Työnetsijärinki
Työnetsijärinki on verkosto, joka on suunnattu eri organisaatioiden työnetsintää tekeville henkilöille. Työnetsijärinki pyrkii helpottamaan työttömien työllistymistä yrityksiin ja kehittämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja toimintakäytäntöjä. (Toimituksen siirto 6/2020)
Toimintamallin nimi
Työnetsijärinki on verkosto, joka on suunnattu eri organisaatioiden työnetsintää tekeville henkilöille. Työnetsijärinki pyrkii helpottamaan työttömien työllistymistä yrityksiin ja kehittämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja toimintakäytäntöjä. (Toimituksen siirto 6/2020)
Työnetsijärinki tuo esille piilotyöpaikkoja ja pyrkii täyttämään ne työetsijäringin jäsenten ohjaamilla työnhakijoilla. Ideaalitilanteessa työnetsijöiden toiminnan avulla hankkeessa työssä ollut työllistetty saa työtä yrityksestä, työntekijää etsinyt yritys työntekijän ja hankkeiden työnetsijät vaikuttavuustavoitteen mukaisen tuloksen.
"Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa työvoimapolitiikan tavoitteeksi asetettiin mm. työttömien työllistymisen edistäminen avoimille työmarkkinoille, työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaaminen, uusien yritysten syntymisen edistäminen sekä työttömyyden vähentäminen ja syrjäytymisen estäminen. Työllisyysmäärärahoja tullaan jatkossa kohdistamaan siten, että niillä nykyistä paremmin 7 tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Hallitusohjelmassa vaikuttavuuden tavoitteena on, että aktiivitoimien jälkeen työllistyminen nousee 40 %:iin toimenpiteen päättäneistä. Määrärahoja halutaan kohdentaa erityisesti yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Yrityksiin kohdistuvan palkkatukityöllistämisen lisäksi keinoina ovat työharjoittelu, työkokeilut, palkkatuettutyö kolmannella sektorilla, sosiaalisten yritysten työllistäminen, erilaiset osuuskunnat, työpajatoiminta ja kuntouttava työtoiminta. (Pääministeri Matti Vanhasen II Hallituksen ohjelma 19.4.2007, 2007; Särkelä & Eronen 2007, 119.)
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on eri tahojen yhteisistä ponnisteluista huolimatta edelleen vaikea. Helmikuun lopussa 2009 maakunnassa oli 12 094 työtöntä työnhakijaa. Työttömien osuus työvoimasta 16,3 prosenttia on maan korkein. Pitkäaikaistyöttömiä maakunnassa on yhteensä 2 102. Pohjois-Karjalan syrjäinen sijainti, negatiivinen muuttoliike ja epäedullinen huoltosuhde sekä alueen työttömyyden rakenteelliset ongelmat vaikeuttavat tilanteen korjaantumista. Erityisen vaikea tilanne on pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on hälyttävän korkea ja työllistyminen ilman tukityötä on vaikeaa. Taantuman aikana maakunnan työttömyystilanne ei ainakaan tule helpottumaan. Helmikuussa 2009 oli 14,1 % enemmän työttömiä kuin vuoden 2008 helmikuussa. ( vrt. Työvoimaosaston tiedote 24.3.2009.)" (kts Hartikainen, T. 2011, 6)
1. Piilotyöpaikka löytyy yrityksestä
Työnetsijäringin jäsen löytää piilotyöpaikan yrityksestä, mutta omista hankkeen asiakkaista ei löydy sopivaa henkilöä työllistettäväksi.
2. Työpaikasta tiedottaminen
Työnetsijä ottaa yhteyttä työetsijäringin verkostokoordinaattoriin ja he sopivat kumpi hoitaa työpaikan täyttämisen. Samalla työnetsijä kertoo työtehtävien suorittamisen kannalta oleelliset tiedot mm. osaamisvaatimukset, työtehtävien sisällöt, työajat, mahdollinen palkkatukitoive. Asiaa hoitava työnetsijä tai verkostokoordinaattori välittää tiedon työpaikasta työnetsijäringin jäsenille ryhmäsähköpostilla.
3. Työpaikan täyttäminen
Työnetsijäringin jäsenet ehdottavat työpaikkaan soveltuvia henkilöitä asiaa hoitavalle työnetsijälle. Hän hoitaa kaiken yhteydenpidon yritykseen, TE-toimistoon ja työpaikkaan soveltuviin henkilöihin. Tarvittaessa hän haastattelee sopivimmat ehdokkaat ja esittelee heidät työnantajalle. Tarvittaessa työnantajan kanssa laaditaan palkkatukihakemus ja avustetaan työsuhteen alkuvaiheessa.
4. Verkostolle tiedottaminen
Asiaa hoitava työnetsijä tiedottaa työpaikan täyttämisestä muille työnetsijöille ryhmäsähköpostilla.
Vuonna 2008 alkanut muutaman henkilön ”rinki” on kasvanut noin 15 eri toimijan aktiiviseksi verkostoksi. Työnetsijäringin toimintamalli on mukana mm. Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilussa. Varsinainen toimintamallin markkinointi alkaa vuoden 2014 aikana.
Täysin uutta työnetsijäringin toimintamallissa on se, että verkoston jäsenet pystyvät nopealla aikajänteellä löytämään työlle tekijöitä ja tekijöille työtä. Työnetsijärinki on työkalu, joka mahdollistaa yrittäjän ja hänelle sopivan työnhakija-asiakkaan kohtaamisen. Työllistäminen on työnetsijäringin yhteinen tavoite.
Vuosi 2011
- Asiakasmäärä 100 hlöä
- Yrityskontaktien määrä 317 kpl
- Työllistyneet 50 hlöä
- Koulutukseen ohjautuneet 6 hlöä
- Tavoitteen mukainen ohjautuminen töihin/koulutuksiin 56 %
Vuosi 2012
- Asiakasmäärä 100 hlöä
- Yrityskontaktien määrä 653 kpl
- Työllistyneet 38 hlöä
- Koulutuksiin ohjautuneet 8 hlöä (näistä 2 oppisopimusta)
- Tavoitteen mukainen ohjautuminen töihin/koulutuksiin 46 %
Vuosi 2013
- Asiakasmäärä 57 hlöä
- Yrityskontaktien määrä 490 kpl
- Työllistyneet 24 hlöä (+ 11 hlöä vuonna 2012 aloittaneista asiakkaista)
- Koulutuksiin ohjautuneet 4 hlöä
- Tavoitteen mukainen ohjautuminen töihin/koulutuksiin 49 %
Vaikuttavuus 2011-2013
- Polkuja yrityksiin 2011-2013 -projektin päättyessä projektin aloittaneista henkilöistä 38 % oli työssä tai koulutuksessa.
- Tulos perustuu viikolla 48/2013 toteutetun asiakasoittokierroksen tuloksiin, 235 vastaajaa.
Vuosi 2014
- Asiakasmäärä 91
- Yrityskontaktien määrä 408
- Työllistyneet 27
- Koulutuksiin ohjautuneet 9
- Tavoitteen mukainen ohjautuminen töihin/koulutuksiin 39,5 %
Kansikuva
