Työelämätulkki kulkee asiakkaan rinnalla ja tukee työllistymisprosessissa alkuhaastattelusta työsuhteen alkuun ja myös työsuhteen aikana. Työelämätulkki on myös työnantajan tukena rekrytointiprosessin aikana.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Eri selvitysten (mm. Ammattibarometri, Naturpoliksen työvoimatarve-selvitys) ja yrityskontakteissa saatujen palautteiden perusteella (esim. JobBoost –hanke) Koillismaan yrityksillä on jatkuvia rekrytointihaasteita. Useat toimialat (mm. logistiikka-, hoiva-, puhtaanapito- sekä majoitus- ja ravitsemisalat) kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Samaan aikaan, laskusta huolimatta, työttömyysluvut ovat pysyneet kohtuullisen korkeina ja kääntyneet osittain nousuun vuoden 2023 alussa. Tammikuussa 2023 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Puolangalla 20%, Posiolla 15,4%, Pudasjärvellä 15%, Taivalkoskella 12,1% ja Kuusamossa 9,9%. Alueen työttömyystilastoissa korostuu myös tietyt erityisryhmät kuten yli 50-vuotiaat, joita työttömistä on esimerkiksi Kuusamossa lähes 45%. Ulkomaalaisesta työvoimasta työttömänä on kunnittain n. 20-80% ylittäen valtakunnallisen luvun. Työttömillä nuorilla on puolestaan erilaisia työllistymistä hidastavia tai estäviä haasteita. Toimijoiden kokemuksien ja asiakkaiden palautteiden mukaan haastavassa työmarkkina-asemassa olevien kohderyhmien kestävän työllistämisen tukeminen vaati pitkäkestoisia toimenpiteitä ja resursseja, jotka mahdollistavat työpaikoille asti ulottuvan tuen.
Koillismaan alueen kunnat eivät ole olleet mukana kuntakokeiluissa. Tämä on aiheuttanut kurottavaa toimintamallien ja tiedolla johtamisen kehittämiseen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Työkyvyn tuen palvelut ovat murroksessa hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde kehittää työkyvyn tuen palveluita ja kuntien työllisyyden hoidon rajapinnan nivominen tiiviiseen yhteistyöhön työkyvyn tuen palveluiden kanssa on pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemisessa avainasemassa. Työkyvyn tuen palveluiden merkitys on noussut esiin erityisesti Pudasjärven kaupungin Vahvaksi - hankkeen ja työllistävien yhdistysten Osallisuudella työkykyä -ESR-hankkeen myötä vuosina 2020-2023.
Work & Stay - kokonainen elämä Koillismaalla hankkeessa suunnataan toimenpiteitä kaikkiin edellä mainittuihin ongelmakohtiin. Toimenpiteillä edistetään ja uudistetaan heikoimmin työmarkkinoille kiinnittyvien työnhakijoiden kestävää työllistymistä tarjoamalla henkilökohtaista ja pitkäkestoista tukea asiakkaan polulle ja lisäämällä ammattitaitoista resurssia verkostoon. Palveluita kehittämällä ja viestintää sekä markkinointia tehostamalla ja uudistamalla tavoitetaan myös uusia potentiaalisia osaajia työskentelemään ja jäämään alueelle. Hankkeella vastataan niin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun kuin Lapin maakuntaohjelmien strategisiin painopisteisiin erityisesti osaavan työvoiman saatavuuden, kansainvälisyyden ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista.
Työelämätulkki mallia rakennetaan yhteistyössä hankkeen osatoteuttajien kanssa (Kuusamon kaupunki, Ksakki ry, Taivalkoski ja Puolanka). Jokaiselle osallistuvalle paikkakunnalle rakennetaan oma paikallisiin tarpeisiin sopiva malli. Osatoteuttajien välisellä yhteiskehittämisellä edistetään toimijoiden osaamisen lisäämistä sekä toiminnan vaikuttavuutta.
Pudasjärvellä työelämätulkki mallin kehittämiseen osallistuvat hankkeen kaksi työelämätulkkia, verkostokoordinaattori sekä Pudasjärven kaupungin työllisyyspäällikkö. Yhteistyötä mallin kehittämisessä on tehty myös paikallisten te-asiantuntijoiden (myöhemmin työllisyyspalveluiden omavalmentajien) kanssa.
Työelämätulkki-mallia rakennetaan osaksi Pudasjärven työllisyyspalveluiden omavalmentajien työnkuvaa ja kehitetään uudenlaisia, ei-lakisääteisiä, työllisyyttä tukevia palveluita. Asiakkaalle tarjotaan pitkäkestoista tukea, jolla voidaan vaikuttaa myös asiakkaan motivaatioon ja työkykyyn.
Mallia rakennetaan yhteistyössä osatoteuttajien kanssa. Hanke monipuolistaa alueen työllisyyspalveluiden, työllisyyspalvelupisteiden ja välityömarkkinoiden toimintaedellytyksiä ja asiantuntemusta, antaa valmiuksia toiminnan vaikuttavuuden seurantaan sekä toimintaympäristön muutokseen varautumiseen. Hankkeen avulla kehitetään verkostoyhteistyötä ja sitä kautta asiakkaan polkuja sujuvammiksi ja oikea-aikaisemmiksi. Hankkeen kautta työllisyyden toimijoiden roolit ja palveluprosessit selkiytyvät niin paikallisella kuin alueellisella tasolla.
Työelämätulkki mallissa kiinnitetään erityistä huomiota heikoimmin työmarkkinoille kiinnittyviin työttömiin työnhakijoihin seuraavissa ryhmissä: nuoret, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat ja maahanmuuttajat.
On todettu, että työttömäksi ilmoittautuneiden työllistyminen on todennäköisintä ensimmäisen 100 työttömyyspäivän aikana. Ensimmäisessä vaiheessa työelämätulkki-mallia sovelletaan vasta työttömäksi jääneisiin, vastavalmistuneisiin, nuoriin (alle 29v.) ja maahanmuuttajataustaisiin.
Työttömyyden pitkittyessä, usko omaan työllistymiseen voi madaltua, joten tässäkin kohderyhmässä rinnallakulkijan motivointi ja tuki voi tulla tarpeeseen.
Työllistymisen haasteina voi olla esim. osaaminen (ei ammatillista koulutusta, osaaminen tarvitsee päivitystä, tarvitsee lyhytkorttikoulutuksia esim. työturvallisuuskortin), digi- ja työnhakutaidot, työkyky tai kielitaito. Näihin asioihin voidaan työelämätulkkimallilla tarjota tukea työnhakijalle.
1. Alkukartoitus
Jokaiselle asiakkaalle tehdään alkukartoitus, jossa käydään läpi perustiedot: koulutus, työkokemus, muu osaaminen (esim. harrastusten kautta), kiinnostuksen kohteet, työnhakutaidot (CV, työhakemus), kielitaito, terveys ja työkyky (ohjaus työttömien terveystarkastukseen). Lisäkysymyksinä olisi hyvä kartoittaa asiakkaan elämäntilanne, motivaation/itseluottamuksen taso, tulevaisuuden toiveet. Tarpeen mukaan tukena alkuhaastattelussa Ohjaten Uralle- kyselylomake.
2. Palvelusta hyötyvän asiakkaan palvelutarpeen arviointi
Asiakkaalla on hyvät työnhakuvalmiudet: osaa tehdä hyvän CV:n ja työhakemuksen (tietotekniset taidot), osaaminen on ajantasaista haettavaan työhön verrattuna -> ei tarvitse tukea työnhakuun.
Asiakas tarvitsee neuvoa ja ohjausta CV:n ja työhakemuksen tekemiseen (tietotekniset taidot, ei ole CV:tä tai tarvitsee päivitystä), neuvonta ja ohjaus muihin tarpeenmukaisiin palveluihin, työnhaku ja koulutusvinkit -> työelämätulkin kevyt ohjaus ja neuvonta.
Asiakkaalla on haasteita CV:n tai työhakemuksen tekemisessä itsenäisesti, osaamisessa, kielitaidossa, työkyvyssä. Asiakas tarvitsee enemmän tukea työnhakemiseen, tarpeenmukaisten palveluiden pääsemiseen ja työsuhteen alkuvaiheessa työpaikalle -> työelämätulkin tuki
3. Tuki rekrytointiprosessin aikana
Työnhakija: Tukena esimerkiksi työkokeilu- tai työpaikan löytämisessä, sopimusten tekemisessä sekä sopivien työtehtävien tunnistamisessa. Työelämätulkki jalkautuu tarvittaessa asiakkaan tueksi työpaikalle esimerkiksi haastatteluvaiheessa tai sopimuksen tekemiseen.
Työnantaja: Työelämätulkki on tarvittaessa työnantajan tukena selvittämässä ja neuvomassa työsuhteeseen liittyviä palkkatuissa, työolosuhteiden järjestelytuissa ja muita rekrytointia helpottavissa tukitoimissa. Työkokeilun aikana tukena haasteiden ilmetessä.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Työelämätulkki toimintamallin tavoitteena on, että asiakkaan palvelupolku etenee saumattomasti ja nopeasti työhön, koulutukseen tai asiakkaan kannalta muuhun tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Mallin avulla rakennetaan luottamuksellinen, motivoiva ja työllistymistä edistävä prosessi, jossa työnhakija saa jo varhaisessa vaiheessa tuekseen rinnalla kulkevan työelämätulkin, joka tukee työnhakijaa yksilöllisten tarpeiden mukaan työllistymisprosessissa alkuhaastattelusta työsuhteen solmimiseen ja myös työsuhteen alussa. Malli kehitetään osaksi työllisyyspalveluiden omavalmentajien työnkuvaa, jolloin asiakkaan rinnalla kulkee sama asiantuntija, joka tuntee hänen tilanteensa.
Työelämätulkki on myös työnantajan tukena rekrytointiprosessin alkuvaiheessa tukemalla työnantajia esimerkiksi työntekijälle sopivien työtehtävien ja -tapojen tunnistamisessa, erityisesti osatyökykyisten ja maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kanssa. Näin varmistetaan kestävän työllistymisen onnistumisen edellytykset.
Työelämätulkkimallin mukaista lisätukea tarjotaan vain asiakkaille, jotka voivat hyötyä kevyestä lisätuesta työllistymiseen. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään pääasiassa nuoriin, vasta valmistuneisiin ja työnhakijaksi tuleviin. Työttömyyden pitkittyessä on syytä arvioida tuen tarvetta uudelleen myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tuen tarve ei välttämättä ole pitkä ja tarvittavia lisätoimenpiteitä voidaan yhdistää asiakkaan muiden viranomaistapaamisten yhteyteen.
Hankkeessa rakennettu työelämätulkkimalli vastaa hyvin työnhakijan pitkäkestoisen tuen tarpeeseen. Mallissa tarjotaan rinnalla kulkemista asiakkaan tarpeen mukaan, myös työpaikalle tai terveyspalveluihin. Tämä toimenpide onnistui hankkeessa hyvin. Toimintamalli jalkautetaan soveltuvin osin Pudasjärven työllisyyspalveluiden omavalmentajan työnkuvaan.
Arvioinnissa Pudasjärven osalta oli mukana 84 asiakasta. Asiakkaat keskimäärin Pudasjärvellä olivat iäkkäämpiä ja heidän koulutustasonsa oli matalampi, kuin muiden kuntien asiakkaat keskimäärin. Vaikuttavuuden arviointiin oli käytössä uusi mittari työllistymispotentiaalin arviointi, jossa arvioitiin puolen vuoden aikana avoimille työmarkkinoille työllistymisen mahdollisuutta. Pudasjärveläisillä asiakkailla potentiaali oli 4% erinomainen, 20% hyvä, 19% kohtalainen, 19% heikko ja 38% ei tavoitteena. Ei tavoitteena olevien suuri määrä johtui siitä, että usealla asiakkaalla työllistyminen ei ollut ajankohtaista puolen vuoden sisällä, vaan tärkeintä heillä oli ajankohtaista työkyvyn selvittely tai maahanmuuttajilla kotoutumiskoulutukset. Hankkeen toimenpiteissä Pudasjärvellä tarjottiin muita kuntia enemmän lyhytkorttikoulutuksia ja jalkautumisia oli keskivertoarvoa vähemmän. Pudasjärven asiakkaat arvioivat asiakkaan kokeman hyödyn palvelusta kouluarvosanaksi muutettuna 8+, tämä oli kuntien keskiarvoa.
Hankkeessa toimenpiteet lopettaneille asiakkaille on tehty palautekysely, vastauksia on saatu 23. Palaute ollut positiivista. Kysyttäessä ”Suosittelisinko hanketta (asteikolla 1–10)” vastausten keskiarvo on 8,39 ja ”hyödyin hankkeen palveluista” (asteikolla 1–6) vastausten keskiarvo on 4,78. Mikko Kesä Oy:n tekemän kyselyn mukaan Pudasjärven asiakkaat arvioivat asiakkaan kokeman hyödyn työelämätulkkimallin palvelusta kouluarvosanaksi muutettuna 8+.
Asiakastyötä tekeviltä toimijoilta on kysytty palautetta hankkeessa tehdystä asiakasyhteistyöstä työelämätulkkimallin osalta. Kysely lähetettiin sähköpostilla 7 henkilölle ja vastauksia saatiin 4. Palautteessa tuotiin esille, että hankkeen työelämätulkin antama tuki asiakkaille on ollut tärkeä apu asioiden hoitamisessa eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Toimijoiden mukaan asiakkailta on tullut hyvää palautetta, ja toiminta on tukenut omavalmentajan työtä. Hankkeen aikana on kehitetty Pudasjärven työllisyys- ja kotoutumispalveluita niin, että työllisyyspalveluiden osaaminen on lisääntynyt ottamaan vastaan kotoutuja-asiakkaita, etenkin kotoutumisajan loppupuolella tai kotoutumisajan ulkopuolella olevia. Palautteessa nostettiin esille myös pelko, että palataan lähtötilanteeseen, kun hanke ja resurssit loppuvat. Kysymykseen ”Miten mielestäsi asiakkaillenne tarjottavat palvelut ovat kehittyneet sinä aikana, kun niitä on kehitetty Work & Stay -hankkeen toimenpitein (1 ei lainkaan - 6 erittäin hyvin)?” saadun palautteen keskiarvo oli 4,5.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.