Työkyvyn tuen konsultaatiomalli, Työkykyverkosto, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Työkykyverkosto on moniammatillinen konsultaatioryhmä, joka tuottaa uusia näkökulmia ja suosituksia hyvinvointialueen asukkaille, jotka tarvitsevat monialaista konsultaatiota työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen selvittelyn tueksi.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kahdeksasta kunnasta: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Alueen yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää yhdenvertaiset julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. Soiten toiminnan ja kehittämisen keskiössä on Ihminen, inhimillisyys sekä innovatiivisuus, ”Ihminen keskiössä". Strategisia periaatteita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja lähellä ihmisen arkea oleva moniammatillinen asiantuntijuus.
Työkykyverkosto käsittää työllisyys-, sote-, ja Kela-palveluiden verkostomaisesti toimivan kokonaisuuden, jonka ensisijaisena tehtävänä on edistää heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia suunnitelmallisesti. Toisena tavoitteena on ensisijaisen asiakasryhmän parissa työskentelevien eri ammattilaisten ammattitaidon lisääntyminen työ- ja toimintakyvyn selvittelyn, -kuntoutuksen ja muiden työkyvyn tuen palveluiden osalta.
Moniammatillisen verkosto kokonaisuuden, moninaisen kohderyhmän, sekä yhteiskunnallisten ja lainsäädännöllisten muutosten yhteensovittaminen muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii jatkuvaa toimintamallin kehittämistä ja muokkaamista, sekä erilaisten käytänteiden sopimista kohderyhmien tarpeita vastaavaksi.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on aloitettu jo aiemmin Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin suunnittelu yhteistyössä KP-Työkykyhankkeen kanssa. Työkyvyn tuen tiimin (Työkykyverkosto) toiminta käynnistyi suunnitteluvaiheen jälkeen elokuussa 2022, mutta mallia on ollut tarve edelleen kehittää, jotta sen toiminta vastaa tarpeeseen ja että tiimin käsiteltäväksi ohjautuisivat ne asiakastilanteet, joissa tavanomaiset reitit ja yhteistyö eivät ole riittäviä.
Työkykyverkoston toiminta kiinnittyy hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin painopisteisiin: ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa, vahvat peruspalvelut ja päivystävä keskussairaala alueella, vaikuttavuutta hyvällä johtamisella sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävillä ratkaisuilla, sekä yhteistyöllä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Keski-Pohjanmaalla.
Työkykyverkoston kehittämistyö tulee kiinnittymään Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian kriittisiin menestystekijöihin: ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen vaikuttava palvelu, sekä moniammatillinen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio.
Työkykyverkosto on moniammatillinen konsultaatioryhmä, johon osallistuu TE- palveluiden-, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita, terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon lääkäreitä, Soiten ja Kelan kuntoutuksen asiantuntijoita, psykologi, sekä mielenterveys- ja päihdepalvelun asiantuntijoita.
Työkykyverkoston koordinoiva työntekijä: Koordinoi ja tukee Työkykyverkoston toimintaa ja toimii yhdyslinkkinä verkoston jäsenten välillä. Koordinaattori suunnittelee ja järjestää Työkykyverkoston kokoontumiset: sopii eri kuntien terveyskeskuslääkäriresurssit, sekä kutsuu verkostoihin tarvittavat asiakkaan muut työntekijät tai hoitotahot. Hän vastaanottaa uusien asiakkaiden ohjaukset Työkykyverkostoon ja toimii lähettävän tahon yhdyshenkilönä sopien heidän kanssaan asiakaskohtaisesti Työkykyverkoston ajankohdan. Koordinaattori toimii tarvittaessa konsultoivana työntekijänä esim. lähettävälle taholle ennen Työkykyverkostoon lähettämistä. Hän osallistuu kaikkiin Työkykyverkostoihin, toimii niissä sihteerinä ja osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta. Koordinaattori kirjaa Työkykyverkoston käsittelyn aikana Työkykyverkoston konsultaation suositukset ja toimittaa ne lähettävälle taholle, sekä tallennettavaksi terveydenhuollon potilastietojärjestelmään. Koordinaattori tallentaa suositusten yhteenvedon sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Koordinaattori kehittää, tiedottaa ja raportoi Työkykyverkoston toiminnasta.
TE-palveluiden ja Työllisyyden kuntakokeilun asiantuntija: Toimii usein lähettävänä tahona. Hän antaa tietoa asiakkaan koulutus ja työhistoriasta ja niihin mahdollisesti liittyvistä haasteista sekä asiakkaan aiemmista työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisesta. Asiantuntija ottaa kantaa asiakkaan työnhakuvalmiuksiin, kertoo TE palveluiden ja työllisyyden kuntakokeilun mahdollisuuksista ja suosittelee asiakkaalle soveltuvia työllistymispalveluita. Hän osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta. Asiantuntija, toimiessaan lähettävänä tahona, toimittaa yhteenvedon Työkykyverkoston konsultaation suosituksista asiakkaalle, tukee ja ohjaa asiakasta asioiden hoitamisessa ja konsultaation suositusten toteuttamisessa oman vastuualueensa osalta. Asiantuntija osallistuu Työkykyverkoston kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen.
Terveyskeskuslääkäri: Tutustuu etukäteen asiakkaan terveystietoihin sekä kartoituslomakkeeseen. Osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta, antaa tietoa asiakkaan käyttämistä terveyspalveluista, tehdyistä tutkimuksista, diagnooseista ja kuntoutuksista. Informoi tutkimus- ja kuntoutusmahdollisuuksista, tekee tarvittavat lähetteet ja tapaa tarvittaessa asiakkaan vastaanotolla. Terveyskeskuslääkäri kirjaa lyhyen koosteen Työkykyverkoston käsittelyn pohjalta potilastietojärjestelmään tulevia jatkotutkimuksia varten. Kirjausten perusteella voidaan jatkossa tehdä lähetteet ja ajanvaraukset yhteisessä suunnitelmassa sovittuihin
terveydenhuollon toimenpiteisiin ja tutkimuksiin. Terveyskeskuslääkäri osallistuu Työkykyverkoston kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen.
Kuntoutuksen erikoislääkäri ja kuntoutussuunnittelija: Tutustuu etukäteen asiakkaan terveystietoihin, sekä kartoituslomakkeeseen. Osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta, sekä toimii mentorina terveyskeskuslääkärille (lääkäreille). Kuntoutuksen erikoislääkäri tai kuntoutuksen asiantuntija osallistuu Työkykyverkoston kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen.
Terveyspalveluiden psykologi: Tutustuu etukäteen asiakkaan terveystietoihin sekä kartoituslomakkeeseen. Hän kartoittaa asiakkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin osallistumishistorian tarvittavilta osin. Hän osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta. Psykologi tekee alustavaa arviota asiakkaan psyykkisestä voinnista ja vaikutuksesta tämänhetkiseen työ- ja toimintakykyyn, tuo esiin mahdollisten tarkentavien tutkimusten ja arviointien tarpeen, sekä täyttääkö asiakas tutkimuksiin hakeutumisen kriteerit, esim. neuropsykiatriset tutkimukset. Hän informoi ja suosittelee asiakkaalle soveltuvia mielenterveys ja kuntoutuspalveluita. Psykologi osallistuu Työkykyverkoston kehittämiseen ja toiminnasta tiedottamiseen.
Mielenterveys ja päihdepalveluiden kuntoutuskoordinaattori: Tutustuu etukäteen asiakkaan terveystietoihin, sekä kartoituslomakkeeseen, informoi asiakkaan toteutuneista mielenterveys ja/tai päihde palveluista. Hän suosittelee asiakkaalle soveltuvia mielenterveys ja/tai päihdepalveluita ja osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta. Kuntoutuskoordinaattori tukee ja ohjaa asiakasta sovitusti asioiden hoitamisessa ja konsultaation suositusten toteuttamisessa oman vastuualueensa osalta. Kuntoutuskoordinaattori kehittää ja tiedottaa Työkykyverkoston toiminnasta.
Kelan kuntoutuksen ratkaisuasiantuntija: Tutustuu etukäteen asiakkaan tietoihin ja kartoituslomakkeeseen. Ratkaisuasiantuntija selvittää asiakkaan tilanteen Kelan etuuksien ja palveluiden osalta ja osallistuu asiakkaan asian esittelyyn Työkykyverkostossa. Hän osallistuu moniammatillisten konsultaation suositusten laatimiseen oman vastuualueensa ja ammattitaitonsa osalta, kertoo kuntoutusmahdollisuuksista ja suosittelee asiakkaalle soveltuvia kuntoutuspalveluita. Ratkaisuasianatuntija toimii konsultointiapuna asiakkaan Kelan etuuksiin ja palveluihin liittyen. Hän seuraa sovitusti asiakkaan asian etenemistä Kelassa ja tiedottaa lähettävää tahoa tarvittavin osin. Ratkaisuasiantuntija kehittää ja tiedottaa Työkykyverkoston toiminnasta.
Työkykyverkoston konsultaatio auttaa kohderyhmän asiakkaiden työkyvyntuen ratkaisujen etsimisessä, palveluvaihtoehtojen arvioinnissa ja suunnitelman laatimisessa niissä tilanteissa, joissa tavanomainen yhteistyö ei ole ollut riittävää. Työkykyverkoston konsultaatiossa sovitetaan yhteen eri viranomaisten ja kuntoutustahojen toimintaa asiakkaan tilanteen edistämiseksi sekä kehitetään edelleen viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä, sovitaan keskinäisen yhteistyön tekemisen tapoja, sekä käsitellään muita tarvittavia työkyvyntukemiseen ja kuntoutukseen liittyviä asioita. Työkykyverkoston laatimat moniammatilliset konsultaation suositukset täydentävät muita, aiemmin laadittuja suunnitelmia. Työkykyverkoston konsultaatio on kertaluonteinen, eikä se muuta olemassa olevaa asiakkuutta, hoitotahoja tai palveluita.
Työkykyverkoston konsultaatiossa asiakastyötä tekevä ammattilainen (lähettävä taho) saa moniammatillista konsultaatio apua epäselvissä asiakastilanteissa. Ammattilainen saa tukea ja vahvistusta sille, ollaanko nyt oikealla polulla, ja vaihtoehtoisia näkemyksiä siitä, miten asiakkaan asiassa voisi edetä. Asiakastyötä tekevä ammattilainen voi syventää omaa työ- ja toimintakyvyn, sekä kuntoutustarpeen arvioinnin osaamistaan ja jakaa työ- ja toimintakykyyn liittyvää asiantuntemustaan.
Tavoitteena on mitata muutosta seuraamalla Työkykyverkostoon ohjautuneiden asiakastilanteiden määrää ja arvioida asiakaskohtaisesti ratkaisujen löytymistä ja konsultaation suositusten etenemistä. Selvitetään Työkykyverkoston käytössä olevista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, miten Työkykyverkostossa laaditut moniammatilliset konsultaation suositukset ovat toteutuneet ja edistäneet asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointia, kuntoutumisen ja työllistymisen etenemistä?
- Työkykyverkoston asiakasohjausten määriä mitataan ja arvioidaan jatkuvasti.
- Työkykyverkoston jäsenet ovat työryhmissä keränneet tietoa Työkykyverkostossa 2023 laadittujen moniammatillisten suositusten toteutumisesta: tilanteiden etenemistä on tarkasteltu eri asiakas- ja potilastietojärjestelmistä konsultaation suositusten toteutumisen osalta. Tarkasteluajanjakso alkoi kunkin asiakkaan Työkykyverkoston konsultaation ajankohdasta ja päättyi 1.4.2024. Työkykyverkoston konsultaation suositusten toteutumista tarkasteltiin asiakaskohtaisesti terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä, Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston ja Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakastietojärjestelmästä, Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmistä, sekä Kelan Kelmu-järjestelmästä.
Kuva
Työkykyverkoston jäsenet ovat työryhmissä keränneet tietoa Työkykyverkostossa 2023 laadittujen moniammatillisten suositusten toteutumisesta: tilanteiden etenemistä on tarkasteltu eri asiakas- ja potilastietojärjestelmistä * konsultaation suositusten osalta asiakaskohtaisesti. Tarkasteluajanjakso: Työkykyverkoston konsultaatio kerta - 1.4.2024 saakka. *Terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, Pohjanmaan työ -ja elinkeinotoimiston ja Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakastietojärjestelmä, Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, Kela/ Kelmu
Työkykyverkosto on monialainen yhteistyöverkosto, jonka toiminnan edellytyksenä ovat yhdessä kehitettyyn toimintamalliin sitoutuneet ammattilaiset. Koska toimintamalli on monisektorinen ja dynaaminen yhteistyöverkosto, sen toimintaan tarvitaan verkostotyön koordinoija. Työkykyverkoston Toimintamallin juurtuminen pysyväksi toiminnaksi vaatii päättäjien ja johdon sitoutumista ja päätöksien tekemistä resurssien, vastuunjaon ja roolien osalta.
Toimintamalli luodaan yhdessä vakituisten toimijatahojen kanssa niin, että se on käyttöönotettavissa olemassa olevin resurssein. Toimintamallissa kuvataan Työkyvyn tuen konsultaatiotiimin tehtävät, kokoonpano, roolit sekä toiminta- ja ohjauskäytännöt. Ammattilaisten roolien ja tehtävän jaon selkeyttäminen, työ- ja toimintakyky osaamisen vahvistaminen, sekä toimintamallin edelleen kehittäminen toiminnasta saatujen kokemusten myötä ovat tärkeä osa kehittämistyötä.
Työkykyverkoston ensisijainen kohderyhmä on Keski-Pohjanmaan työikäiset osatyökykyiset kuntalaiset, joilla on moninaisia työkyvyn haasteita ja joiden kokonaistilanne on pitkittynyt tai jumiutunut. Työkykyverkoston toiminta kohdistuu niihin asiakkaisiin, joiden tilanteessa peruspalveluissa on jo käynnistetty eri viranomaisten välistä yhteistyötä, mutta tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua ja joiden kuntoutustarpeita pitäisi arvioida yhteisesti eri viranomaisten ja kuntoutuspalvelujen järjestäjien kanssa. Kohderyhmää ovat keskeisesti ne asiakkaat, joilla on sosiaalipalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuen tarvetta sekä ne asiakkaat, joilla on samanaikaisesti useiden eri sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat ensisijaisen kohderyhmän parissa työskentelevät eri palvelusektoreiden ammattilaiset. Työkykyverkostoon on valittu osatyökykyisten parissa asiakastyötä tehneitä ammattilaisia. Asiakasymmärrys kohderyhmästä on kertynyt monipuolisen työkokemuksen ja koulutuksien myötä. Työkykyverkoston konsultaatiossa asiakkaiden tilanteita tarkastellaan yhdessä laajasti ja moniammatillisesti. Tämä kerryttää ammattilaisten asiakasymmärrystä asiakaskohtaisesti ja lisää myös ammattilaisten ymmärrystä koko tämän kohderyhmän erityispiirteistä ja tarpeista. Moniammatillinen konsultaatio kerryttää myös ammattilaisten laaja-alaista osaamista työ- ja toimintakykyä selvittävistä, tukevista ja kuntouttavista palveluista ja niihin ohjautumisisen reiteistä. Asiakasymmärrystä on lisännyt myös Työkykyverkoston vakituisten toimijoiden yhdessä tekemä kartoitus vuonna 2023 Työkykyverkoston konsultaatiossa olleiden asiakkaiden konsultaation suositusten toteutumisesta. (Liitteenä Kuvio 2023 Konsultaation suositusten toteutuminen)
Asiakkaita on osallistettu oman nykytilan ja tutkimus- ja kuntoutushistorian kuvaamisessa, tämänhetkisen jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa, omien vahvuuksien ja voimavarojen, sekä tulevaisuuden suunnitelmien hahmottelemisessa. Asiakkaan henkilölähtöiset tavoitteet, toiveet ja motivaatio ovat Työkykyverkoston konsultaation suositusten perustana. Asiakkaita osallistetaan ja tuetaan myös konsultaation suositusten toteuttamisessa Työkykyverkoston jälkeen.
Syksyllä 2024 toteutettiin vuonna 2023–2024 Työkykyverkoston konsultaatiossa olleille asiakkaille palautekysely, jonka tuloksia on hyödynnetty asiakasymmärryksen lisäämisessä ja toimintamallin juurruttamisessa.
Työkykyverkoston kohderyhmän parissa asiakastyötä tekeville ammattilaisille ja esihenkilöille toteutettiin palautekysely keväällä 2024.
Työkykyverkoston toimintamallin rakentamissa ja edelleen kehittämisessä on hyödynnetty vuosina 2020–2022 Keski-Pohjanmaan työkykyhankkeessa aloitettua kehittämistyötä. Lisäksi on hyödynnetty ja konsultoitu valtakunnallisesti muita työ- ja toimintakyvyn tuen toimintamalleja kehittäneitä hankkeita, kuten Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen jäljellä olevan työkyvyn selvittely mallia ja Keski-Uudenmaan työkykyhankkeen, Keusoten Työkyvyn tuen toimintamallia.
- Työkykyverkoston aloitustyöpaja, palvelukäsikirjan ideointi ja suunnittelu 11/2022
- Työkykyverkoston palvelukäsikirjan laadinta, kommentit, palautteet toimijoilta
- Työkykyverkoston kartoituslomakkeen suunnittelun työryhmä: kehittämispalaveri, kommentit, saavutettavuus, käyttöönotto, kokemusten kerääminen ja niiden pohjalta muutosten tekeminen kartoituslomakkeeseen
- Vuoden 2023 Työkykyverkoston konsultaation suositusten toteutuminen, työryhmät, palautteet
- Palautekysely Työkykyverkoston vakituisille toimijoille ja esihenkilöille
- 1.10.2024 Työkykyverkoston kehittämisaamu
- Palautekysely Työkykyverkoston asiakkaille
- Työkykyverkostossa toimivien monialaisten ammattilaisten välisestä konsultaatiokäytänteistä ja toimintatavoista sopiminen ammattilaisten työn helpottamiseksi
- Palvelukäsikirja: on tarkoitettu käytännönläheiseksi ja helppolukuiseksi tiedonjaon välineeksi työkyvyn tuen ammattilaisille Työkykyverkoston toimintamallista, rooleista, tehtävistä ja vastuualueista.
- Kartoituslomake: Kartoituslomake toimii lähetteenä Työkykyverkostoon ja sen täyttää lähettävä taho yhdessä asiakkaan kanssa. Kartoituslomakkeen tarkoituksena on avata asiakkaan tilannetta –asiakkaan ja lähettävän tahon näkemys millaisia työ- ja toimintakyvyn haasteita ja vahvuuksia on, minkä verran työkykyä on jäljellä, sekä koota aikaisemmat palautteet, tutkimukset ja päätökset.
- Kartoitus vuoden 2023 Työkykyverkoston konsultaation suositusten toteutumisesta: Työkykyverkostossa laaditaan moniammatilliset konsultaation suositukset. Työkykyverkoston jäsenet keräävät toiminnan arvioimiseksi tietoa suositusten toteutumisesta: asiakkaiden tilanteiden etenemistä tarkastellaan asiakaskohtaisesti Työkykyverkoston käytössä olevista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Tarkasteluajanjakso toteutuu ajalla Työkykyverkoston konsultaatio kerta – 1.4.2024. Työkykyverkostossa käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston ja Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakastietojärjestelmä, Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, Kelan etuustietopalvelu Kelmu.
- Palautekyselyt: Työkykyverkoston kehittämis- ja juurruttamisvaihetta varten kerätään toimintamallista palautetta Työkykyverkoston kohderyhmiltä: Työkykyverkoston vakituisilta toimijoilta ja esihenkilöiltä palaute kerätään keväällä 2024. Työkykyverkoston konsultaatiossa vuoden 2023 aikana asiakkailta palautetta kerätään syksyllä 2024. Työkykyverkoston konsultaatiossa suositellut työ- ja toimintakykyä selvittävät tutkimukset, kuntoutukset ja työllistymisen tuen palvelut vievät aikaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua.
- konsultaatiokäytänteet (Tähän lisää kun tästä sovittu verkoston jäsenten kanssa)
Työkykyverkosto on moniammatillinen konsultaatioryhmä, joka tuottaa uusia näkökulmia ja suosituksia hyvinvointialueen asukkaille, jotka tarvitsevat monialaista konsultaatiota työ- ja toimintakyvyn, sekä kuntoutustarpeen selvittelyn tueksi.
Kuva
TÄHÄN alkuun LISÄÄ Työkykyverkoston konsultaatiossa suositellut työ- ja toimintakykyä selvittävät tutkimukset, kuntoutukset ja työllistymisen tuen palvelut vievät aikaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua.
- Työkykyverkoston toimintaan sitoutuneet työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen laajan osaamisen omaavat ammattilaiset
- Työkykyverkoston toimintaan ja koordinointiin sitoutunut työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen laajan osaamisen omaava koordinaattori
- Työkykyverkoston palvelukäsikirja
- Työkykyverkoston kartoituslomake
- jatkuva toimintamallin kehittäminen ja käytänteistä sopiminen muuttuvassa toimintaympäristössä kohderyhmän tarpeita vastaaviksi.
- Työkykyverkostossa toimivien ammattilaisten keskinäisestä konsultaatiosta sopiminen ja sen hyödyntäminen
Työkykyverkoston toiminta nähdään sekä asiakkaiden että ammattilaisverkoston näkökulmista tarpeellisena. Asiakkaiden jumiutuneet ja epäselvät tilanteet etenevät, kun työtä tehdään verkostotyön otteella, asiakas on keskiössä ja Työkykyverkoston moniammatilliset konsultaation suositukset perustuvat kattavaan, ajantasaiseen tietoon asiakkaan työ- ja toimintakykyyn vaikuttaneista tapahtumista, niiden kuntoutuksista, nykytilanteesta ja tulevaisuuden tavoitteista. Työkykyverkostossa on koordinoija ja asiakkaalla on lähityöntekijä, joka huolehtii tiedonkulusta ja toimii asiakkaan tukena konsultaation suositusten toteutumisessa. Työkykyverkoston toimintaan sitoutuneet ammattilaiset tekevät moniammatillista yhteistyötä avoimen keskustelun, luottamuksen ja yhteisen tavoitteen kera asiakkaan tilanteen edistämiseksi.
Työkykyverkoston konsultaatiossa suositellut työ- ja toimintakykyä selvittävät tutkimukset, kuntoutukset ja työllistymisen tuen palvelut vievät aikaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta kuukausien, joskus jopa vuosien kuluttua.
Työkykyverkoston toimintaan osallistuminen kehittää ammattilaisten työkykyosaamista ja toisten työn ymmärtämistä. Ammattilaisten välinen konsultaatio on lisääntynyt ja se sujuvoittaa ja nopeuttaa asiakasprosesseja. Monialaiset Työkykyverkoston konsultaation suositukset koetaan helpottavan suunnitelmien tekemistä ja tukevan asiakastyötä jumiutuneissa tilanteissa.
Kuva
Tarkasteluajanjakso: Työkykyverkoston konsultaatio kerta – 1.4.2024 saakka.
*Terveydenhuollon potilastietojärjestelmä, Pohjanmaan työ -ja elinkeinotoimiston ja Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilun asiakastietojärjestelmä, Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, Kela/ Kelmu