Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen mallin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle (POHDE)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työkyvyn tuen ideaalimallin ja geneeristen palvelupolkujen kuvaus hyvinvointialueelle. Kehittämistyö on tehty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa osana kuntoutuksen monialaista kehittämistä. Kehittämistyö (mm. mallin pilotointi, arviointi) jatkuu.

Toimintaympäristö **

Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue ja väestömäärältään suuri (416 437). Luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen, huoltosuhde  64 (vuosi 2021).  Työllisten määrä on 163 920, työllisyysaste 68,5%  ja työttömien osuus työvoimasta on 9,3 %. (Maakuntakortti, Pohjois-Pohjanmaa).

Pohjois-Pohjanmaan ennustetaan olevan yksi tulevaisuuden kasvumaakunnista ja uusia työpaikkoja ennustetaan syntyvän runsaasti etenkin yksityiselle sektorille. Työpaikkaomavaraisuuden ennustetaan kasvavan yli 100% suurten energiahankkeiden myötä, jonka myötä työllisyysaste nousee lähes 74% tulevien kahden vuosikymmenen aikana.  Korkeampi työhön osallistumisaste voidaan saavuttaa ennaltaehkäisevillä toimilla sekä mahdollistamalla osatyökykyisten ja ikääntyneiden työhön osallistuminen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)

Pohjois-Pohjanmaalla on suuri tarve työllistymistä edistäville toimille, jotta työn ulkopuolisilla työllistyminen on mahdollisimman ripeää ja osallisuus työhön kasvaa. Korona-aika on heikentänyt heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Maakunnan työllisyysasteen nosto tukee yksilöitä ja yrityksiä sekä lisää kuntien taloudellista toimintakykyä. Meneillään on useita palvelujärjestelmiin liittyviä lainsäädännöllisä muutoksia ja kansallisia kehittämisohjelmia, jotka vaikuttavat työllisyyden edistämistyöhön.

Työllisyyden kuntakokeilut ovat käynnistyneet Pohjois-Pohjanmaalla kolmella kokeilulla (Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutu) maaliskuussa 2021. Kuntakokeiluissa on mukana 16 kuntaa ja kokeilujen ulkopuolella  14 kuntaa. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille tapahtuu vaiheistetusti vuoden 2025 aikana. Tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää alueen ja kuntien työllisyysdynamiikkaa, työntekijöiden nopeaa työllistymistä sekä lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan kahdessa vaiheessa vuonna 2022. Mallissa painottuu henkilökohtainen asiakastyö ja yhteydenpito. Kuntaomisteisessa mallissa kunnilla on vastuu eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, yritysten syntymistä, vaikuttaa työn kysyntään ja tarjontaan. (Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelma 2022-2025.)

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (POHDE) vastaa työkyvyn tuen ja työllisyyden edistämisen palveluista, jotka kuuluvat sen järjestämisvastuulle. Työllisytymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) -lainsäädäntöä päivitetään niin, että hyvinvointialue, KELA ja TE-toimisto sekä kuntien työllisyyden kuntakokeilualueet (TE-palvelujen osalta) ovat jatkossa lakisääteisiä TYP-toimijoita. TYP-toimintaa koskeva yhteistoimintasopimus on myös päivitetty uutta toimintaa vastaavaksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Pohjanmaalla työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työikäisiä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Noin joka kolmas pohjoispohjalainen kokee työkykynsä heikentyneeksi ja joka neljäs ei usko jaksavansa työskennellä vanhuseläkeikään saakka. (Finnsote, sotkanet). Pitkäaikaistyöttömien määrä (v. 2021 34,2%) on kasvanut korona-aikana. Nuorisotyöttömyys on kasvanut alle 25-vuotiailla miehillä (18,7% v.2021) ja myös syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden miesten osuus (21,5%) on nousussa. Työttömillä on eniten terveysongelmia, mutta heille tehdään vähiten terveystarkastuksia. Pohjois-Pohjanmaalla terveystarkastuksia on tehty vuonna 2021 vain 2,4%:lle työttömistä, kun taas esimerkiksi Kainuussa terveystarkastuksia on tehty 21% :lle työttömistä (Sotkanet). 

Työttömien ja osatyökyisten palvelupolut ovat tällä hetkellä pirstaleiset, eivätkä palvelut toteudu yhdenvertaisesti, minkä vuoksi hyvinvointialueelle on tarpeellista kehittää yhtenäinen ja vaikuttava työkyvyn tuen malli. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta on Työkykyohjelman toimenpidekokonaisuus. Kokonaisuuden painopisteenä on kehittää sosiaali- ja terveyskeskuksien palveluita niin, että niissä tunnistetaan varhaisessa vaiheessa asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet ja palvelukokonaisuus on asiakkaiden tarpeita vastaava ja ongelmia ennaltaehkäisevä (THL). 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu 19 aiemmin erillisestä sote-organisaasiosta ja niiden osin erilaisista toimintamalleista. Työkyvyn tuen palvelut ovat tällä hetkellä vaihtelevasti toteutuvia ja pirstaleisia asiakkaalle. Usein palvelut eivät toteude oikea-aikaisesti. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat jatkossa tarpeensa mukaiset, yksilölliset ja yhteen sovitetut työkyvyn tuen palvelut oikea-aikaisesti, jotta työllistyminen/työssä jatkaminen on mahdollista. Työkyvyn tuen rakenteissa ja toimintamalleissa on kehitettävää mm. monialaisen yhteistyön, tiedon kulun ja asiakaslähtöisyyden edistämiseksi. Ammattilaisen osaamisessa on myös kehitettävää. Ammattilaiset eivät tunne riittävästi työkyvyn tuen laajaa palvelukokonaisuutta, eivätkä osaa aina arvioida riittävästi työkykyä ja työkyvyn tuen tarvetta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työkyvyn tuen ideaalimallia on kehitetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-hankkeessa kuntoutuksen kehittämisohjelmassa  osana monialaista kuntoutusta, yhteistyössä muiden kehittämisohjelmien kanssa.  Työkyvyn tuen-mallia on työstetty työkyvyn tuen monialaisessa kehittämistiimissä, jossa on jäseniä hankkeen eri kehittämisohjelmista, Työterveyslaitokselta, THL:ltä, Kelalta, TYP –verkostosta ja työkyky -hankkeesta/työllisyyspalvelusta. Työkyvyn tuen mallin kehittämiseen on kerätty tietoa ja näkökulmia Tulevaisuuden sote -keskus -hankkeessa järjestetyistä Työkyvyn tuen webinaareista, joita on järjestetty kahdeksan vuonna 2022.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palvelujen asiakkaat saavat oikea-aikaisia, tarpeenmukaisia ja yhteensovitettuja palveluita matalalla kynnyksellä, mikä edistää heidän työllistymistä / työssä jatkamista. Työkyvyn tuen palveluita tulee kehittää toiminnan jatkuvan arvioinnin ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on myös siirtää työkyvyn tuen palveluissa toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan ja vähentää samalla kustannusten kasvua.

Muutoksen mittaaminen

ORGANISATORISET MITTARIT:

  • Palveluiden käyttöa kuvaavat mittarit: työttömien terveystarkastukset, työkyvyn tuen tiimin asiakasmäärät, tahot joista asiakkaat ohjautuneet tiimiin, palvelut joihin asiakkaat ovat ohjautuneet tiimistä, työkykykoordinaattorin konsultaatiot/asiakaskäynnit, työkyvyn tuen osaamiskeskuksen asiakasmäärät /konsultaatiot, laatukriteereihin perustuvat työhön valmennuksen asiakasmäärät ja työllistyneet,  työkyvyn arvioinnit, -lausunnot, sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan   työtoiminnan asiakasmäärät, TYP-asiakkaat: asiakasmäärä, työllistyneiden/eläkkeelle jääneiden ja koulutukseen päässeiden TYP-asiakkaiden määrät, hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä
  • Asiakaspalautteet, henkilöstön palaute
  • Johdon työpöytänäkymät (mm. palvelujen käyttöä ja väestön hyvinvointia ja työkykyä kuvaavia indikaattoreita, myös hyte-kerroin indikaattorit )
  • Yhteistyömallit TE-toimiston,,KELA:n ja TYP-toiminnan kanssa (järjestämissuunnitelma)yhteistoimintamallit työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa

 

ALUEELLISET MITTARIT:

  • Väestön hyvinvointia kuvaava tieto indikaattoritieto (näkyy viiveellä esim. työkyvyttömyyseläkkeiden määrä, työllisyyskatsauksen indikaattorit), alueellisesti kerättä kokemustieto
  • Hyte – kerroin-indikaattoreista työkykyyn liittyvät indikaattorit 
    • Työttömien terveystarkastukset
    • Mielenterveysperusteisesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 18-34 –vuotiaat
    • Neet nuoret
    • Koulututerveydenhuollon 8.lk terveystarkastuksista poisjääneiden tuen tarpeen selvittäminen
    • Alkoholia liikaa käyttävien osuus, audit
  • Hyvinvointikertomukseen THL:n määrittelemät vähimmäistietosisältöindikaattorit:
    • Vaikeasti työllistyvät, rakennetyöttömyys
    • Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat % -osuus ulkomaalaisesta työvoimasta
  • Työllisyyskatsauksen tiedot työttömistä ja työllisyydestä
  • Kelan tietokannat, esim. kuntoutuspalveluihin/ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuneet hyvinvointialueella
Toteutussuunnitelma

Työkyvyn tuen ideaalimallia pilotoidaan, arvioidaan ja jatkokehitetään Tulevaisuuden sote -keskus hankkeessa vuonna 2023 ja Työkykyohjelman laajennushankkeessa, johon Pohjois-Pohjanmaa on saanut  Kestävän kasvun toisesta valtionavustushausta rahoitusta.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Työkyvyn tuen kohderyhmänä ovat kaikki työikäiset 15-65 -vuotiaat asiakkaat, joilla on työkyvyn arvioinnin tai tuen tarpeita. 

Työkyvyn tuen palveluja ja palvelupolkuja on tavoitteena kehittää jatkossa kokemusasiantuntijoiden kanssa niiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Asiakasymmärrystä on kartoitettu tähän saakka eri työkyvyn tuen toimijoiden esiintuomilla asiakasnäkökulmilla.

Taustatietona on käytetty myös Pohjois-Pohjanmaan asukkaille tehtyä Minun arkeni ja elämäni -kyselyä, jonka tuloksista on saatavissa asukkaiden kokemustietoa työ-elämänosa-alueesta. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kehittämistyössämme olemme tutustuneet muiden sote-kuntayhtymien ja/tai kuntien Työkykyohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin ja hyödyntäneet niistä saatuja tuloksia. Erityisesti olemme hyödyntäneet Oulun kaupungissa toteutuneen Työkykyohjelma-hankkeen, Palo-hankkeen tuloksia ja Siun soten -työkykymallia.

Ratkaisun perusidea **

Työkyvyn tuen ideaalimallin keskiössä on työkyvyn tuen tiimit, jotka toimivat verkostomaisesti sote -keskuksissa. Työkyvyn tuen tiimejä on kuusi (hyvinvointialueen aluejaon mukaisesti) ja tiimit kokoontuvat mahdollisimman lähellä asiakasta. Tiimi kootaan työkyvyn tuen palveluverkostoon kuuluvista ammattilaisista (sote-toimijat, KELA, TE-toimisto, kuntien työllisyyspalvelut, jne.) asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tiimit voivat kokoontua tarvittaessa osin etänä, hybridisti, jotta tiimiin saadaan asiakkaan asiassa tarvittavan asiantuntemuksen /osaamisen omaavat jäsenet. Tiimiin kuuluu aina asiakasvastaava, joka koordinoi ja yhteen sovittaa asiakkaan työkyvyn tuen palveluja ja toimii ns. rinnallakulkijana asiakkaan palvelupolulla. Asiakasvastaavaksi nimetään ammattilainen, jonka palveluja asiakas tarvitsee ensisijaisesti (huomioiden kuitenkin SHL 42§).

Ideaalimalliin sisältyy Työkyvyn tuen osaamiskeskus, josta työkyvyn tiimien /toimijoiden  on mahdollista konsultoida tarvittavia asiantuntijoita ja /tai jonne asiakas voidaan lähettää tarvittaessa  haasteellisissa tilanteissa.

Työkyvyn tuen kokonaisuutta johdetaan, koordinoidaan seurataan, arvioidaan ja kehitetään hyvinvointialueella systemaattisesti tietoon perustuen. Työkyvyn tukeen kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät palvelut läpileikkaavasti kaikissa palveluissa.

Työkyvyn tuen geneeriset palvelupolut on kuvattu hyvinvointialueen työkyvyn tuen ideaalimalliin sopiviksi. Palvelupolut ovat suuntaa antavia ja auttavat asiakasta ja ammattilaista hahmottamaan työkyvyn tuen mallin mukaista palvelujen kulkua, vaikka todellisuudessa palvelupolut ovat hyvin moninaisia ja ne muodostuvat aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. Osana mallia olemme kuvanneet työttömän asiakkaan palvelupolun ja kaksi työssä käyvän asiakkaan palvelupolkua, joista toisella palvelupolulla olevan asiakkaan työkyvyn tuesta vastaa pääosin työterveyshuolto, mutta osa palveluista toteutuu hyvinvointialueella. Lisäksi on kuvattu yleisellä tasolla sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palvelupolut.

Syksyn 2022 aikana on kuntoutuksen kehittämisohjelman rahoittamana toteutettu Työkyvyn tuen pilotti, jossa on kehitetty kuntouttavan työtoiminnan ryhmäinterventioiden sisältöä ja yksilövalmennusta (Askel-valmennus -nimellä) osana kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi pilotissa on kehitetty yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä asiakkaiden jatkopolkuja Raahen kaupungin työllisyyspalveluiden Raahen hyvinvointikuntayhtymän sosiaalipalvelujen kanssa. Pilotin kokemuksia on hyödynnetty työkyvyn tuen mallin kehittämisessä ja palvelupolkujen suunnittelussa. Raahen työkyvyn tuen pilotista tulee oma kuvaus Innokylään.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Mallia kehitetään ja levitetään osaksi arjen toimintaa Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen kuntoutuksen kehittämisohjelman monialaisen kuntoutuksen kehittämistyössä sekä  osana Työkykyohjelman laajennus -hankkeen toimintaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tämä toimintamalli on yhteisövaikuttavuuden viitekehyksessä toimivana helposti siirrettävissä erilaisiin toimintaympäristöihin.  Toimintamallin toimivuus edellyttää kuitenkin yhteistä kehittämistä ja yhdessä sovittuja toimintakäytäntöjä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kehittämistyö on käynnistänyt uudenlaisen toimintamallin käyttöön oton mahdollisuuden hyvinvointialueella. Tässä vaiheessa malli on vielä ideaalimalli, jonka kehittämistyö jatkuu. Se toimii yhteistövaikuttavuuden viitekehyksessä.

Merkittävin uusi toimintamuoto on monialaiset, verkostomaiset työkyvyn tuen tiimit sote-keskuksissa ja niiden asiakaslähtöinen kokoonpano. Keskeistä uudessa toimintamallissa on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen kaikissa palvelun vaiheissa.