Työkyvyn tuen konsultaatiomalli, Työkykyverkosto, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Työkykyverkosto on moniammatillinen konsultaatioryhmä, joka tuottaa uusia näkökulmia ja suosituksia hyvinvointialueen asukkaille, jotka tarvitsevat monialaista konsultaatiota työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen selvittelyn tueksi.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kahdeksasta kunnasta: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Alueen yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Sote- ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi koko Suomessa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Sote- ja pelastustoimen uudistuksen tarkoituksena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut kaikilla alueilla, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Keski-Pohjanmaalla hyvinvointialueuudistus tarkoitti sitä, että samaan organisaatioon siirtyivät: Soite-kuntayhtymän yksiköt, pois lukien Kruunupyy, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta Keski-Pohjanmaan alueen toiminnot, kolme vammaispalveluiden yksikköä Kårkulla-kuntayhtymästä, sekä osa Keski-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien työntekijöistä. Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää yhdenvertaiset julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. Soiten toiminnan ja kehittämisen keskiössä on Ihminen, inhimillisyys sekä innovatiivisuus, ”Ihminen keskiössä". Strategisia periaatteita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja lähellä ihmisen arkea oleva moniammatillinen asiantuntijuus.
Pohjanmaan ELY-keskusalueen lokakuun 2024 työllisyyskatsauksen työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on MannerSuomen alhaisin (6,9 %). Koko maassa vastaava osuus on 10,6 %. Syyskuuhun verrattuna työttömyysaste kasvoi 0,3 prosenttiyksikköä Pohjanmaan ELY keskuksen alueella ja 0,2 prosenttiyksikköä koko maassa. Lokakuun lopussa Pohjanmaan työ ja elinkeinotoimistossa oli kaikkiaan 17 399 työnhakijaa, mikä on 438 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työnhakijoista oli työssä olevia 5 166, joista 2 540 oli kokoaikaisessa työssä, 2 123 osa-aikatyössä ja 503 työ ja elinkeinohallinnon palveluilla työllistettynä. Työllistettyjen määrä pienentyi 92 henkilöllä ( 15,5 %) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työnhakijoista oli työttömiä työnhakijoita 7 856, mikä on 930 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuna 719 eli 32 ( 4,7 %) vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli lisäksi 402, mikä on 15 henkilöä ( 3,6 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Työttömien työkykyongelmien heikko tunnistaminen voi pitkittää työttömyyttä ja johtaa entisestään heikkenevään työ- ja toimintakykyyn. Työttömille on taattava pääsy terveystarkastuksien lisäksi tarpeen mukaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin ongelmien monimutkaistumistumista ennaltaehkäisevästi, ensisijaisesti varhaisessa vaiheessa, mutta myös työttömyyden kaikissa vaiheissa. Se edellyttää asiakasta tapaavilta asiantuntijoilta riittävää asiantuntemusta työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamisessa, työ- ja toimintakyvyn arvion oikea-aikaisuuden määrittelemisessä, kuntoutustarpeen arvioinnissa, sekä kuntoutusten ja muiden työkyvyn tuen palveluiden suunnittelussa. Moni sote- ja työllisyydenhoidon ammattilainen kaipaa ja tarvitsee tukea, sekä konsultaatioapua omassa työssään pohtiessaan näitä asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn, sekä työllistymisen tuen tarpeita ja tehdessään arviointia oikea-aikaisen palveluohjauksen suhteen.
Työkykyverkoston toimintamallin kehittämisellä pyritään auttamaan kohderyhmän asiakkaiden työkyvyntuen ratkaisujen löytymistä, palveluvaihtoehtojen arviointia, sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen suunnitelman laatimisesta niissä tilanteissa, joissa tavanomainen yhteistyö ja palvelut eivät ole olleet riittäviä.
Työkykyverkoston toiminta kiinnittyy hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin painopisteisiin: ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa, vahvat peruspalvelut ja päivystävä keskussairaala alueella, vaikuttavuutta hyvällä johtamisella sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävillä ratkaisuilla, sekä yhteistyöllä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Keski-Pohjanmaalla. Työkykyverkoston kehittämistyö tulee kiinnittymään myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian kriittisiin menestystekijöihin: ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen vaikuttava palvelu, sekä moniammatillinen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio. Soiten yhdeksi ydinprosessiksi on valittu Työ- ja toimintakyvyn tukeminen, johon Työkykyverkoston toimintamalli myös vahvasti sisältyy.
Työkykyverkoston toimintamallilla pyritään auttamaan kohderyhmän asiakkaiden työkyvyntuen ratkaisujen löytymistä, palveluvaihtoehtojen arviointia, sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen suunnitelman laatimisesta niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla on moninaisia työkyvyn haasteita ja työllistymisen esteiden syyt eivät ole aiemmista selvittelyistä huolimatta tiedossa tai tilanne on jumiutunut koska tavanomainen yhteistyö ja työllistymistä tukevat palvelut eivät ole olleet riittäviä.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on aloitettu jo aiemmin Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin suunnittelu yhteistyössä KP-Työkykyhankkeen kanssa. Työkyvyn tuen tiimin (Työkykyverkosto) toiminta käynnistyi suunnitteluvaiheen jälkeen elokuussa 2022, mutta vasta muutaman kuukauden toiminutta mallia oli tarve edelleen kehittää toiminnasta saatujen kokemusten karttuessa, jotta sen toiminta vastaa kohderyhmien tarpeeseen ja että Työkykyverkoston käsiteltäväksi ohjautuisivat ne asiakastilanteet, joissa tavanomaiset reitit ja yhteistyö eivät ole riittäviä.
Hankkeen päättyessä Työkykyverkoston toimintamallia on kehitetty ja muokattu toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta. Työkykyverkoston toimintaan ja kehittämiseen osallistuneet tahot ovat sitoutuneet organisaatio- ja asiantuntijatasolla sen toimintaan. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite on linjannut Työkykyverkoston toiminnan jatkuvan hankkeen jälkeen ja Työkykyverkoston toimintamalli on juurtunut hyvinvointialueen toimintaan..Työkykyverkoston vakiintunut kokoonpano säilyy organisaatiotasolla samana. Työkykyverkostoon osallistuu jatkossakin toimintaan sitoutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset hyvinvointialueen eri toimintayksiköistä ja Kelasta, sekä 1.1.2025 toimintansa aloittavan Keski-Pohjanmaan työllisyysalueen asiantuntijat. Työkykyverkoston koordinoivana hanketyöntekijänä toiminut kuntoutusohjaaja jatkaa Työkykyverkoston koordinointityössä hankkeen päättymisen jälkeen aikuissosiaalityössä. Työttömien terveydenhoitajan on linjattu 16.12.2024 osallistuvan jatkossa Työkykyverkostoon terveydenhuollon ammattilaisen roolissa.
Työkykyverkostoon on koottu moniammatillinen konsultaatioryhmä, johon osallistuu TE- palveluiden-, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita, terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon lääkäreitä, Soiten ja Kelan kuntoutuksen asiantuntijoita, psykologi, sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiantuntijoita. Toimintamallia on hankeaikana edelleen kehitetty ja muokattu Työkykyverkoston toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta yhdessä verkostoon sitoutuneiden vakituisten toimijatahojen kanssa niin, että se on juurrutettavissa osaksi työkyvyn tuen palveluita olemassa olevin resurssein. Ammattilaisten roolien ja tehtävien kehittäminen ja selkeyttäminen on ollut yksi tärkeä osa kehittämistyötä toiminnan juurtumisen mahdollistamiseksi.
Työkykyverkoston koordinaattori: Koordinoi ja tukee Työkykyverkoston toimintaa ja toimii yhdyslinkkinä verkoston jäsenten välillä. Koordinaattori suunnittelee ja järjestää Työkykyverkoston kokoontumiset: sopii eri kuntien terveyskeskuslääkäriresurssit, sekä kutsuu verkostoihin tarvittavat asiakkaan muut työntekijät tai hoitotahot. Hän vastaanottaa uusien asiakkaiden ohjaukset Työkykyverkostoon ja toimii lähettävän tahon yhdyshenkilönä sopien heidän kanssaan asiakaskohtaisesti Työkykyverkoston ajankohdan. Koordinaattori toimii tarvittaessa konsultoivana työntekijänä esim. lähettävälle taholle ennen Työkykyverkostoon lähettämistä. Hän osallistuu kaikkiin Työkykyverkostoihin, toimii niissä sihteerinä ja osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta. Koordinaattori kirjaa Työkykyverkoston käsittelyn aikana Työkykyverkoston konsultaation suositukset ja toimittaa ne lähettävälle taholle, sekä tallennettavaksi terveydenhuollon potilastietojärjestelmään. Koordinaattori tallentaa suositusten yhteenvedon sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Koordinaattori kehittää, tiedottaa ja raportoi Työkykyverkoston toiminnasta.
TE-palveluiden ja Työllisyyden kuntakokeilun asiantuntija: Toimii usein lähettävänä tahona. Hän antaa tietoa asiakkaan koulutus ja työhistoriasta ja niihin mahdollisesti liittyvistä haasteista sekä asiakkaan aiemmista työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisesta. Asiantuntija ottaa kantaa asiakkaan työnhakuvalmiuksiin, kertoo TE palveluiden ja työllisyyden kuntakokeilun mahdollisuuksista ja suosittelee asiakkaalle soveltuvia työllistymispalveluita. Hän osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta. Asiantuntija, toimiessaan lähettävänä tahona, toimittaa yhteenvedon Työkykyverkoston konsultaation suosituksista asiakkaalle, tukee ja ohjaa asiakasta asioiden hoitamisessa ja konsultaation suositusten toteuttamisessa oman vastuualueensa osalta. Asiantuntija osallistuu Työkykyverkoston kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen.
Terveyskeskuslääkäri: Tutustuu etukäteen asiakkaan terveystietoihin sekä kartoituslomakkeeseen. Osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta, antaa tietoa asiakkaan käyttämistä terveyspalveluista, tehdyistä tutkimuksista, diagnooseista ja kuntoutuksista. Informoi tutkimus- ja kuntoutusmahdollisuuksista, tekee tarvittavat lähetteet ja tapaa tarvittaessa asiakkaan vastaanotolla. Terveyskeskuslääkäri kirjaa lyhyen koosteen Työkykyverkoston käsittelyn pohjalta potilastietojärjestelmään tulevia jatkotutkimuksia varten. Kirjausten perusteella voidaan jatkossa tehdä lähetteet ja ajanvaraukset yhteisessä suunnitelmassa sovittuihin
terveydenhuollon toimenpiteisiin ja tutkimuksiin. Terveyskeskuslääkäri osallistuu Työkykyverkoston kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen.
Kuntoutuksen erikoislääkäri ja kuntoutussuunnittelija: Tutustuu etukäteen asiakkaan terveystietoihin, sekä kartoituslomakkeeseen. Osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta, sekä toimii mentorina terveyskeskuslääkärille (lääkäreille). Kuntoutuksen erikoislääkäri tai kuntoutuksen asiantuntija osallistuu Työkykyverkoston kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen.
Terveyspalveluiden psykologi: Tutustuu etukäteen asiakkaan terveystietoihin sekä kartoituslomakkeeseen. Hän kartoittaa asiakkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin osallistumishistorian tarvittavilta osin. Hän osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta. Psykologi tekee alustavaa arviota asiakkaan psyykkisestä voinnista ja vaikutuksesta tämänhetkiseen työ- ja toimintakykyyn, tuo esiin mahdollisten tarkentavien tutkimusten ja arviointien tarpeen, sekä täyttääkö asiakas tutkimuksiin hakeutumisen kriteerit, esim. neuropsykiatriset tutkimukset. Hän informoi ja suosittelee asiakkaalle soveltuvia mielenterveys ja kuntoutuspalveluita. Psykologi osallistuu Työkykyverkoston kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen.
Mielenterveys ja päihdepalveluiden kuntoutuskoordinaattori: Tutustuu etukäteen asiakkaan terveystietoihin, sekä kartoituslomakkeeseen, informoi asiakkaan toteutuneista mielenterveys ja/tai päihde palveluista. Hän suosittelee asiakkaalle soveltuvia mielenterveys ja/tai päihdepalveluita ja osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta. Kuntoutuskoordinaattori tukee ja ohjaa asiakasta sovitusti asioiden hoitamisessa ja konsultaation suositusten toteuttamisessa oman vastuualueensa osalta. Kuntoutuskoordinaattori kehittää ja tiedottaa Työkykyverkoston toiminnasta.
Kelan kuntoutuksen ratkaisuasiantuntija: Tutustuu etukäteen asiakkaan tietoihin ja kartoituslomakkeeseen. Ratkaisuasiantuntija selvittää asiakkaan tilanteen Kelan etuuksien ja palveluiden osalta ja osallistuu asiakkaan asian esittelyyn Työkykyverkostossa. Hän osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta, kertoo kuntoutusmahdollisuuksista ja suosittelee asiakkaalle soveltuvia kuntoutuspalveluita. Ratkaisuasianatuntija toimii konsultointiapuna asiakkaan Kelan etuuksiin ja palveluihin liittyen. Hän seuraa sovitusti asiakkaan asian etenemistä Kelassa ja tiedottaa lähettävää tahoa tarvittavin osin. Ratkaisuasiantuntija kehittää ja tiedottaa Työkykyverkoston toiminnasta.
Työkykyverkoston konsultaatio auttaa kohderyhmän asiakkaiden työkyvyntuen ratkaisujen etsimisessä, palveluvaihtoehtojen arvioinnissa ja suunnitelman laatimisessa niissä tilanteissa, joissa tavanomainen yhteistyö ei ole ollut riittävää. Työkykyverkoston konsultaatiossa sovitetaan yhteen eri viranomaisten ja kuntoutustahojen toimintaa asiakkaan tilanteen edistämiseksi sekä kehitetään edelleen viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä, sovitaan keskinäisen yhteistyön tekemisen tapoja, sekä käsitellään muita tarvittavia työkyvyntukemiseen ja kuntoutukseen liittyviä asioita. Työkykyverkoston laatimat moniammatilliset konsultaation suositukset täydentävät muita, aiemmin laadittuja suunnitelmia. Työkykyverkoston konsultaatio on kertaluonteinen, eikä se muuta olemassa olevaa asiakkuutta, hoitotahoja tai palveluita.
Työkykyverkoston konsultaatiossa asiakastyötä tekevä ammattilainen (lähettävä taho) saa moniammatillista konsultaatio apua epäselvissä asiakastilanteissa. Ammattilainen saa tukea ja vahvistusta sille, ollaanko nyt oikealla polulla, ja vaihtoehtoisia näkemyksiä siitä, miten asiakkaan asiassa voisi edetä. Asiakastyötä tekevä ammattilainen voi syventää omaa työ- ja toimintakyvyn, sekä kuntoutustarpeen arvioinnin osaamistaan ja jakaa työ- ja toimintakykyyn liittyvää asiantuntemustaan.
Hankkeen aikana muutosta on mitattu seuraamalla Työkykyverkoston kokoontumisten, asiakasohjausten, verkoston konsultaatiossa olleiden asiakkaiden, sekä ilman verkoston käsittelyä konsultoitujen asiakkaiden määriä koko hankekauden ajan.
Hankkeen aikana (vuosina 2023+2024 ) :
- Yhteensä konsultoitu 110 asiakkaan asiassa, joista
- 2.12.2024 mennessä uusia asiakasohjauksia yhteensä 77 asiakasta (34+43)
- Työkykyverkoston konsultaatiossa on käsitelty yhteensä 84 (46+38) asiakkaan asiaa ja laadittu kaikille asiakkaille moniammatilliset konsultaation suositukset.
- Työkykyverkoston koordinoivia työntekijöitä on konsultoitu näiden lisäksi yhteensä 26 asiakkaan asiassa. Näitä asiakkaita ei ole päädytty viemään Työkykyverkostoon vaan on ohjattu ensisijaisiin palveluihin.
- Työkykyverkoston moniammatillisia kokoontumisia on toteutunut yhteensä 38 kertaa (19+19)
- lisäksi on toteutunut erilaisia kehittämiseen liittyviä kokoontumisia koko Työkykyverkostolla, sekä pienemmissä työryhmissä eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
Lisäksi hankeaikana muutosta on mitattu arvioimalla asiakaskohtaisesti ratkaisujen löytymistä ja konsultaation suositusten etenemistä. Keväällä 2024 tehtiin kehittämistyönä verkoston vakituisten toimijoiden kanssa työryhmissä kartoitus, jossa selvitettiin asiakaskohtaisesti miten Työkykyverkostossa laaditut moniammatilliset konsultaation suositukset ovat toteutuneet ja edistäneet asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointia, sekä kuntoutumisen ja työllistymisen etenemistä. Laajan kartoituksen tekeminen on työläs ja vaatii usean asiantuntijan työaikaa, ja siksi kohderyhmäksi rajattiin vuonna 2023 Työkykyverkoston konsultaatiossa olleet asiakkaat, joita oli yhteensä 46 henkilöä Soiten hyvinvointialueen eri kunnista. Tarkasteluajanjakso alkoi kunkin asiakkaan Työkykyverkoston konsultaation ajankohdasta ja päättyi ajankohtaan 1.4.2024. Asiakkaiden tilanteiden etenemistä konsultaation suositusten osalta tarkasteltiin Työkykyverkoston käytössä olevista eri asiakas- ja potilastietojärjestelmistä: terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä, Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston ja Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakastietojärjestelmästä, Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmistä, sekä Kelan Kelmu-järjestelmästä.
Kartoituksen tuloksena todettiin konsultaation suositusten edistäneen asiakkaiden tilanteita hyvin ja ne olivat pääasiassa toteutuneet hyvin. Asiakkaille oli käynnistynyt ja myönnetty konsultaatiossa suositeltuja työ- ja toimintakykyä selvittäviä tutkimuksia, kuntouttavia palveluita ja etuisuuksia. Joidenkin asiakkaiden kohdalla suositellut toimenpiteet eivät olleet vielä ehtineet tarkastelujakson aikana käynnistyä ja nämä tilanteet selittyivät pääasiassa tutkimuksiin ja kuntoutuksiin liittyvien ajanvarusten tai päätösten odottamisella. Pieni osa asiakkaista ei ollut halunnut Työkykyverkoston konsultaation suositusten mukaisien toimien käynnistämistä. Osa näistä asiakkaista oli kuitenkin myöhemmin yhteydessä lähettävään tahoon ja toivoivat suositusten mukaisteisten toimien uudelleen käynnistämistä. Liitteenä kuvio Työkykyverkoston moniammatillisten konsultaation suositusten toteutumisesta tarkasteluajanjakson aikana.
Työkykyverkoston konsultaatiossa suositellut työ- ja toimintakykyä selvittävät tutkimukset, kuntoutukset ja työllistymisen tuen palvelut vievät usein paljon aikaa ja koska ne etenevät prosessien omaisesti, niiden kokonaisvaikutukset ovat nähtävissä vasta kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua.
Lisäksi muutosta mitattiin hankeaikana Työkykyverkoston palautekyselyillä asiakkaille ja toimijoille.
Kuva
Työkykyverkoston jäsenet ovat työryhmissä keränneet tietoa Työkykyverkostossa 2023 laadittujen moniammatillisten suositusten toteutumisesta: tilanteiden etenemistä on tarkasteltu eri asiakas- ja potilastietojärjestelmistä * konsultaation suositusten osalta asiakaskohtaisesti. Tarkasteluajanjakso: Työkykyverkoston konsultaatio kerta - 1.4.2024 saakka. *Terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, Pohjanmaan työ -ja elinkeinotoimiston ja Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakastietojärjestelmä, Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, Kela/ Kelmu
- Yhteistyö
- Työkykyverkosto on monialainen yhteistyöverkosto ja sen toimintaan tarvittiin yhdessä kehitettyyn toimintamalliin sitoutuneet, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen laajan osaamisen omaavat ammattilaiset. Koska toimintamalli on monisektorinen ja dynaaminen yhteistyöverkosto, koordinoivaan ja konsultoivaan toimintaan tarvittiin myös laajan työkyky osaamisen omaava verkoston koordinaattori. Toimintamallia kehitettiin ja muokattiin jatkuvasti toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteiden, sekä muuttuneen toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti.
- Työkykyverkoston toimintamallin juurtuminen pysyväksi toiminnaksi vaati päättäjien ja johdon sitoutumista ja päätöksien tekemistä resurssien, vastuunjaon ja roolien osalta. Hankeaikana Työkykyverkoston toimintamallia kehitettiin ja muokattiin Työkykyverkoston toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteiden mukaisesti yhdessä vakituisten toimijatahojen kanssa niin, että se on käyttöönotettavissa olemassa olevin resurssein. Toimintamalliin kuvattiin Työkykyverkoston tehtävät, kokoonpano, roolit sekä toiminta- ja ohjauskäytännöt. Ammattilaisten roolien ja tehtävän jaon selkeyttäminen, työ- ja toimintakyky osaamisen vahvistuminen, sekä toimintamallin edelleen kehittäminen toiminnasta saatujen kokemusten myötä, olivat tärkeä osa hankkeen kehittämistyötä toimintamallin juurruttamiseksi osaksi verkoston asiantuntijoiden työtehtäviä ja työnkuvia.
- Työkykyverkoston koordinaattori teki yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa verkostoyhteistyön luomiseksi, ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, sekä eri paikkakunnille Työkykyverkostojen valmistelemiseksi. Koordinaatiotyö vaatii toimintaympäristön hyvää tuntemusta ja työaikaresurssia.
- Työkykyverkosto kokoontui Skype yhteydellä säännöllisesti kahden viikon välein. Työkykyverkoston kokoonpano vaihteli vakijäsenten ja muiden kutsuttujen osallistujien osalta ohjattujen asiakkaiden mukaan. Kokoonpanoon vaikutti myös terveyskeskuslääkäreiden osalta se, missä hyvinvointialueen kunnasta asiakkaat asuvat.
- Työkykyverkoston koordinoiva työntekijä koordinoi ja tuki Työkykyverkoston toimintaa ja toimii yhdyslinkkinä verkoston jäsenten välillä
- Lähettävät tahot tunnistivat omassa asiakastyössään asiakkaiden työkyvyn alenemisen ja tarpeen Työkykyverkoston konsultaatiolle, sekä asiakkuus kriteerien täyttymisen.
- Asiakkaan lähettävä taho on selvittänyt asiakkaan tilannetta ja tuen tarvetta kokonaisvaltaisesti.
- Asiakas on antanut luvan tietojen vaihtoon Työkykyverkostolle (Työkykyverkoston Y100-lomake), antanut oman arvion tämänhetkisestä työkyvystä, vahvuuksista ja voimavaroista.
- Asiakas ja lähettävä taho on täyttänyt Työkykyverkoston kartoituslomakkeen, joka toimii myös lähetteenä Työkykyverkostoon. Kartoituslomakkeen tarkoituksena on avata asiakkaan tilannetta –asiakkaan ja lähettävän tahon näkemys millaisia työ- ja toimintakyvyn haasteita ja vahvuuksia on, minkä verran työkykyä on jäljellä, sekä koota aikaisemmat palautteet, tutkimukset ja päätökset.
- Työkykyverkoston koordinaattori täydentää kartoituslomakkeen tietoja käytettävissä olevista asiakas/potilastietojärjestelmistä ja toimittaa suostumus- ja kartoituslomakkeet Työkykyverkostoon osallistuville tahoille noin viikkoa ennen verkoston konsultaatiokertaa.
- Työkykyverkoston jäsenet tutustuvat etukäteen toimitettuihin tietoihin (mm. Työkykyverkoston kartoituslomake).
- Työkykyverkoston konsultaatiossa esitellään asiakkaan tilannetta lähettävän tahon ja/tai muiden lähityöntekijöiden toimesta. Työkykyverkoston jäsenet antavat tietoa ja ottavat kantaa asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn selvittelyn, hoidon ja kuntoutuksen tarpeeseen, sekä suositeltaviin tukitoimiin ja palveluihin oman ammattitaitonsa ja vastuualueensa osalta.
- Työkykyverkoston koordinaattori kirjaa käsittelyn aikana Työkykyverkoston konsultaation suositukset ja toimittaa niistä yhteenvedon lähettävälle taholle, tallentaa suositusten yhteenvedon sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään, sekä toimittaa ne tallennettavaksi terveydenhuollon potilastietojärjestelmään.
- Terveyskeskuslääkäri kirjaa ja laatii Työkykyverkoston käsittelyn pohjalta tarvittavat tiedot terveydenhuollon potilastietojärjestelmään. Kirjausten perusteella voidaan jatkossa tehdä lähetteet ja ajanvaraukset yhteisessä suunnitelmassa sovittuihin terveydenhuollon toimenpiteisiin ja tutkimuksiin.
- Lähettävä taho tai konsultaation suosituksissa nimetyt muut tahot toimittavat konsultaation suositukset asiakkaalle, edistävät konsultaation suositusten toteutumista yhdessä asiakkaan kanssa ja toimivat asiakkaan tukena suositusten pohjalta. Asiakkuus säilyy koko prosessin ajan lähettävällä taholla.
Kuva
Työkykyverkoston ensisijainen kohderyhmä on Keski-Pohjanmaan työikäiset osatyökykyiset kuntalaiset. Osatyökykyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen. Osatyökykyisyyttä on monenlaista ja osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai vammaiset henkilöt. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Työkykyverkoston toiminta kohdentuu erityisesti niihin osa-työkykyisiin asiakkaisiin, joilla on moninaisia työkyvyn haasteita ja joiden kokonaistilanne on pitkittynyt tai jumiutunut ja joiden tilanteessa ns. peruspalveluissa on jo käynnistetty eri viranomaisten välistä yhteistyötä, mutta tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua, sekä asiakkaisiin, joiden kuntoutustarpeita pitäisi arvioida yhteisesti ja moniammatillisesti eri viranomaisten ja kuntoutuspalvelujen järjestäjien kanssa. Asiakkailla on usein sosiaalipalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuen tarvetta yhtä aikaisesti ja/ tai sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on ollut pitkäaikaista ja pirstaleista.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat ensisijaisen kohderyhmän parissa työskentelevät eri palvelusektoreiden ammattilaiset. Työkykyverkostoon on valittu osatyökykyisten parissa asiakastyötä tehneitä ammattilaisia. Asiakasymmärrys kohderyhmästä on kertynyt monipuolisen työkokemuksen ja koulutuksien myötä. Työkykyverkoston konsultaatiossa asiakkaiden tilanteita tarkastellaan yhdessä laajasti ja moniammatillisesti. Tämä kerryttää ammattilaisten asiakasymmärrystä asiakaskohtaisesti ja lisää myös ammattilaisten ymmärrystä koko tämän kohderyhmän erityispiirteistä ja tarpeista. Moniammatillinen konsultaatio kerryttää myös ammattilaisten laaja-alaista osaamista työ- ja toimintakykyä selvittävistä, tukevista ja kuntouttavista palveluista ja niihin ohjautumisisen reiteistä. Asiakasymmärrystä on lisännyt myös Työkykyverkoston vakituisten toimijoiden yhdessä tekemä kartoitus vuonna 2023 Työkykyverkoston konsultaatiossa olleiden asiakkaiden konsultaation suositusten toteutumisesta. (Liitteenä kuvio 2023 Konsultaation suositusten toteutuminen)
Asiakkaita on osallistettu oman nykytilan ja tutkimus- ja kuntoutushistorian kuvaamisessa, tämänhetkisen jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa, omien vahvuuksien ja voimavarojen, sekä tulevaisuuden suunnitelmien hahmottelemisessa. Asiakkaan henkilölähtöiset tavoitteet, toiveet ja motivaatio ovat Työkykyverkoston konsultaation suositusten perustana. Asiakkaita osallistetaan ja tuetaan myös konsultaation suositusten toteuttamisessa Työkykyverkoston jälkeen.
Syksyllä 2024 toteutettiin vuonna 2023–2024 Työkykyverkoston konsultaatiossa olleille asiakkaille palautekysely, jonka tuloksia on hyödynnetty asiakasymmärryksen lisäämisessä ja toimintamallin juurruttamisessa.
Työkykyverkoston kohderyhmän parissa asiakastyötä tekeville ammattilaisille ja esihenkilöille toteutettiin palautekysely keväällä 2024.
Työkykyverkoston toimintamallin rakentamissa ja edelleen kehittämisessä on hyödynnetty vuosina 2020–2022 Keski-Pohjanmaan työkykyhankkeessa aloitettua kehittämistyötä. Lisäksi on hyödynnetty ja konsultoitu valtakunnallisesti muita työ- ja toimintakyvyn tuen toimintamalleja kehittäneitä hankkeita, kuten Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen jäljellä olevan työkyvyn selvittely mallia ja Keski-Uudenmaan työkykyhankkeen, Keusoten Työkyvyn tuen toimintamallia.
- Työkykyverkoston kehittämiseen liittyvät työryhmät
- Työkykyverkoston palvelukäsikirja: päivitys, kommentit, palautteet toimijoilta, muokkaaminen
- Työkykyverkoston kartoituslomakkeen käyttöönotto ja edelleen kehittäminen: kommentit, saavutettavuus, käyttöönotto, kokemusten kerääminen ja niiden pohjalta muutosten tekeminen kartoituslomakkeeseen
- Vuoden 2023 Työkykyverkoston konsultaation suositusten toteutuminen, työryhmät, palautteet
- Palautekysely Työkykyverkoston vakituisille toimijoille ja esihenkilöille
- 1.10.2024 Työkykyverkoston kehittämisaamu
-
Palautekysely Työkykyverkoston asiakkaille
- Palvelukäsikirja: on tarkoitettu käytännönläheiseksi ja helppolukuiseksi tiedonjaon välineeksi työkyvyn tuen ammattilaisille Työkykyverkoston toimintamallista, rooleista, tehtävistä ja vastuualueista.
- Kartoituslomake: Kartoituslomake toimii lähetteenä Työkykyverkostoon ja sen täyttää lähettävä taho yhdessä asiakkaan kanssa. Kartoituslomakkeen tarkoituksena on avata asiakkaan tilannetta –asiakkaan ja lähettävän tahon näkemys millaisia työ- ja toimintakyvyn haasteita ja vahvuuksia on, minkä verran työkykyä on jäljellä, sekä koota aikaisemmat palautteet, tutkimukset ja päätökset.
- Kartoitus vuoden 2023 Työkykyverkoston konsultaation suositusten toteutumisesta: Työkykyverkostossa laaditaan moniammatilliset konsultaation suositukset. Työkykyverkoston jäsenet keräävät toiminnan arvioimiseksi tietoa suositusten toteutumisesta: asiakkaiden tilanteiden etenemistä tarkastellaan asiakaskohtaisesti Työkykyverkoston käytössä olevista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Tarkasteluajanjakso toteutuu ajalla Työkykyverkoston konsultaatio kerta – 1.4.2024. Työkykyverkostossa käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston ja Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakastietojärjestelmä, Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, Kelan etuustietopalvelu Kelmu.
-
Palautekyselyt: Työkykyverkoston kehittämis- ja juurruttamisvaihetta varten kerätään toimintamallista palautetta Työkykyverkoston kohderyhmiltä: Työkykyverkoston vakituisilta toimijoilta ja esihenkilöiltä palaute kerätään keväällä 2024. Työkykyverkoston konsultaatiossa vuoden 2023 aikana asiakkailta palautetta kerätään syksyllä 2024. Työkykyverkoston konsultaatiossa suositellut työ- ja toimintakykyä selvittävät tutkimukset, kuntoutukset ja työllistymisen tuen palvelut vievät aikaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua.
Työkykyverkosto on moniammatillinen konsultaatioryhmä, joka tuottaa uusia näkökulmia ja suosituksia hyvinvointialueen asukkaille, jotka tarvitsevat monialaista konsultaatiota työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen selvittelyn tueksi. Työkykyverkosto toimii myös ammattilaisten apuna epäselvissä asiakastilanteissa: asiakkaan lähettävä ammattilainen saa verkoston konsultaatiossa tukea ja vahvistusta epäselvissä tai jumiutuneissa asiakastilanteissa. Työkykyverkosto tarjoaa ammattilaisille mahdollisuuden syventää omaa osaamista , jakaa asiantuntemusta ja toimia konsultaatiotukena työkyvyn arvioinnissa Soiten sisällä ja yhteistyöverkostoissa.
Kuva
Kuva
Työkykyverkoston toimintamallia, sekä siihen liittyviä työkaluja, kuten palvelukäsikirjaa, Y100-lomakkatta ja kartoituslomaketta on kehitetty ja testattu Työkykyverkoston vakituisten toimijoiden kanssa ja muokattu yhteistyössä toiminnasta saatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta.
Työkykyverkoston aiemassa kehittämistyössä ovat olleet mukana K-P Työkyky hankkeen hanketyöntekijät, sekä Työkykyverkoston vakituisten toimijoiden lisäksi Soiten terveyssosiaalityön kehittäjäsosiaaliohjaajat.
Työkyvyn tuen konsultaatiotiimi -mallin kehittämisen tavoitteena on oli auttaa kohderyhmän asiakkaiden työkyvyntuen ratkaisujen etsimisessä, palveluvaihtoehtojen arvioinnissa ja suunnitelman laatimisessa niissä tilanteissa, joissa tavanomainen yhteistyö ei ole ollut riittävää. Sovittaa yhteen eri viranomaisten ja kuntoutustahojen toimintaa asiakkaan tilanteen edistämiseksi sekä kehittää viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä, sopia keskinäisen yhteistyön tekemisen tapoja, sekä käsitellä muita tarvittavia työkyvyntukemiseen ja kuntoutukseen liittyviä asioita.
Työkykyverkoston konsultaatiossa suositellut työ- ja toimintakykyä selvittävät tutkimukset, kuntoutukset ja työllistymisen tuen palvelut vievät aikaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua.
- Työkykyverkoston toimintaan tarvitaan sitoutuneet työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen laajan osaamisen omaavat ammattilaiset
- Työkykyverkoston toimintaan ja koordinointiin tarvitaan sitoutunut työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen laajan osaamisen omaava koordinaattori
- Työkykyverkoston käynnistämisen vaiheessa on tärkeää kuvata Työkyvyn tuen konsultaatiotiimin tehtävät, asiakkuus kriteerit, toimijoiden kokoonpano, roolit sekä toiminta- ja ohjauskäytännöt. Hyvänä kuvauksen työkaluna, sekä perehdytysmateriaalina toimii esimerkiksi palvelukäsikirja
- Työkykyverkoston kartoituslomake on tärkeä tiedon keräämisen- ja kulun väline, kun työtä tehdään moniammatillisesti eri organisaatioiden välillä.
- Työkykyverkoston toiminta ei ole toimintamallin valmistuttuakaan stabiilia, eikä itsestään toimivaa vaan se vaatii koordinaatiota ja osallistujiltaan jatkuvaa toimintamallin kehittämistä ja käytänteistä sopimista vaihtuvissa tilanteissa ja toimintaympäristön muutoksissa.
Työkykyverkosto on moniammatillinen konsultaatioryhmä, joka tuottaa uusia näkökulmia ja suosituksia hyvinvointialueen asukkaille, jotka tarvitsevat monialaista konsultaatiota työ- ja toimintakyvyn, sekä kuntoutustarpeen selvittelyn tueksi.
Kuva
Työkykyverkoston konsultaatiossa suositellut työ- ja toimintakykyä selvittävät tutkimukset, kuntoutukset ja työllistymisen tuen palvelut vievät aikaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua.
- Työkykyverkoston toimintaan tarvitaan sitoutuneet työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen laajan osaamisen omaavat ammattilaiset
- Työkykyverkoston toimintaan ja koordinointiin tarvitaan sitoutunut työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen laajan osaamisen omaava koordinaattori
- Työkykyverkoston käyttöönotto vaiheessa on tärkeää sopia ja kuvata Työkyvyn tuen konsultaatiotiimin tehtävät, asiakkuus kriteerit, toimijoiden kokoonpano, roolit sekä toiminta- ja ohjauskäytännöt. Hyvänä kuvauksen työkaluna sekä perehdytysmateriaalina toimii esimerkiksi palvelukäsikirja.
- Työkykyverkoston kartoituslomake on tärkeä tiedon keräämisen- ja kulun väline kun työtä tehdään moniammatillisesti eri organisaatioiden välillä.
- Tarvitaan jatkuvaa toimintamallin kehittämistä ja käytänteistä sopimista muuttuvassa toimintaympäristössä kohderyhmien tarpeita vastaaviksi.
- Työkykyverkostoon osallistuvissa organisaatioissa pitää varata tarpeeksi työaikaresurssia yhteiseen moniammatilliseen verkostotyöhön
Työkykyverkoston toiminta on nähty sekä asiakkaiden että ammattilaisverkoston näkökulmista tarpeellisena. Asiakkaiden jumiutuneet ja epäselvät tilanteet etenevät, kun työtä tehdään verkostotyön otteella, asiakas on keskiössä ja Työkykyverkoston moniammatilliset konsultaation suositukset perustuvat kattavaan, ajantasaiseen tietoon asiakkaan työ- ja toimintakykyyn vaikuttaneista tapahtumista, niiden kuntoutuksista, nykytilanteesta ja tulevaisuuden tavoitteista. Työkykyverkoston toimintaan sitoutuneet ammattilaiset tekivät moniammatillista yhteistyötä avoimen keskustelun, luottamuksen ja yhteisen tavoitteen kera asiakkaiden tilanteiden edistämiseksi.
Työkykyverkoston konsultaatiossa suositellut työ- ja toimintakykyä selvittävät tutkimukset, kuntoutukset ja työllistymisen tuen palvelut vievät aina aikaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua.
Työkykyverkoston toimintaan osallistuminen kehitti ammattilaisten työkykyosaamista ja lisäsi toisten työn ymmärtämistä. Ammattilaisten välinen konsultaatio lisääntyi ja se sujuvoitti asiakasprosesseja. Monialaiset Työkykyverkoston konsultaation suositukset koettiin helpottavan suunnitelmien tekemistä ja tukevan asiakastyötä jumiutuneissa tilanteissa.
Työkykyverkoston toimintamalli juurtui hyvinvointialueen toimintaan ja toiminta linjattiin jatkuvan hankkeen päättymisen jälkeen. Työkykyverkostoon osallistuu jatkossakin toimintaan sitoutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset hyvinvointialueen eri toimintayksiköistä ja Kelasta, sekä 1.1.2025 toimintansa aloittavan Keski-Pohjanmaan työllisyysalueen asiantuntijat. Työkykyverkoston koordinoivana hanketyöntekijänä toiminut kuntoutusohjaaja jatkaa Työkykyverkoston koordinointityössä hankkeen päättymisen jälkeen omassa työssään aikuissosiaalityössä. Työttömien terveydenhoitajan on linjattu 16.12.2024 osallistuvan jatkossa Työkykyverkostoon terveydenhuollon ammattilaisen roolissa.
Kuva
Tarkasteluajanjakso: Työkykyverkoston konsultaatio kerta – 1.4.2024 saakka.
*Terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, Pohjanmaan työ -ja elinkeinotoimiston ja Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakastietojärjestelmä, Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, Kela/ Kelmu