nostettiin monialaisen ja monitoimijaisen työn lisääminen, monialaisten yhteistyörakenteiden luominen ja käynnistäminen sekä systeemisen toimintamallin mukaisen työskentelyn käytäntöön soveltaminen. Pyrkimyksenä oli luoda konkreettisia ja pysyviä yhteistyörakenteita ja toimintamalleja, jotta lastensuojelun monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin pystyttäisiin jatkossa vastaamaan mahdollisimman oikea-aikaisesti. Kehittämistoiminnan kantava ajatus oli yhdessä tekeminen yli yksikkö-, organisaatio-, kunta- ja maakuntarajojen, mutta maakunnalliset tarpeet ja erot huomioiden.
Hankkeessa toteutettiin seuraavat kehittämiskokonaisuudet (linkit vievät suoraan Innokylästä löytyviin toimintamalleihin):
1. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen
- Infopaketti työntekijöille kokemusasiantuntijuudesta lastensuojelussa
- Lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan rakenne Keski-Suomen hyvinvointialueella
2. Monialaisen ja monitoimijaisen työskentelyn kehittäminen
- Lastensuojelun ja Nuorisovastaanoton yhteistyön mallinnus Jyväskylässä
- Lastensuojelun vaativan sijaishuollon kehittäminen palvelumuotoilun avulla Pohjois-Savossa
- Terapeuttinen dialogi - lasten mielenterveystyön ja lastensuojelun yhteistä oppimista ja osaamista Pohjois-Karjalassa
- Toimintakortit lapsen monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin
- Vaativan sijaishuollon teoreettinen toimintamalli Etelä-Savossa
3. Systeemisen ajattelu- ja toimintamallin käytäntöön soveltamisen ja juurruttamisen tuki
- Systeeminen työskentely: tietoa ja materiaaleja lastensuojelun yhteistyökumppaneille
- Systeeminen työskentely: tietoa ja materiaaleja lastensuojelussa ja lapsiperhepalveluissa työskenteleville
Hankkeen kehittämistyötä kuvataan myös kolmessa artikkelissa, jotka ovat osa THL:n julkaisua "Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla" (2022):
- Huupponen & Katainen: Lasta koskevan monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin ja yhteistyön kehittäminen Itä- ja Keski-Suomessa
- Frimodig & Mustonen: Terapeuttinen dialogi – lasten mielenterveystyön ja lastensuojelun yhteistä oppimista ja osaamista
- Malinen & Salmi: Askelmerkkejä systeemisen toimintamallin johtamiseen
Hankkeen blogikirjoitukset löytyvät kootusti LUMOn internetsivuilta ja uusimmasta vanhimpaan listattuna tästä alapuolelta. Linkit vievät suoraan kuhunkin blogikirjoitukseen.
- LUMOavia päätöksiä jatkoon
- Sosiaalialan osaamiskeskus opetuksen tukena
- Arvoa ja aikaa kokemusasiantuntijuudelle
- Harjoittelu lisäsi ymmärrystä kokemusasiantuntijuudesta
- Hanketyö - ehkä elämäsi kiihkein lomaromanssi
- Osallisuus edellä lastensuojelun kehittämisessä
- Lastensuojelun muutosta johtamassa
- Kehittäjän vuosi
- Yksin ei pärjää kukaan
- Lasten suojelu on yhteinen kunniatehtävä
- Substanssijohtamisen tärkeyttä lastensuojelussa ei saa aliarvioida
- Systeeminen malli on hyvä, mutta toteutus ontuu
- Tekijöiden ja tiedon puute toimivien palvelujen esteenä
- Lastensuojelussa halutaan asiakkaat mukaan työn kehittämiseen
- Yhteistyöverkostot lastensuojelutyön mittarina
- Aitoa kohtaamista punaisella matolla
- Yhteinen tanssi
- Kehittämistä keskellä Suomea
- Kehittämisterveisiä Pohjois-Savosta
- Terveiset Etelä-Savosta!
Suurin osa hankkeen järjestämien avointen tilaisuuksien materiaaleista löytyy ISOn materiaalipankista.
1.8.2020-31.12.2022
Hankkeen hallinnoinnista ja kehittämistyön koordinoinnista vastasi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO.
Hankkeen osatoteuttajia olivat
- Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote
- Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske
- Kuopion kaupunki
- Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote.
Kaikki kunnat ja sote-kuntayhtymät hankkeen toiminta-alueella sitoututuivat hankkeen toteuttamiseen.
LUMOssa työskenteli hankekoordinaattorin lisäksi kuusi hanketyöntekijää sekä kokemusasiantuntijoita.
Sosiaalialan osaamiskeskukset toteuttivat valtakunnallisen lastensuojelun tilannekuvakyselyn hankevalmistelun pohjaksi huhti–toukokuussa 2020. Kyselyssä kerättiin tietoa siitä, miten monialainen lastensuojelu vastaa lapsen, nuoren ja hänen perheensä tarpeisiin, ja mitkä ovat pahimmat ongelmakohdat tavoitteiden saavuttamisen esteenä. Itä-Suomen yhteistyöalueen ongelmakohdiksi nostettiin lapsille sopivien mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyys, monialaisten palvelujen puutteet ja palveluketjujen toimimattomuus sekä monialaisen yhteistyön ja tiedonkulun puutteet.
Vastaajat saivat esittää keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Suurimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat monialaisen ja monitoimijaisen työn, monialaisten yhteistyörakenteiden sekä lastensuojelun systeemisen toimintamallin varmistaminen ja kehittäminen. Näitä kehittämällä haluttiin päästä ratkaisemaan puutteellisen yhteistyön ja siitä seuraavien palvelupuutteiden ja pirstaleisuuden aiheuttamia ongelmia. Monialaista yhteistyötä kehittämällä sekä lastensuojelun systeemistä toimintamallia kehittämällä ja jalkauttamalla kokonaiskuva lasten, nuorten ja perheiden tilanteista muodostuu kaikille heidän kanssaan työskenteleville tahoille. Sen myötä palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan lasten ja heidän perheidensä tuen, hoidon, avun ja palvelujen tarpeisiin paremmin.
Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin ensisijaisesti vahvistamaan lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan. Kehittämistyön avulla oli tarkoitus uudistaa ja parantaa lastensuojelutyötä ja lastensuojelun asiakkaiden arjessa toimivan monialaisen verkoston työtä ja toimintaa niin perus- kuin erityispalvelujen tasolla. Lisäksi kehittämistyössä oli tarkoitus edistää systeemisen toimintamallin levittämistä ja juurruttamista monitoimijaisessa lastensuojelussa.
Hankkeen tavoitteiden toteuduttua lastensuojelun monialainen verkosto tukisi paremmin lasten ja nuorten sosiaalisten, terveydellisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista lasten arjessa.
LUMOn kehittämistyöllä tavoiteltiin sitä, että lasten ja nuorten osallisuus, oikeudet ja etu toteutuisivat paremmin sekä sitä, että lastensuojelun monialaiset verkostot toimisivat systemaattisemmin.
Osallisuuden vahvistuminen näkyisi seuraavina vaikutuksina
- Lapsen ja perheen näkemykset ja tarpeet ohjaavat työtä
- Asiakkaat ovat vahvasti osallisia/toimijoita ja saavat monialaista tukea systeemisen toimintamallin mukaisesti
Monialaisen yhteistyön parempi yhteistoiminta näkyisi seuraavina vaikutuksina
- Monialainen verkosto vastaa lapsen, nuoren ja perheen tarpeisiin kokonaisvaltaisesti
- Verkosto toimii asiakkaita arvostavasti ja kohtaavasti
- Verkoston vahvuudet ja niiden suhteet tunnistetaan
- Uudet yhteistyörakenteet ovat osa verkoston arkea
Systeemisen toimintamallin juurtuminen näkyisi seuraavina vaikutuksina
- Asiakkaat saavat monialaista tukea systeemisen toimintamallin mukaisesti
- Systeeminen ajattelutapa ja työote on yhteisesti jaettu ja juurtunut lastensuojeluun, sivistystoimeen, terveydenhuoltoon sekä päihde- ja mielenterveystyöhön
LUMOn tavoitteita voi pitää kunnianhimoisina hankkeen lähtötilanteeseen suhteutettuna. Pulmat on kuitenkin tehty ratkaistavaksi ja esteet voitettaviksi, ja kokonaisuutena arvioiden hanketyöllä päästiin tavoitteisiin kaikkinensa hyvin.
Monitoimijaista yhteis- ja verkostotyötä päästiin edistämään jokaisella hyvinvointialueella ja konkreettista yhteiskehittämistä tehtiin lastensuojelun, sivistystoimen, lasten- ja nuorisopsykiatrian kesken niin perus- kuin erityispalvelujen tasolla. Hankkeen kehittämistyössä päästiin asiakastyön kokeilujen tasolle yhdessä pilotissa. Varsinaisessa hankekehittämisessä asiakasosallisuuden näkökulma oli vahvasti mukana ja kokemusasiantuntijat olivat tiiviisti ja systemaattisesti hankkeen kehittäjäkumppaneina.
LUMOn järjestämät valmennukset, koulutukset ja muut tilaisuudet tavoittivat lähes 5 000 osallistujaa. Hankkeen keskeisimpänä tuloksena voikin pitää ammattilaisten osaamisen ja valmiuksien kasvua monitoimijaiseen systeemiseen työskentelyyn. Systeemisen työn edistämiselle muodostui alueellisia rakenteita, ja niin systeemisen työskentelyn juurruttaminen kuin monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen saatiin sillattua hyvinvointialueille. Alueelle saatiin myös kahdeksan uutta syty-kouluttajaa, jotka toimivat jatkossa systeemisen työn juurruttamisen tukena. Näiden tulosten myötä voi ennakoida, että maaperä teemojen edistämiselle myös pidemmällä aikavälillä on hyvä.
Tietoisuus ja ymmärrys asiakasosallisuuden merkityksestä sekä kokemusasiantuntijatoiminnasta ja sen mahdollisuuksista on toinen tärkeä tulos. Hankkeessa tuotettiin työntekijöille suunnattu infopaketti kokemusasiantuntijatoiminnasta. Hanketyön tuella alueille on muodostettu rakenteita/rakenne-ehdotus kokemusasiantuntijatoiminnalle. Hankkeessa toteutettu hanketiimin ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyön tekemisen malli toimii tästä myös yhtenä esimerkkinä.
Monitoimijaisen yhteistyön kehittämisessä keskeinen tulos on lapsen monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin rakentunut toimintamalli, toimintakortit. Lisäksi hankkeessa on tuotettu monipuolisesti materiaalia, joiden kautta on mahdollista lisätä ammattilaisten tietoa ja osaamista monitoimijaisesta työskentelystä.
Hanketyön tuella on pystytty vahvistamaan systeemistä ajattelua ja mallia on onnistuttu tekemään tutuksi niin lastensuojeluun, lapsiperhepalveluihin kuin verkostoillekin. Systeemistä työotetta on lähdetty useilla alueilla juurruttamaan osaksi lastensuojelun työtä. Tietoisuus systeemisestä ajattelusta on laajentunut ja resurssia ohjataan systeemisen toimintamallin kehittämiseen. Valmiudet liittyä systeemiseen työskentelyyn ovat parantuneet. Konkreettisia systeemisen työskentelyn edistämisen tuloksia ovat systeemisen toimintamallin opetusvideo, infoanimaatio, esitteet sekä valmennus- ja koulutusmateriaalit.
Hankkeen myötä organisaatioiden käyttöön tulee konkreettisia toimintamalleja ja runsaasti materiaalia niin asiakasosallisuuden, kokemusasiantuntijuuden, monitoimijaisuuden kuin systeemisyyden teemoista.
Hankkeen lyhyen toiminta-ajan vuoksi pidemmän aikajänteen vaikutuksia ja vaikuttavuutta ei ole mahdollista seurata tai arvioida. LUMOn toimintaa ja tavoitteiden suuntaan työskentelyä arvioitiin jatkuvan arvioinnin periaatteella koko hankkeen ajan. Arviointia tehtiin osana hanketiimin viikottaisia kokouksia ja kuukausittaista hankeraportointia sekä erillisissä hanketiimin itsearvioinneissa. Ohjausryhmän tehtävä oli arvioida hankkeen etenemistä ja tarvittaessa antaa ohjausta hankkeen työskentelylle koko hanketyön ajan. Lisäksi arvointia tehtiin hankkeen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Arviointia kuvataan tarkemmin hankkeen loppuraportissa.
Hankkeella oli keskeinen rooli kokemusasiantuntijuuden tunnetuksi tekemisessä. Alueet saivat potkua ja tukea toiminnan rakenteiden suunnitteluun, ja esihenkilötason suhtautuminen aiheeseen muuttui myönteisempään suuntaan hankkeen aikana. Hankkeen päättyessä tämä suunnanmuutos on vielä alussa, mutta pitkällä aikajänteellä tämä tulee näkymään ja vaikuttamaan myös käytännön asiakastyön tasolla.
Hanketyön myötä lastensuojelun yhteistyökumppaneiden tietoisuus lastensuojelusta ja sosiaalihuollosta on lisääntynyt, mikä todennäköisesti helpottaa yhteistyön tekemistä jatkossa. Myös systeeminen ajattelutapa ja toimintamalli yhteisesti jaettuna viitekehyksenä on hankkeen myötä laajentunut, vaikkakin tässä on edelleen alueellista vaihtelua. Systeemisen toimintamallin mukainen työskentely sekä toimintakorttien mukainen malli lapsen monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin on kirjattu hyvinvointialueiden lastensuojelun/perhekeskusverkoston toimintatavaksi osassa hankkeen toiminta-alueita.
Hanketyöllä on vaikutettu siihen, että alueiden lastensuojelun johdossa on sitouduttu kokemusasiantuntijatoiminnan edistämiseen, systeemisen työotteen juurruttamiseen ja monitoimijaisen työotteen eteenpäin viemiseen.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
