Trainee-ohjelma: Ryhmämuotoisella työkokeilulla onnistumisen kokemuksia työelämästä ikäihmisten parissa tehtävässä työssä
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Trainee-ohjelma on sosiaalinen innovaatio, joka tarjoaa ratkaisuja useisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhdistämällä sukupolvet ja auttaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria työllistymään.
Toimintamallin nimi
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Trainee-ohjelma on sosiaalinen innovaatio, joka tarjoaa ratkaisuja useisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhdistämällä sukupolvet ja auttaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria työllistymään.
Mistä on kyse
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry on kehittänyt ja toteuttanut vuodesta 2013 lähtien Vanhustyön Trainee -toiminnassaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattuja Trainee-ohjelmia yhdessä jäsenyhteisöjensä kanssa ikäihmisten hoivakodeissa ja palvelutaloissa. Toimintamallia on toteutettu onnistuneesti eri puolella Suomea, useissa eri työyhteisöissä sekä erilaisilla kohderyhmillä.
Trainee-ohjelma on kuukauden ryhmämuotoinen työkokeilu kannustavan ohjaajan tuella vanhusalan työpaikalla, joka sisältää vanhusalan työmahdollisuuksien tutustumisen lisäksi tavoitteellista nuorten työelämätaitoja vahvistavaa toimintaa ryhmän tuella.
Toimintamalli tarjoaa ratkaisuja useisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin samanaikaisesti ennaltaehkäisten nuorten syrjäytymistä, kotoutumisen haasteita, ikäihmisten ja nuorten kokemaa yksinäisyyttä sekä lisäämällä eri ikäisten ja taustaisten välistä kohtaamista.
Toimintamalli tuottaa merkittäviä hyvinvointivaikutuksia kohderyhmälleen ja kiinnittää heitä opintoihin, työelämään ja erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä vanhustyöhön, jossa on vakava työvoimapula. Toimintaan osallistumisesta hyötyvät myös ne nuoret, jotka eivät ole ammatillisesti kiinnostuneita tulevaisuudessa vanhustyöstä tai sosiaali- ja terveysalasta.
Toimintamallin jatkuvassa kehittämisessä on hyödynnetty yhteiskehittämistä.
Trainee-ohjelma käytännössä
- Nuoret viettävät kuukauden työelämässä pienryhmän ja kannustavan ohjaajan tuella ikäihmisten palvelutalossa tai hoivakodissa.
- Osallistujat ovat 17-29-vuotiaita työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Ohjelma soveltuu myös nuorille, jotka ovat opintojen piirissä, mutta hyötyvät vahvasta tuesta työelämän alkumetreillä.
- Nuoret tavoitetaan ohjelmaan paikallisten monialaisten verkostojen avulla.
- Ohjelmassa tutustutaan ikäihmisiin, palvelutalon tai hoivakodin tarjoamiin monipuolisiin työtehtäviin ja vahvistetaan työelämässä tarvittavia taitoja aidossa työelämäympäristössä vertaistuellisten harjoitteiden avulla.
-
Ohjelman aikana vanhusalan moninaiset ammatit sekä sosiaali- ja terveysalan uravaihtoehdot tulevat tutuiksi.
- Nuoria tuetaan kohti omannäköistä tulevaisuutta ja varmistetaan jokaisen mielekäs jatkopolku ohjelman jälkeen.
-
Ohjelma tarjoaa merkityksellisyyden kokemuksia, iloa ja oivalluksia nuorille, vanhusalan ammattilaisille sekä palvelutalon tai hoivakodin iäkkäille asukkaille.
Trainee-ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten:
- Työelämässä tarvittavia taitoja
- Sosiaalisia taitoja
- Myönteistä minäkäsitystä
- Uskoa tulevaisuuteen
- Yhteenkuuluvuuden tunnetta
- Taitoa kohdata ikääntyneitä
- Ryhmänohjaustaitoja
- Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla kielitaitoa
sekä
- Lisätä tietoisuutta sosiaali- ja terveysalan sekä vanhustyön erilaisista työskentelymahdollisuuksista ja opinnoista
- Tarjota myönteisiä kokemuksia sosiaali- ja terveysalalta sekä työelämästä
- Saattaa nuoria kohti omanlaisia jatkopolkuja
Nuoret ja ikäihmiset yhdessä
Ohjelman aikana nuoret tutustuvat vanhustyöhön toteuttamalla ikäihmisten osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavaa toimintaa sekä harjoittelemalla ryhmänohjaustaitoja kannustavan ohjaajan sekä vertaisryhmän tuella.
Toimintatuokioiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään nuorten vahvuuksia sekä kuullaan iäkkäiden asukkaiden toiveita. Myös palvelutalon omat säännölliset virkistystuokiot sekä eri vuodenaikojen mukaiset tapahtumat ja teemapäivät huomioidaan yhteisessä tekemisessä.
Tärkeintä on kuitenkin antaa tilaa ja aikaa nuorten ja ikäihmisten kohtaamiselle, tutustumiselle ja keskustelulle. Myös yhteiset ulkoilut ovat aina toivottuja.
Ikäihmisiltä, vertaisilta sekä Trainee-ohjaajalta saatava jatkuva kannustava palaute on avainasemassa onnistumisen kokemusten kertymisessä ja itsevarmuuden kehittymisessä.
Taitojen kehittyminen kohtaamisten ohella
Ohjelman aikana nuorten ryhmä harjoittelee työelämä-,kohtaamis-, ja vuorovaikutustaitoja sekä edistää omia opinto- ja työelämäpolkujaan erilaisten ryhmäharjoitteiden, vertaistuellisen keskustelun sekä ohjaajan tarjoaman yksilöllisen tuen avulla. Ryhmässä nuorten kanssa käydään läpi yhteisiä purkukeskusteluja, joissa nuorten on mahdollista kysyä ja ottaa esille mielen päällä olevia asioita.
Osapuolten sitouttaminen tuottaa onnistumisia
Toimintaan kuuluu olennaisesti ryhmän vastaanottavan työyhteisön osallistaminen. Nuorten tavoittamiseksi tarvitaan verkostotyötä, jalkautumista ja yhteistä innostamista. Työyhteisölle tarjotaan tietoa, taitoa, sparrausta, tukea ja menetelmiä erilaisten nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen, nuorten mentorointiin sekä työpaikan työkulttuurin ja hiljaisen tiedon jakamiseen. Tämä lisää tutkitusti onnistumisen kokemuksia kaikkien osapuolten taholta.
Työpaikoilla on tärkeää miettiä myös ennen ohjelman alkua, millaisia jatkopolkuja he voivat tarjota nuorille ohjelman jälkeen.
Jatkopolut ja saattaen vaihto seuraavaan merkitykselliseen askeleeseen
Toiminnan lopussa jokaiselle nuorelle tehdään yksilöllinen jatkosuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Jatkosuunnitelma voi olla jatkaa yksilöllistä tutustumista iäkkäiden parissa tehtävään työhön, koulutukseen tai työhön hakua tai erilaisiin palveluihin hakeutumista.
Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, nuorten syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat yhteiskunnallinen haaste
Hyvinvoinnin haasteet koettelevat nuoria. Eri tutkimuksen mukaan jopa 20-25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Tilastojen mukaan nuorista 3-10 prosentille on kertynyt syrjäytymisen riskitekijöitä. (Sitra 2023, THL 2023.)
Yhden syrjäytyneen nuoren kustannusta yhteiskunnalle on vaikea arvioida, mutta eri asiantuntijatahot ovat arvioineet sen olevan 230 000 ja 1,2 miljoonan euron välillä. Syrjäytymisen hinta muodostuu mm. korjaavien palveluiden käytöstä, tulosiirroista sekä menetetyistä verotuloista. Syrjäytymisessä on kyse aina myös lisäksi inhimillisestä kärsimyksestä.
Nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä vahvistamalla nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemusta, tukemalla nuoria opintoihin ja työelämään sekä vahvistamalla nuorten minäpystyvyyden ja tulevaisuususkon kokemusta. (THL 2023.) Maahanmuuttaneiden nuorten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistaa kokemus osallisuudesta sekä mahdollisuus kehittää kielitaitoa ja uudessa kotimaassa tarvittavia tietoja ja taitoja (THL 2023.)
Järjestöjen merkitys julkisen sektorin tukena nuorten työelämäosallisuuden vahvistajana on jatkossakin tärkeää. Yhdenkin nuoren kiinnittyminen yhteiskuntaan säästää yhteiskunnan varoja merkittävästi. (Esim. THL & Sitra 2018.)
Väestön ikääntyminen yhteiskunnassamme jatkaa kasvuaan – sosiaali- ja terveysalalla on työvoimapula
Tulevaisuudessa väestö jatkaa ikääntymistään, työikäisten määrä vähenee, joka lisää entuudestaan sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa ja horjuttaa hyvinvointivaltion rahoitusta. (Sitra 2023.)
Alan työvoimapulaan vaikuttavat mm. alaan liittyvät yksipuoliset mielikuvat sekä sukupuolisegregaatio, ja niiden muuttamiseksi tarvitaan lisää tukea ja ratkaisuja sekä menetelmiä. (Sitra 2020, Nuorisotutkimusseura & Otus: Purkutalkoot -hanke 2019, Työ- ja elinkeinoministeriö 2021.)
Vanhustyön veto- ja pitovoimaa tulee edistää, jotta alalle löydetään uusia nuoria tekijöitä.
Tutkimusten ja kokemuksemme mukaan vanhustyön vetovoimaisuuden edistäminen edellyttää samanaikaisesti toimenpiteitä yksilön, työyhteisön ja yhteiskunnan tasolla. (TTL 2022.)
Nuoret eivät näe vanhustyötä houkuttelevana uravaihtoehtona. Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen kevyitä ja positiivisia kokemuksia vanhusten parissa, jotta vanhusala ja sen moninaiset uramahdollisuudet nähtäisiin kiinnostavana vaihtoehtona (TAT & AMKE 2019).
Jotta vanhustyön veto- ja pitovoima nuorten keskuudessa paranisi, on tehtävä uudenlaista yhteistyötä nuoria ohjaavien tahojen, oppilaitosten sekä vanhusalan työyhteisöjen välillä sekä kiinnitettävä huomiota työelämässä nuorten ohjauskäytänteisiin sekä työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. On myös pohdittava, miten maahanmuuttaneiden nuorten kielitaitoa voidaan vahvistaa, jotta he voivat siirtyä opintoihin ja työelämään.
Sukupolviälykäs työelämä hyödyntää eri ikäisten ja taustaisen ihmisten vahvuuksia ja voimavaroja
Yhteiskunnassa tarvitaan myös yhä enemmän väyliä sukupolvien väliseen tavoitteelliseen vuorovaikutukseen, ymmärrykseen ja solidaarisuuteen. Mitä paremmin ymmärrämme eri sukupolvien edustajia, sitä helpompaa meidän on kohdata toisiamme ja toimia yhteisissä tilanteissa tietoisemmin, sekä pärjätä työelämässä eri ammateissa. Ymmärrys parantaa myös yhteiskunnan jäsenten yhteenkuuluvuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Tällä on myös positiivinen kansantaloudellinen merkitys. (Biggs & Lowenstein 2011, Kansalaisfoorumi 2020, EU:n Eurooppa 2020 strategia.)
Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty tutkittua tietoa, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kentältä kertynyttä hiljaista tietoa ja otettu kohderyhmät mukaan kehittämistyöhön. Toimintamallia on kehitetty yhteiskehittämisen avulla jatkuvasti paremmaksi, jotta se vastaisi paremmin tämänhetkisiä tarpeita niin yhteiskunnassa, työelämässä, kuin yksilöiden tasolla.
Työn ja opintojen ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat nuoret.
Ensisijaisena kohderyhmänä toiminnassa on työn ja opintojen ulkopuolella olevat 17–29-vuotiaat nuoret, joita kiinnostaa sote-alaan ja vanhustyöhön tutustuminen. Toiminnasta hyötyvät parhaiten nuoret, joilla ei ole työkokemusta, ja jotka tarvitsevat tukea työelämään siirtymiseksi, mielekästä tekemistä arkeensa, vahvistusta työelämätaidoillensa tai kielitaidollensa ja tukea tulevaisuuden suunnitelmiensa selkeyttämiseen.
Tunnistettuja asiakasryhmiä ovat: alasta kiinnostuneet, omaa paikkaansa etsivät, maahan muuttaneet, pitkään kotona lasten kanssa olleet sekä alanvaihtajat.
Ohjelmasta hyötyvät myös ne nuoret, jotka ovat opintojen piirissä, mutta tarvitsevat erityistä tukea työelämään siirtymiseksi.
Toiminta soveltuu hyvin myös niille nuorille, jotka eivät ole ammatillisesti kiinnostuneita vanhustyöstä, mutta kaipaavat vahvistusta työelämässä tarvittaville taidoilleen sekä hyötyvät ryhmän ja kannustavan ohjaajan tuella työelämään siirtymisestä.
Vanhusalan ammattilaiset
Vanhusalan ammattilaisilla on iso vaikutus siihen, millaisena nuoret näkevät vanhustyön työympäristönä. Nuoret kaipaavat lämmintä vastaanottoa, mukaan ottamista, sitä että heidän potentiaalinsa tunnistetaan sekä kannustavaa asennetta, joka saa jännityksen katoamaan.
Vanhusalan ammattilaiset toimivat parhaimmillaan nuorten esikuvina ja alalle innostajina sekä siirtävät arvokasta hiljaista tietoa sukupolvelta toiselle. He kuitenkin tarvitsevat tukea nuorten vastaanottamiseen ja ohjaamiseen, jotta kokemus nuorten ryhmätoiminnasta on mielekästä ja hyödyllistä kaikille osapuolille. Parhaimmillaan nuorten ohjaaminen työelämässä lisää kokemusta työn merkityksellisyydestä.
Nuoria ohjaavat toimijat
Jotta nuoret löydetään, tarvitaan verkostoja. Nuorten parissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset ovat ratkaisevassa roolissa nuorten kannustamisessa mukaan toimintaan. Yhteistyöstä hyötyvät myös nuoria ohjaavat toimijat, jotka etsivät ratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin.
Ikääntyvät henkilöt
Vanhuspalveluiden piirissä olevat ikääntyneet toivovat arkeensa mielekästä tekemistä ja enemmän aikaa kiireettömään kohtaamiseen, joka vähentää kokemusta yksinäisyydestä. (THL 2022.)
Trainee-ohjelmissa nuorten ja palvelutalon tai hoivakodin asukkaiden välinen kiireetön vuorovaikutus on tärkeässä roolissa siinä, että nuoret kokevat onnistumisen kokemuksia työelämässä. Iäkkäiden aito kiinnostus nuoria kohtaan ja heiltä saatu jatkuva kannustava ovat merkityksellinen asia nuorille.
Ikääntyvät ovat tärkeässä roolissa sukupolvikokemusten, kulttuurin, perinnetiedon, arvojen ja asenteiden välittämisessä nuorille. Yhteiset, ohjaajan tukemat tai käynnistämät keskustelut nuorten ja ikäihmisten välillä parhaimmillaan synnyttävät sukupolviälykästä toimintaa tai oppimista.
Ohjelmissa nuorten ja iäkkäiden yhteinen tekeminen rakennettaan molempien osapuolten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Yhdessä voidaan opetella esimerkiksi uusia taitoja, tai jakaa olemassa olevia taitojaan toisilleen (esimerkiksi ikääntynyt neuvoo puutarhanhoitoa nuorelle tai nuori perehdyttää ikääntynyttä digipelien maailmaan).
-
Ohjausresurssi
Toiminnan ytimessä on vahva tuki nuorten ryhmälle, joka edellyttää selkeää resursointia eli ohjauksesta vastaavan henkilön työaikaa. -
Asiantuntijuus
On hyvä ymmärtää työn ja opintojen ulkopuolella olevien nuorten moninaisia tilanteita, sidosryhmiä ja toimintaympäristöä. Ohjausosaamisessa edesauttaa voimavara- ja ratkaisukeskeinen ohjausote, hyvät, monipuoliset vuorovaikutustaidot sekä kyky toimia ja ymmärtää moninaisuutta. Parhaimman ohjauskokemuksen nuorille tarjoaa ohjaaja, jolla on vahvaa kokemusta sekä haastavassa asemassa olevien nuorten ohjaustyöstä että moniammatillisesti toteutettavasta vanhustyöstä. -
Verkostotyö ja osapuolten sitouttaminen
Onnistuneeseen, kaikkia osapuolia hyödyttävän lopputuloksen varmistamiseksi tulee rakentaa dialogia nuoria ohjaaviin tahoihin sekä nuoria vastaanottavien vanhustyöyhteisöihin. -
Onnistuneen kohtaamisen varmistaminen
Riippuen ympäristöstä, jossa nuorten ryhmätoimintaa toteutetaan, vastaanottava henkilökunta voi olla moninainen sekä erikokoinen. Esimerkiksi erilaisissa iäkkäiden palveluasumisen ympäristöissä henkilökunta on vuorotyössä, sijaisia, harjoittelijoita ja keikkalaisia saattaa olla paljon. On hyvä tiedottaa ja sparrata työyhteisöä nuorten ryhmän vastaanottamiseen. -
Saattaen vaihto kohti seuraavaa askelta
Nuorten onnistuneen työelämäkokemuksen takaamiseksi on hyvä tietää, kuinka nuori saatellaan jatkopoluille. Jatkopolku voi olla yksilöllinen työkokeilu ryhmäjakson päätteeksi, vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen nuorelle, opintoihin hakeutuminen, palkkatuetun työn aloittaminen tai ohjaus nuoren tarvitsemaan palveluun tms. Nuorelle ei saa jäädä tunnetta, että hän jää vaille tietoa siitä, mitä tehdä ryhmätoiminnan päättyessä. -
Ohjelman levittäminen
Ohjelmaa on toteutettu onnistuneesti ympäri Suomea vanhustyön ympäristöissä palvelutaloissa, hoivakodeissa ja muistisairaiden yksiköissä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Vanhustyön Trainee -toiminta tarjoaa mentorointiapua toimintamallin käyttöön ottamiseksi.
Haluatko hyödyntää toimintamallia – ota yhteyttä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Vanhustyön Trainee -toimintaan. Me autamme mielellämme!
www.valli.fi/trainee
VALLIn Trainee-ohjelma on todettu kymmenen vuoden aikana vaikuttavaksi tavaksi edistää nuorten työelämäosallisuutta sekä hyvinvoinnin kokemusta. Lisäksi se tuottaa merkittäviä hyvinvointivaikutuksia myös toiminnassa mukana oleville ikäihmisille ja lisää sosiaali- ja terveysalan sekä vanhustyön vetovoimaa nuorten keskuudessa.
Toimintamallin erityisyys on, että se että se vastaa samanaikaisesti useaan erittäin ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen haasteeseen.
Vaikutukset nuorille
- Ohjelma tarjoaa työkokemusta, kehittää työelämätaitoja ja kiinnittää nuoria työelämään ja opintoihin.
- Ohjelma vahvistaa nuorten sosiaalisia taitoja, sekä rohkeutta kohdata ikäihmisiä ja erilaisia ihmisiä työelämässä
- Ohjelma auttaa nuorta tunnistamaan omat vahvuudet työelämässä
- Ohjelma auttaa maahanmuuttaneita nuoria integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja vahvistaa kielitaitoa
- Ohjelma auttaa nuorta selkeyttämään tulevaisuuden suunnitelmia
- Ohjelma lisää sosiaali-ja terveysalan sekä vanhustyön vetovoimaa
Vuonna 2022 ohjelmaan osallistuneista nuorista (n12 ja keskiarvo asteikolla 1-5)
- 100% koki ohjelman vahvistaneen heidän työelämätaitojaan (4,5) ja tulevaisuuden suunnitelmiaan (4.6).
- 100% koki ohjelman vaikuttaneen positiivisesti omaan elämäntilanteeseen ja hyvinvoinnin kokemukseen. (4.8)
- 100% koki motivaation töitä ja opintoja kohtaan kasvaneen (4.7)
- 100% koki ohjelmassa onnistumisen kokemuksia työelämässä (4,9)
- 100% koki saaneensa ohjelman aikana lisää rohkeutta ja taitoa olla vuorovaikutuksessa eri ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa (4.5)
- 100% koki ohjelman lisänneen itseluottamusta (4.7) ja itsetuntemustaitoja (4.6)
- 100% maahanmuuttajataustaisista nuorista koki kielitaitonsa vahvistuneen ohjelman aikana (5)
Toiminta innostaa nuoria sote-alalle ja vanhustyöhön:
Vuonna 2021-2022 Trainee-ohjelman osallistuneista nuorista (n22)
- 82% päätti hakea sote-alan opintoihin Trainee-ohjelman päätteeksi
- 43% jatkoi työkokeilua vanhustyössä
- 27% työllistyi vanhustyöhön ilman tutkintoa määräaikaiseen työsuhteeseen. (useammat osallistujista olisivat halunneet työllistyä alalle, mutta alan koulutusvaatimusten johdosta työllistyminen ilman tutkintoa on haastavaa)
- 100%:lle osallistujista muodostui positiivinen kuva ohjelman aikana ikäihmisistä ja vanhustyöstä (vuonna 2022 keskiarvo 4.8 asteikolla 1-5)
-
100% koki saaneensa uutta tietoa sote-alan opinto- ja työllistymismahdollisuuksista
Vaikutukset iäkkäille
- Oma toimijuus ja osallisuuden kokemus lisääntyy
- Toimintakyky pysyy yllä tai paranee, kun on enemmän mahdollisuuksia yhteisölliseen toimintaan, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ulkoiluun
- Yksinäisyyden kokemus vähentyy
- Ikäihmiset saavat iloa, virkistystä ja merkityksellisyyden kokemuksia arkeensa, kun saavat jakaa elämänviisauttaan ja palan historiaa nuoremmille ikäpolville
Vaikutukset iäkkäiden parissa toimiville työyhteisöille
- Ymmärrys sekä taito ohjata ja kohdata erilaisista taustoista tulevia nuoria kehittyy
-
Työyhteisön kyky vastaanottaa erilaisista taustoista tulevia nuoria työelämään vahvistuu
-
Työn merkityksellisyyden kokemus vahvistuu, kun saa jakaa omaa osaamistaan, sekä siirtää hiljaista tietoa nuorille
- Ymmärrys ja osaaminen oman työyhteisön vaikutuksesta vanhusalan vetovoimaisuuden lisäämiseksi selkeytyy
- Yhteistyö nuorten parissa toimivien tahojen kanssa lisääntyy, työyhteisöön saadaan uusia työkokeilijoita, vapaaehtoisia, opiskelijoita ja alalle tekijöitä
- Asukastyytyväisyys kasvaa, kun iäkkäät saavat mielekästä tekemistä ja kiireetöntä aikaa nuorilta
Vaikutukset yhteiskunnalle
- Syrjäytynyt tai vaikeasti työllistyvä nuori saa työkokemusta ja onnistumisen kokemuksia työelämästä, löytää tulevaisuuden suunnan, sekä kiinnittyy opintoihin, työelämään tai sinne johtavalle polulle
-
Ohjelma edistää maahanmuuttaneiden nuorten kotoutumista ja vahvistaa kielitaitoa
- Iäkkäiden ja nuorten kokema yksinäisyys vähentyy
-
Sote-alan ja vanhusalan vetovoimaisuus lisääntyy
- Sote-alan koulutukseen saadaan uusia hakijoita ja opintojen keskeyttämiset vähentyvät
- Ennakkoluulot vähenevät, yhteisöllisyys ja välittämisen kulttuuri lisääntyvät, kun sukupolvet kohtaavat ja oppivat toinen toisiltaan
Vaikuttavuus
- Ohjelma tuottaa inhimillistä vaikuttavuutta toiminnan kohderyhmille sekä taloudellista vaikuttavuutta yhteiskunnalle.
- Kymmenen vuoden aikana ohjelman on todettu lisäävän vanhustyön vetovoimaa merkittävästi osallistujien keskuudessa sekä kiinnittävän nuoria sosiaali- ja terveysalalle, sekä vanhustyöhön, johon tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän tekijöitä väestön ikärakenteen muuttuessa.
“Se että sain viettää kuukauden vanhustyössä kannustavan ohjaajan tuella pitkän työttömyyden jälkeen, oli minulle käänteentekevä kokemus, jonka myötä sain pitkästä aikaa suuntaa elämälleni”
-Trainee-ohjelmaan osallistunut nuori, joka työllistyi ohjelman myötä vanhustyöhön ja opiskelee tällä hetkellä oppisopimuksella lähihoitajaksi
Kansikuva
