LUMO - Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti Itä- ja Keski-Suomessa (2020-22) osana lastensuojelun monialaista kehittämistä

LUMO-hankkeen perustehtävänä on edistää lastensuojelun apua tarvitsevien ja heitä auttavien ihmisten yhteistyötä. Kehittämistyön lähtökohtana on parantaa lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan. LUMOn kehittämiskohteita ovat monialaisen ja monitoimijaisen työn lisääminen, monialaisten yhteistyörakenteiden luominen ja käynnistäminen sekä systeemisen toimintamallin mukaisen työskentelyn soveltaminen käytäntöön.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
LUMO - Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti Itä- ja Keski-Suomessa (2020-22) osana lastensuojelun monialaista kehittämistä
Lyhyt kuvaus

LUMO-hankkeen perustehtävänä on edistää lastensuojelun apua tarvitsevien ja heitä auttavien ihmisten yhteistyötä. Kehittämistyön lähtökohtana on parantaa lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan. LUMOn kehittämiskohteita ovat monialaisen ja monitoimijaisen työn lisääminen, monialaisten yhteistyörakenteiden luominen ja käynnistäminen sekä systeemisen toimintamallin mukaisen työskentelyn soveltaminen käytäntöön.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

LUMO - lastensuojelun uudistaminen monialaisesti -hanke toteuttaa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa ja sen lähtökohtana on vastata lastensuojelun monialaisen kehittämistyön tarpeisiin Itä-Suomen yhteistyöalueella. LUMO on osa valtakunnallista viiden monialaisen lastensuojelun kehittämishankkeen kokonaisuutta.

Kehittämistyön tavoitteina on

  1. parantaa lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan
  2. uudistaa ja parantaa lastensuojelun sekä sen asiakkaiden arjessa toimivan monialaisen verkoston työtä ja toimintaa sekä
  3. edistää lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittämistä ja juurruttamista monitoimijaisessa lastensuojelussa.

Hankkeen tärkeimmät kehittämiskohteet ovat

  1. monialaisen ja monitoimijaisen työn lisääminen 
  2. monialaisten yhteistyörakenteiden luominen ja käynnistäminen sekä 
  3. systeemisen toimintamallin mukaisen työskentelyn soveltaminen käytäntöön.

Pyrimme konkreettisten ja pysyvien yhteistyörakenteiden ja toimintamallien luomiseen, jotta lastensuojelun monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin pystytään jatkossa vastaamaan mahdollisimman oikea-aikaisesti. Työmme kantava ajatus on yhdessä tekeminen yli yksikkö-, organisaatio-, kunta- ja maakuntarajojen - maakunnalliset tarpeet ja erot huomioiden. Tämä on äärimmäisen tärkeää, kun tähdätään yhdenvertaisuutta ja lapsen oikeuksia kunnioittavaan ja edistävään monialaiseen lastensuojeluun.

Toimiaika

1.8.2020-31.12.2022

Toimijat

Kehittämistyön kokonaisuutta koordinoidaan Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISOsta ja hankkeen osatoteuttajia ovat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske, Kuopion kaupunki sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote. Kaikki neljän maakunnan kunnat ja sote-kuntayhtymät ovat sitoutuneet hankkeen toteuttamiseen. 

LUMOssa työskentelee hankekoordinaattorin lisäksi kuusi hanketyöntekijää sekä kokemusasiantuntijoita.

Rahoittaja
Kunta
Muu rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Päivi Malinen
Yhteyshenkilön organisaatio
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Iso
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
paivi.malinen@isonet.fi

Tekijä

Päivi Malinen

Luotu

22.06.2022

Viimeksi muokattu

27.06.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaalialan osaamiskeskukset toteuttivat valtakunnallisen lastensuojelun tilannekuvakyselyn hankevalmistelun pohjaksi huhti–toukokuussa 2020. Kyselyssä kerättiin tietoa siitä, miten monialainen lastensuojelu vastaa lapsen, nuoren ja hänen perheensä tarpeisiin, ja mitkä ovat pahimmat ongelmakohdat tavoitteiden saavuttamisen esteenä. Itä-Suomen yhteistyöalueen ongelmakohdiksi nostettiin lapsille sopivien mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyys, monialaisten palvelujen puutteet ja palveluketjujen toimimattomuus sekä monialaisen yhteistyön ja tiedonkulun puutteet. 

Vastaajat saivat esittää keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Suurimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat monialaisen ja monitoimijaisen työn, monialaisten yhteistyörakenteiden sekä lastensuojelun systeemisen toimintamallin varmistaminen ja kehittäminen. Näiden avulla pystytään ratkaisemaan puutteellisen yhteistyön ja siitä seuraavien palvelupuutteiden ja pirstaleisuuden aiheuttamia ongelmia. Monialaista yhteistyötä kehittämällä sekä lastensuojelun systeemistä toimintamallia kehittämällä ja jalkauttamalla kokonaiskuva lasten, nuorten ja perheiden tilanteista muodostuu kaikille heidän kanssaan työskenteleville tahoille. Sen myötä palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan lasten ja heidän perheidensä tuen, hoidon, avun ja palvelujen tarpeisiin paremmin.

Päämäärä ja päätavoite

Lastensuojelun tiekarttaa mukaillen hanke tähtää monitoimijaisen lastensuojelun uudistumiseen tulevaisuuteen orientoituvaksi versioksi hyvästä yhteisestä lastensuojelusta.

Hankkeen toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti vahvistamaan lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta omissa asioissaan. Kehittämistyön avulla uudistetaan ja parannetaan lastensuojelutyötä ja lastensuojelun asiakkaiden arjessa toimivan monialaisen verkoston työtä ja toimintaa niin perus- kuin erityispalvelujen tasolla. Lisäksi kehittämistyössä edistetään systeemisen toimintamallin levittämistä ja juurruttamista monitoimijaisessa lastensuojelussa.

Hankkeen tavoitteiden toteuduttua lastensuojelun monialainen verkosto tukee paremmin lasten ja nuorten sosiaalisten, terveydellisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista lasten arjessa.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

LUMOn kehittämistyöllä tavoitellaan sitä, että lasten ja nuorten osallisuus, oikeudet ja etu toteutuvat paremmin sekä sitä, että lastensuojelun monialaiset verkostot toimivat systemaattisemmin.

Osallisuuden vahvistuminen näkyy seuraavina vaikutuksina

  • Lapsen ja perheen näkemykset ja tarpeet ohjaavat työtä
  • Asiakkaat ovat vahvasti osallisia/toimijoita ja saavat monialaista tukea systeemisen toimintamallin mukaisesti

Monialaisen yhteistyön parempi yhteistoiminta näkyy seuraavina vaikutuksina

  • Monialainen verkosto vastaa lapsen, nuoren ja perheen tarpeisiin kokonaisvaltaisesti
  • Verkosto toimii asiakkaita arvostavasti ja kohtaavasti
  • Tunnistetaan verkoston vahvuudet ja niiden suhteet
  • Uudet yhteistyörakenteet ovat osa verkoston arkea

Systeemisen toimintamallin juurtuminen näkyy seuraavina vaikutuksina

  • Asiakkaat saavat monialaista tukea systeemisen toimintamallin mukaisesti
  • Systeeminen ajattelutapa ja työote on yhteisesti jaettu ja juurtunut lastensuojeluun, sivistystoimeen, terveydenhuoltoon sekä päihde- ja mielenterveystyöhön
Logo: Kuva sormenjäljestä sekä teksti LUMO Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti

Aihealueet

Monialaisuus Lastensuojelu Asiakasosallisuus