Terveysaseman matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluista jatko-ohjautuminen aikuissosiaalityön ensiarvioon, Sujuvat palvelut -valmennus, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa on tarkoituksena kehittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemien matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluihin toimivia konsultaatioväyliä, jotta asiakkaat voidaan ohjata oikea-aikaisesti oikean hoidon piiriin.
Oivalla ja ymmärrä
TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnistynyt uudistusohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa palvelurakenteita ja toimintamalleja siten, että hyvinvointialue turvaa asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut, säilyy työntekijöille vetovoimaisena työnantajana ja huolehtii kestävästä taloudesta. Uudistusohjelman myötä VAKE uudistaa toimintaansa, kehittää ja keventää palvelurakennetta sekä integroida palvelut entistä paremmin erikoissairaanhoidon, yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Uudistusohjelmalla lisätään palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja saadaan aikaan säästöjä.
Uudistusohjelman linjaukset tukevat tämän kehittämistehtävän päämäärää, joka on saumattomampi palvelujen järjestäminen ja hoitoketjujen sujuvoittaminen.
ALUEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Tämän kehittämistehtävän kohteena ovat Kivistön terveysaseman asiakkaat, joilla on huoli omasta tai läheisen mielenterveydestä, jaksamisesta tai päihteiden käytöstä. Palvelua tarjotaan kaikille ikäryhmille.
Yleistä tietoa Kivistön alueesta:
- Kivistön väestö on lisääntynyt 49 prosentilla vuosina 2017–2021. Vantaan väestöennusteen mukaan Kivistön kaupunginosassa asuu vuoden 2024 alussa noin 12 100 asukasta ja vuoden 2029 alussa noin 14 700 asukasta. 6–64-vuotiaiden osuus on Kivistön suuralueella kasvanut nopeasti muista suuralueista poiketen. Vuonna 2012 Kivistön väestöstä 16–64-vuotiaita oli 62 prosenttia, kun vuonna 2021 osuus oli jo 72 prosenttia.
- Vuonna 2021 Vantaalla asui lähes 55 000 vieraskielistä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), mikä oli 23,0 prosenttia koko alueen väestöstä. Vuonna 2021 vieraskielisten osuus oli suurin Hakunilan (31,9 %) ja pienin Kivistön (16,5 %) suuralueella.
- Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso. Suuralueilla enintään perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli Kivistön 24 prosentista Hakunilan 35 prosenttiin vuonna 2020.
- Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuonna 2015 yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun kuusi vuotta myöhemmin (2021) osuus oli jo 48 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 24 prosentista 14 prosenttiin.
Konsultointi mielenterveys- ja päihdeasioissa:
- Terveysaseman matalan kynnyksen vastaanotoilla on puhelin- ja Apotti-konsultointia, jotka on suunnattu pääasiassa oman terveysaseman työntekijöille
- Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on VAKEn ammattilaisille suunnattu puhelinlinja ja Apotin työkori. Lisäksi infoa palveluista ja niihin hakeutumisesta on koottu verkkosivuille ja intraan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategisen uudistusohjelman mukaisesti tässä kehittämistehtävässä pyritään parantamaan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta ja hoitoketjujen sujuvuutta.
Tällä hetkellä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto on Keravan terveysasemalla. Lisäksi matalan kynnyksen toimintaa pilotoidaan Kivistön, Hakunilan ja Länsimäen terveysasemilla.
- Kivistössä, Länsimäessä ja Hakunilassa palvelut on suunnattu oman terveysaseman kävijöille.
- Keravan ajanvaraukseton matalan kynnyksen palvelu on avoin koko hyvinvointialueen asukkaille.
Ajanvarauksettomaan palveluun pääsee saman päivän aikana. Pilotoitavalla matalan kynnyksen vastaanoton varattaville ajoille on päässyt n. 1-2 päivän sisällä. Jatko-ohjautumisessa on kuitenkin ollut viivettä, eikä jatko-ohjautuminen ole täysin selvää jokaisessa asiakastapauksessa. Yhteistyön vahvistamista tarvitaan mm. päihde- ja mielenterveyspalveluiden, aikuissosiaalityön sekä suun terveydenhuollon osalta.
Matalan kynnyksen toimipisteen jatko-ohjaamista laaja-alaisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin on tarvetta tehostaa asiakkaiden kokonaisvaltaisen palvelun varmistamiseksi. Tämä vaatii eri palveluiden välisten yhteistyökäytäntöjen ja konsultaatioiden tarkastelua sekä yhteisten asiakkaiden osalta yhdessä tekemisen tapojen suunnittelua ja jalkauttamista.
Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa Sujuvat palvelut -läpimurtovalmennuksessa?
- Asiakkailla aiempaa monialaisempia ongelmia. Matalan kynnyksen palveluista tarve ohjata muuallekin kuin totuttuihin jatkohoitoreitteihin. Vahvempi yhteistyö esim. aikuissosiaalityön ja suun terveydenhuollon kanssa.
- Tiedon puute / ei sovittuja käytäntöjä (jatkopolut, konsultaatio): olemassa olevien palvelupolkujen, potilasohjeiden ja konsultaatiokanavien kokoaminen, tiedottaminen sekä tarvittaessa uusien käytäntöjen ja toimintamallien luominen
- Palveluissa pallottelu: poisohjaamisen kulttuuri, eri palveluihin hakeutuminen jätetään asiakkaan vastuulle
- Puuttuvien hoitopolkujen tunnistaminen, esim. kroonistuneet (useita hoitoja takana) ja vaikea oireiset päihde- ja mielenterveysasiakkaat
Kehittäjätiimi koostuu:
- Prosessin omistaja, Kivistön terveysaseman osastonhoitajana
- Matalan kynnyksen psykiatrinen sairaanhoitaja, kehittäjätiimin jäsen
- Terapiakoordinaattori, kehittäjätiimin jäsen
- Terveysasemapalveluiden sairaanhoitaja (jolla osaaminen ohjattuun omahoitoon), kehittäjätiimin jäsen
- Kivistön terveysaseman suuhygienisti, kehittäjätiimin jäsen
- Lännen alueen aikuissosiaalityön työntekijä, kehittäjätiimin jäsen
- Kokemusasiantuntija, kehittäjätiimin jäsen
- Erityisasiantuntija, ryhmän koordinaattori
Ryhmä on tunnistanut yhteisessä työskentelyssä erityiseksi vahvuudekseen:
- Monialainen näkökulma kehittämiskokonaisuuden tarkasteluun
- Diplomaattisuus
- Yhteistyön rakentaminen ja yhteishengen luominen
- Toivon tuominen
- Empaattisuus
- Ratkaisukeskeisyys
- Verkostoituminen
- Ymmärtäväisyys
- Järjestelmällisyys
Ryhmä tapaa valmennusten välillä säännöllisesti ja työstää yhdessä kehittämistehtävää eteenpäin.
Kuva
Mikä muuttuu, kun onnistumme? Ja mistä sen tunnistamme?
- Tarpeellisten palvelujen välillä on sovittu ohjausprosesseja ja palvelupolkuja; työntekijöillä on kattavammin ohjeita eri palveluihin ohjaamiseen
- Konsultaatiokanavat ovat työntekijöiden tiedossa ja aiempaa aktiivisemmassa käytössä; tällä taklataan myös turhaa poisohjaamista ja vääriä ohjauksia, jotka pitkittävät asiakkaan palvelun saamista
- Asiakasohjauksia tehdään monipuolisemmin eri palveluihin
- Asiakkaat kokevat saavansa tarvitsemaansa apua sujuvasti ja tietävät miten oma asia etenee
- Asiakas ei yksin kanna vastuuta palveluiden toteutumisesta ja yhteistyöstä
Ongelma: Oleellisten palveluiden kanssa ei sovittu ohjauskäytäntöjä/palvelupolkuja
- Mittari: uusien ohjaamisen ohjeiden tai palvelupolkukuvausten määrä (vuoden 2024 aikana)
Ongelma: Ohjaamiskäytäntöjen yksipuolisuus
- Mittari: eri palvelujen määrä, mihin ohjauksia tehdään ta:n matalan kynnyksen vastaanotolta
Ongelma: Jatkohoidon oikea-aikainen saatavuus
- Mittari: jatkohoitoon pääsyn odotusaika terveysaseman matalan kynnyksen vastaanotolta
Ongelma: Konsultointiin liittyvät haasteet
- Mittari: yhteistyötahojen palaute konsultaatiokanavista
Konsultaatiokanavien vähäinen käyttö ja tuntemus
- Mittari: konsultaatioiden määrä päihde- ja mielenterveyspalveluiden
- Mittari: erilaisten konsultaatiokanavien määrä päihde- ja mielenterveyspalveluissa
Asiakkaiden tyytyväisyys terveysaseman matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotosta kasvaa
- Mittari: palautekysely