Trainee-ohjelma: Ryhmämuotoisella työkokeilulla onnistumisen kokemuksia työelämästä ikäihmisten parissa tehtävässä työssä
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Trainee-ohjelma on sosiaalinen innovaatio, joka tarjoaa ratkaisuja useisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhdistämällä sukupolvet ja auttaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria työllistymään.
Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, nuorten syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat yhteiskunnallinen haaste
Hyvinvoinnin haasteet koettelevat nuoria. Eri tutkimuksen mukaan jopa 20-25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Tilastojen mukaan nuorista 3-10 prosentille on kertynyt syrjäytymisen riskitekijöitä. (Sitra 2023, THL 2023.)
Yhden syrjäytyneen nuoren kustannusta yhteiskunnalle on vaikea arvioida, mutta eri asiantuntijatahot ovat arvioineet sen olevan 230 000 ja 1,2 miljoonan euron välillä. Syrjäytymisen hinta muodostuu mm. korjaavien palveluiden käytöstä, tulosiirroista sekä menetetyistä verotuloista. Syrjäytymisessä on kyse aina myös lisäksi inhimillisestä kärsimyksestä.
Nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä vahvistamalla nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemusta, tukemalla nuoria opintoihin ja työelämään sekä vahvistamalla nuorten minäpystyvyyden ja tulevaisuususkon kokemusta. (THL 2023.) Maahanmuuttaneiden nuorten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistaa kokemus osallisuudesta sekä mahdollisuus kehittää kielitaitoa ja uudessa kotimaassa tarvittavia tietoja ja taitoja (THL 2023.)
Järjestöjen merkitys julkisen sektorin tukena nuorten työelämäosallisuuden vahvistajana on jatkossakin tärkeää. Yhdenkin nuoren kiinnittyminen yhteiskuntaan säästää yhteiskunnan varoja merkittävästi. (Esim. THL & Sitra 2018.)
Väestön ikääntyminen yhteiskunnassamme jatkaa kasvuaan – sosiaali- ja terveysalalla on työvoimapula
Tulevaisuudessa väestö jatkaa ikääntymistään, työikäisten määrä vähenee, joka lisää entuudestaan sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa ja horjuttaa hyvinvointivaltion rahoitusta. (Sitra 2023.)
Alan työvoimapulaan vaikuttavat mm. alaan liittyvät yksipuoliset mielikuvat sekä sukupuolisegregaatio, ja niiden muuttamiseksi tarvitaan lisää tukea ja ratkaisuja sekä menetelmiä. (Sitra 2020, Nuorisotutkimusseura & Otus: Purkutalkoot -hanke 2019, Työ- ja elinkeinoministeriö 2021.)
Vanhustyön veto- ja pitovoimaa tulee edistää, jotta alalle löydetään uusia nuoria tekijöitä.
Tutkimusten ja kokemuksemme mukaan vanhustyön vetovoimaisuuden edistäminen edellyttää samanaikaisesti toimenpiteitä yksilön, työyhteisön ja yhteiskunnan tasolla. (TTL 2022.)
Nuoret eivät näe vanhustyötä houkuttelevana uravaihtoehtona. Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen kevyitä ja positiivisia kokemuksia vanhusten parissa, jotta vanhusala ja sen moninaiset uramahdollisuudet nähtäisiin kiinnostavana vaihtoehtona (TAT & AMKE 2019).
Jotta vanhustyön veto- ja pitovoima nuorten keskuudessa paranisi, on tehtävä uudenlaista yhteistyötä nuoria ohjaavien tahojen, oppilaitosten sekä vanhusalan työyhteisöjen välillä sekä kiinnitettävä huomiota työelämässä nuorten ohjauskäytänteisiin sekä työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. On myös pohdittava, miten maahanmuuttaneiden nuorten kielitaitoa voidaan vahvistaa, jotta he voivat siirtyä opintoihin ja työelämään.
Sukupolviälykäs työelämä hyödyntää eri ikäisten ja taustaisen ihmisten vahvuuksia ja voimavaroja
Yhteiskunnassa tarvitaan myös yhä enemmän väyliä sukupolvien väliseen tavoitteelliseen vuorovaikutukseen, ymmärrykseen ja solidaarisuuteen. Mitä paremmin ymmärrämme eri sukupolvien edustajia, sitä helpompaa meidän on kohdata toisiamme ja toimia yhteisissä tilanteissa tietoisemmin, sekä pärjätä työelämässä eri ammateissa. Ymmärrys parantaa myös yhteiskunnan jäsenten yhteenkuuluvuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Tällä on myös positiivinen kansantaloudellinen merkitys. (Biggs & Lowenstein 2011, Kansalaisfoorumi 2020, EU:n Eurooppa 2020 strategia.)
VALLIn Vanhustyön Trainee -toimintaa, sekä Trainee-ohjelman toimintamallia kehitetään yhteiskehittämisen avulla.
Olemme koonneet toimintaan osallistuneista nuorista nuorten vaikuttajaverkoston, jonka tavoitteena on varmistaa toiminnan asiakaslähtöisyys. Lisäksi vaikuttajaverkosto tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja tutustua järjestöissä tehtävään kehittämistyöhön, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä yhteiskehittämiseen.
Trainee-ohjelman sisällöt rakennetaan aina ryhmäläisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta ja nuorten lisäksi sen sisältöihin saavat vaikuttaa myös palvelutalojen ja hoivakotien iäkkäät asukkaat sekä työntekijät. Toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan ajankohtaisiin tarpeisiin.
Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty tutkittua tietoa, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kentältä kertynyttä hiljaista tietoa ja otettu kohderyhmät mukaan kehittämistyöhön. Toimintamallia on kehitetty yhteiskehittämisen avulla jatkuvasti paremmaksi, jotta se vastaisi paremmin tämänhetkisiä tarpeita niin yhteiskunnassa, työelämässä, kuin yksilöiden tasolla.
Työn ja opintojen ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat nuoret.
Ensisijaisena kohderyhmänä toiminnassa on työn ja opintojen ulkopuolella olevat 17–29-vuotiaat nuoret, joita kiinnostaa sote-alaan ja vanhustyöhön tutustuminen. Toiminnasta hyötyvät parhaiten nuoret, joilla ei ole työkokemusta, ja jotka tarvitsevat tukea työelämään siirtymiseksi, mielekästä tekemistä arkeensa, vahvistusta työelämätaidoillensa tai kielitaidollensa ja tukea tulevaisuuden suunnitelmiensa selkeyttämiseen.
Tunnistettuja asiakasryhmiä ovat: alasta kiinnostuneet, omaa paikkaansa etsivät, maahan muuttaneet, pitkään kotona lasten kanssa olleet sekä alanvaihtajat.
Ohjelmasta hyötyvät myös ne nuoret, jotka ovat opintojen piirissä, mutta tarvitsevat erityistä tukea työelämään siirtymiseksi.
Toiminta soveltuu hyvin myös niille nuorille, jotka eivät ole ammatillisesti kiinnostuneita vanhustyöstä, mutta kaipaavat vahvistusta työelämässä tarvittaville taidoilleen sekä hyötyvät ryhmän ja kannustavan ohjaajan tuella työelämään siirtymisestä.
Vanhusalan ammattilaiset
Vanhusalan ammattilaisilla on iso vaikutus siihen, millaisena nuoret näkevät vanhustyön työympäristönä. Nuoret kaipaavat lämmintä vastaanottoa, mukaan ottamista, sitä että heidän potentiaalinsa tunnistetaan sekä kannustavaa asennetta, joka saa jännityksen katoamaan.
Vanhusalan ammattilaiset toimivat parhaimmillaan nuorten esikuvina ja alalle innostajina sekä siirtävät arvokasta hiljaista tietoa sukupolvelta toiselle. He kuitenkin tarvitsevat tukea nuorten vastaanottamiseen ja ohjaamiseen, jotta kokemus nuorten ryhmätoiminnasta on mielekästä ja hyödyllistä kaikille osapuolille. Parhaimmillaan nuorten ohjaaminen työelämässä lisää kokemusta työn merkityksellisyydestä.
Nuoria ohjaavat toimijat
Jotta nuoret löydetään, tarvitaan verkostoja. Nuorten parissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset ovat ratkaisevassa roolissa nuorten kannustamisessa mukaan toimintaan. Yhteistyöstä hyötyvät myös nuoria ohjaavat toimijat, jotka etsivät ratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin.
Ikääntyvät henkilöt
Vanhuspalveluiden piirissä olevat ikääntyneet toivovat arkeensa mielekästä tekemistä ja enemmän aikaa kiireettömään kohtaamiseen, joka vähentää kokemusta yksinäisyydestä. (THL 2022.)
Trainee-ohjelmissa nuorten ja palvelutalon tai hoivakodin asukkaiden välinen kiireetön vuorovaikutus on tärkeässä roolissa siinä, että nuoret kokevat onnistumisen kokemuksia työelämässä. Iäkkäiden aito kiinnostus nuoria kohtaan ja heiltä saatu jatkuva kannustava ovat merkityksellinen asia nuorille.
Ikääntyvät ovat tärkeässä roolissa sukupolvikokemusten, kulttuurin, perinnetiedon, arvojen ja asenteiden välittämisessä nuorille. Yhteiset, ohjaajan tukemat tai käynnistämät keskustelut nuorten ja ikäihmisten välillä parhaimmillaan synnyttävät sukupolviälykästä toimintaa tai oppimista.
Ohjelmissa nuorten ja iäkkäiden yhteinen tekeminen rakennettaan molempien osapuolten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Yhdessä voidaan opetella esimerkiksi uusia taitoja, tai jakaa olemassa olevia taitojaan toisilleen (esimerkiksi ikääntynyt neuvoo puutarhanhoitoa nuorelle tai nuori perehdyttää ikääntynyttä digipelien maailmaan).