Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Väkivallaton VAKE - Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana Perhekeskustoimintamallin kehittämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli sisältää mm. kaikille avoimen lähisuhdeväkivallan puheeksiottokoulutuksen, avainhenkilöverkoston, Välineitä väkivallan puheeksi ottamiseen-oppaan, Väkivallan vastaisen teemaviikon, materiaalipankin sekä nuorten ryhmämuotoisen psykoedukaation mallintamisen.

 

Toimintaympäristö

Väkivallan ehkäisy on osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Väkivallan tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja palveluohjaus  kuuluu kaikille kasvatus-, opetus-, sosiaali-, ja terveysalan ammattilaisille. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tavoitteena on luoda käytännön työhön pysyvästi integroituneet väkivallan ehkäisyn toimintamallit ja rakenteet tasalaatuisten palvelujen varmistamiseksi kaikille kuntalaisille. Kehittämistä on tehty tiivissä verkostoyhteistyössä, ja joka vaiheessa on palautetta on pyydetty myös kokemusasiantuntijoilta.

Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) arvioi vuonna 2019 julkaistussa raportissaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) täytäntöönpanoa Suomessa. GREVIO nosti useita asioita, jotka edellyttävät parannusta. Tällaisia olivat esimerkiksi ammattilaisten kouluttamiseen liittyvät seikat, joihin Väkivallaton VAKE - toimintamallissa on erityisesti panostettu.

Toisaalta mm. kouluterveyskyselyiden kautta on tiedossa erilaisen psyykkisen oireilun lisääntyminen nuorten keskuudessa sekä kiusaamisen- ja väkivallan yleistyminen etenkin viimeisen parin vuoden aikana. Nuorten vertaisryhmässä tapahtuvan kiusaamisen ja väkivallan jälkihoitoon ei ole olemassa mitään systemaattisesti käytössä olevaa mallia, vaikka sellaisen tarve on laajasti tunnistettu ja tunnustettu. Vantaalla pilotoitava kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten voimavara- ja ratkaisukeskeinen psykoedukaatio on räätälöity moniammatillisessa yhteistyössä vastaukseksi jälkihoitomallin ja palveluohjauksen tarpeeseen. Toimintamallin sisältöä ja eri toteutustapoja arvioidaan ja kehitetään yhdessä nuorten kanssa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi (2022) ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy on myös yksi Perhekeskustoimintamallin kehittämiskärjistä. Tavoitteena on, että lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tiedotusta, materiaalia, tapahtumia ja koulutusta tarjotaan  tarvelähtöisesti myös suoraan kuntalaisille. Kehittämistyössä hyödynnetään säännöllisesti erilaisia kuntalaiskyselyjä ja muita osallistavia menetelmiä.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön ohjaus- ja koordinaatiorakenne Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Väkivallan ehkäisy on tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Väkivalta on ilmiönä laaja, poikkihallinnollinen ja aina ajankohtainen, mutta koulutus on ollut vähäistä ja koordinaatio-, kehittämis-, ja johtamisrakenteet jäsentymättömiä. Lisäksi sekä väkivallasta kysymisen että kertomisen kynnyksen on todettu olevan korkea. Vuonna 2020 tekemämme alkukartoituksen mukaan kasvatus-, opetus-, ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset olivat sitä mieltä, että väkivaltaongelmaa ei tunnisteta, siitä ei uskalleta puhua ja palveluohjaus on sattumanvarausta.
 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Onnistunut väkivallan ehkäisytyön interventio sisältää ilmiön tunnistamisen, puheeksi ottamisen sekä turvallisuudesta huolehtimisen. Interventio ei voi toteutua, jos joku osa-alueista jää puuttumaan. Väkivallan ehkäisytyössä kyse ei kuitenkaan ole vain tiedon lisäämisestä, vaan myös taidoista ja asenteista. Tämä tarkoittaa sitä, että myös väkivallan ehkäisytyön perinteinen näkökulma sekä yleiset painopisteet ja toteutustavat kaipaavat uudelleentarkastelua.

Jokaisen kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen tulee ymmärtää oma ammatillinen kosketuspintansa ilmiöön sekä  hallita perusasiat  turvallisuuden edistämisestä sekä väkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta sekä avun ja tuen tarjoamisesta sekä palveluohjauksesta, jotta väkivaltaa kokevat ihmiset voivat tulla autetuiksi.

Vaikka väkivalta on yleinen yhteiskunnallinen ilmiö, siihen liittyy henkilökohtaisella tasolla myös paljon häpeää, syyllisyyttä ja muita vaikeita tunteita,  jotka vaikeuttavat asiasta kertomista ja avun piiriin hakeutumista. Jotta puhumisen ja avun hakemisen kynnys madaltuisi, tietoa, materiaalia ja koulutusta pitää aktiivisesti tarjota suoraan myös eri ikäisille kuntalaisille.

Työntekijöille suunnatussa puheeksiottokoulutuksessa on huomioitu, että myös heillä itsellään voi olla joko menneisyydessä tai nykyisyydessään erilaisia väkivaltaan liittyvä kokemuksia, joita voi olla tarpeen purkaa, etteivät henkilökohtaiset defenssit vaikeuttaisi ilmiön kohtaamista ja käsittelyä asiakkaan kanssa. Koulutuksissa väkivaltailmiöitä käsitelläänkin yhteisenä asiana, joka koskettaa yleensä jollain tavalla lähes jokaista ihmistä. Koulutuksissa on reflektoiva, psykoedukatiivinen ote, joka kannustaa omien asenteiden ja tunteiden käsittelyyn sekä uuden oppimiseen. Koulutuksissa rohkaistaan myös ammattilaisia hakemaan tarvitsemaansa apua. 

Tarpeita kartoitetaan ja palveluja kehitetään työntekijä- ja kuntalaiskyselyin sekä yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa.  Mikäli palveluaukkoja tunnistetaan, toimenpiteitä kohdennetaan räätälöidysti erityisesti niihin. Kehittäminen ja arviointi on jatkuva prosessi, jossa seuraavat toimenpiteet rakentuvat edellisistä toimenpiteistä saatujen kokemusten ja palautteiden varaan.

Väkivallan ehkäisytyön prosessi työntekijän näkökulmasta
Väkivallan ehkäisytyön tasot ja tavoitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyössä ovat mukana laaja-alainen, esimiestasoinen "lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittäjäryhmä", eri toimialojen työntekijöistä koostuva moniammatillinen "avainhenkilöverkosto" sekä kuntalais- ja asiakasnäkökulmaa edustamassa joukko kokemusasiantuntijoita. Molemmissa verkostoissa on mukana myös järjestöjen ja seurakuntien edustajia.

Toimijajoukkoa innostetaan ja sitoutetaan mukaan toimintaan tekemällä väkivallan ehkäisytyöstä kaikille kuuluva yhteinen asia korostamalla, että väkivallan ehkäisy on keskeinen osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Mukaan tulemisen kynnystä madalletaan tarjoamalla toimijoille valmiita, helposti omaksuttavia malleja ja materiaaleja väkivallan ehkäisytyöhön. Valmiita malleja ja materiaaleja voi jokainen ottaa suoraan osaksi omaa työtään tai halutessaan myös kehittää niitä itselleen ja omaan työhönsä paremmin sopiviksi.

Teemaviikon ohjelmaa suunnitellaan yhdessä kehittäjä- ja avainhenkilöverkostejen kanssa. Teemaviikon ohjelmassa olevilla työntekijöiden puheenvuoroilla ja muilla esiintymisillä pyritään vertaisinnostamiseen eli rohkaisemaan esimerkkien avulla kaikkia työntekijöitä luottamaan omaan asiantuntemukseensa ja ammattitaitoonsa myös väkivaltakysymyksiin liittyen. Laajalla työntekijöiden osallistamisella pyritään välttämään myös väkivallan ehkäisytyön henkilöityminen yhteen ihmiseen (koordinaattoriin).

Avainhenkilöverkostolla on merkittävä rooli työn jalkauttamisessa ja juurruttamisessa eri toimialoille ja palvelualueille. Avainhenkilöiden tehtävänkuvassa painottuukin informatiivisen ja konsultatiivisen roolin lisäksi myös kehittävä ote, eli avainhenkilöt eivät vain välitä tietoa ja tarjoa tukea vaan he myös aktiivisesti osallistuvat työyksiköidensä käytäntöjen kehittämiseen.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että sekä väkivallasta kysymisen että väkivallasta kertomisen kynnys on mahdollisimman matala. Tavoitteena on samalla varmistaa, että sekä palvelun tarjoamisen että palvelun vastaanottamisen kynnys on mahdollisimman matala. 

Tämän tavoitteen toteutumiseksi hankkeessa tarjotaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvää tietoa ja tukea yhtä lailla työntekijöille kuin kuntalaisillekin: tarvitaan mm. säännöllistä, kohderyhmittäin räätälöityä tiedotusta ja koulutusta kasvatus-, opetus-, sosiaali-, ja terveysalan ammattilaisille ja sen lisäksi myös tiedotusta, koulutusta ja psykoedukaatiota suoraan eri ikäisille kuntalaisille. 

Lisäksi turvallisuuden edistämisen ja väkivallan ehkäisyn toimintamallit, prosessit ja palvelupolkut tulee kuvata ja integroida pysävästi olemassa oleviin käytäntöihin ja rakenteisiin ja niiden koordinaatio-, kehittämis-, ja johtamisvastuiden tulee olla selkeitä ja riittävästi resurssoituja.

Jotta tuen ja avun hakemista estävä väkivaltakokemuksiin liittyvä häpeän kulttuuri murtuu,  lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tulee saa mahdollisimman laajaa myönteistä näkyvyyttä. Tarvetta on siis myös esimerkiksi erilaisille julisteille sekä työntekijöille ja kuntalaisille jaettaville oppaille sekä muulle monikieliselle tiedotusmateriaalille.

Väkivallaton VAKE - toimintamalli pähkinänkuoressa
Muutoksen mittaaminen

Keväällä 2020 työntekijöille toteutettiin laaja haastattelu liittyen väkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen. Kyselyssä kartoitettiin myös työntekijöiden tarpeita liittyen väkivallan ehkäisyyn. Sama kysely on tarkoitus toistaa myöhemmin uudelleen ja katsoa, millainen muutos vastauksissa on tehtyjen toimenpiteiden (mm. puheeksiottokoulutusten, avainhenkilöverkoston ja teemaviikon ohjelmatarjonnan käynnistäminen) jälkeen tapahtunut. Jokaista toteutettua toimenpidettä on kuitenkin arvioitu myös erillisillä palautteilla.

Laajan alkukartoituksen perusteella tunnistettiin kaikille avoimen puheeksiottokoulutuksen ja avainhenkilöverkoston tarve ja näihin tarpeisiin vastattiinkin kehittämistyössä ensimmäisenä. Palaute sekä puheeksiottokoulutuksesta että avainhenkilöverkostosta on ollut todella hyvää. Onnistuminen näkyy käytännössä myös koulutusten kysynnän ja niiden osallistujamäärien jatkuva kasvuna sekä avainhenkilöiden sitoutumisena verkoston toimintaan.

Puheeksiottokoulutus-pilotista, johon osallistui vuonna 2020-2021 noin 500 työntekijää eri toimitaloilta, on myös tulossa palautekyselyyn perustuva tutkimus yhdessä Laurean kanssa (yamk-lopputyö). Puheeksiottokoulutusta saadun palautteen perusteella koulutusmateriaaleista tuotettiin Välineitä väkivallan puheeksi ottamiseen - opas, josta teetettiin sekä sähköinen että painettu versio. Opasta on kehuttu hyödylliseksi ja se on ollut laajasti käytössä eri toimialoilla.

Väkivallan vastaisen teemaviikon avulla on haluttu saada teemaa vahvemmin näkyviin myös julkisesti, koska tarkoituksena on tavoittaa suoraan myös eri ikäisiä kuntalaisia. Väkivallan vastaisen teemaviikon kuntalaisille suunnatun ohjelmatarjonnan arviointia  on tehty kokemusasiantuntijaraatien avulla sekä keräämällä palautetta päiväkodeilta ja kouluilta, joissa aihe on tuotu ikätasoon soveltuvalla tavalla osaksi varhaiskasvatusta ja eri oppiaineiden opetusta. Myöhemmässä vaiheessa toteutetaan myös kuntalaiskysely, jossa tarkastellaan laajemmin Väkivallan vastaisen teemaviikon tunnettavuutta eri kohderyhmissä. 

Nuorten osallisuuden lisäämisen kautta on tunnistettu erityisesti kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten tiedon ja tuen tarve.  Nuorille suunnatun ryhmämuotoisen psykoedukaatiopilotin ensimmäisen vaiheen arvionti tapahtui pilotin yhteydessä toteutettavalla kyselyllä vuoden 2023 alkupuolella. Tarkoituksena on pilotoida nuorille suunnattua psykoedukaatiomallia sekä etätoteutuksella että myöhemmässä vaiheessa perusopetukseen jalkautuen ja sekä ryhmä- että yksilötapaamisissa. Palautteen perusteella arvioidaan ja kehitetään mallia edellen nuorten tarpeita ja toiveita paremmin vastaavaksi.  Toimintamallin tarkoitus  on myös auttaa tunnistamaan ne nuoret, jotka tarvitsevat asioidensa käsittelyyn syvempää traumaosaamista.
 

Toteutussuunnitelma

Tarjoamme mahdollisuuden omaksua lisää tietoa, oppia uusia taitoja, käsitellä kokemuksia ja tunteita sekä reflektoida omia asenteita ja toimintatapoja. Kohdistamme työmme kaikille eli yhtä lailla sekä väkivaltaa kokeneille että väkivaltaisesti käyttäytyneille kuin myös työntekijöille, jotka kohtaavat työssään väkivaltailmiötä.

Tavoitteen saavuttamiseksi koulutamme, tuotamme materiaalia sekä teemme vaikuttamistyötä uudella psykoedukatiivisella työotteella, jossa painopiste on toivon herättämisessä ja muutoksen mahdollistamisessa.

Materiaalipankki ammattilaisille sekä asiakkaille/kuntalaisille:

Väkivallan ehkäistyön  materiaalipankki Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen www-sivuilla:

Väkivallan vastainen teemaviikko 2020-2022 | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)

Väkivallan vastainen teemaviikko 2023 | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)

Sivulle kerätään avoimesti kaikkien saataville paitsi tietoa lähisuhdeväkivallasta ja tarjolla olevista palveluista, myös väkivallan ehkäisytyöhön ja Väkivallan vastaiselle teemaviikolle eri vuosina tuotettua materiaalia. Tämä pitää sisällään myös suorat linkit Väkivallaton VAKE - YouTube-kanavalla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen YouTube-kanavalla oleviin aiheeseen liittyviin videoihin, jotta ne olisi helpommin löydettävissä.

Lisäksi ammattilaisille tarjolla:

- Puheeksiottokoulutus osana kaikkien kasote-työntekijöiden perehdytystä (videotallenne)
- Avainhenkilöverkoston koulutus, toiminnan koordinointi ja työn kehittämisen tuki (jatkuva prosessi)
- Lyhyitä (n. 1-2 h) koulutuksia erityisteemoista kohderyhmien tarpeisiin räätälöitynä (tarvittaessa) 
- Valmista monikanavaista materiaalia ammattilaisille varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toiselle asteelle väkivallan ehkäisytyön tueksi
- Vuosittain järjestettävä Väkivaltafoorumi osana Väkivallan vastaista teemaviikkoa. Väkivallan vastaisella teemaviikolla saadaan laajaa, alueellista näkyvyyttä väkivallan ehkäisytyölle sekä pystyään osallistamaan sekä työntekijöitä että eri ikäisiä kuntalaisia aiheen pariin. Teemaviikolla järjestettävä Väkivaltafoorumi toimii säännöllisesti toistuvana täydennyskoulutuspäivänä kaikille Vantaa-Kerava-alueen työntekijöille sekä järjestöyhteistyökumppaneille (koulutustallenteet vain työntekijöiden käyttöön.)
- ”Välineitä väkivallan puheeksi ottamiseen” - opas (maksuton, tilattavissa sekä ladattavissa sähköisenä versiona suomeksi ja ruotsiksi)

Lisäksi asiakkaille/kuntalaisille tarjolla:

- Matkaeväitä - kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten voimavara- ja ratkaisukeskeinen psykoedukaatiomenetelmä ja jälkihoitotoimintamalli. Tarkoituksena pilotoida erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja valita niistä palautteen ja arvioinnin perusteella toimivimmat ja tarkoituksenmukaisimmat. Vaihtoehtoina ovat mm. ryhmämuotoinen etä- ja lähitoteutus sekä yksilötapaamiset.
-"Matkaeväitä - työkirja. Psykoedukatiiviseen Matkaeväitä - ryhmään liittyvä itsereflektioon ohjaava työkirja, jota voi käyttää ammattilaisen kanssa jatko-ohjauksen apuna.
-Vuosittain Väkivallan vastaisella teemaviikolla järjestettävä kaikille avoin kuntalaiswebinaari tai podcast, joka käsittelee jotain ajankohtaista lähisuhdeväkivaltaan liittyvää teemaa tai ilmiötä. Kuntalaiswebinaarien tallenteet sekä Podcastit löytyvät Väkivallaton Vake - Youtube-kanavalta. Tavoitteena on, että Väkivallan vastaisesta viikosta tulee yleisesti tunnettu teemaviikko, jonka kautta tavoitetaan vuosittain myös varhaiskasvatus- ja perusopetusikäiset sekä toisen asteen opiskelijat.

 

 

Palvelut lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty sekä puheeksiottokoulutuksessa, avainhenkilöverkoston koulutuksessa että väkivallan vastaisen teemaviikon suunnittelussa ja toteutuksessa, joissa kokemusasiantuntijoiden ääni on haluttu kuuluviin mm. materiaaliin upotettujen aidoin sitaatein ja videoklipein sekä työryhmätyöskentelyyn osallistumisen ja heille varattujen puheenvuorojen avulla.

Kokemusasiantuntijoita on ollut myös mukana videoiden tuotantoprosessissa:  työntekijöiden koulutuksessa käytössä olevat ns. kokemusasiantuntijavideot perustuvat kokemusasiantuntijoiden omiin tarinoihin ja palvelupolku-animaatiossa kokemusasiantuntijat ovat päässeet mukaan käsikirjoitusprosessiin ja heidän kommenttejaan on kuultu animaation toteutuksen eri vaiheissa. 

Väkivallan vastaisen teemaviikon ohjelmaa on suunnattu suoraan kuntalaisille paitsi materiaalituotannon myös järjestettävän ohjelman osalta. Tämä konsepti on Vantaan ja Keravan alueella uusi, eikä tietääksemme tämänkaltaista ole toteutettu myöskään muualla Suomessa.

Teemaviikolla tarjottava ns. kuntalaiswebinaari on suunniteltu kuntalaiskyselyihin perustuen, joita on toteutettu Osallistuva Vantaa - sivuston kautta. Jo kuntalaiswebinaarien aihevalinnoissa (väkivallan ylisukupolvisen kierteen katkaiseminen vuonna 2021, lapsen väkivaltainen käyttäytyminen vuonna 2022 sekä pojat ja miehet väkivallan kokijoina vuonna 2023) on kuunneltu kuntalaisten toiveita.

Itse webinaareissa on pyritty vastaamaan kuntalaisten etukäteen esittämiin kysymyksiin, mutta heille on mahdollistettu myös suora osallistuminen keskusteluun chatin kautta. Tehtävään palkatut kokemusasiantuntijat osallistuvat kuntalaiswebinaarin arviointiin ja konseptin kehittämiseen.

Koska väkivalta-aihe on monille haastava, kuntalaiswebinaarin toteutuksessa on päädytty livestriimaukseen YouTube-kanavalla, jotta osallistuminen kynnys olisi mahdollisimman matala. Livestriimeihin on mahdollista osallistua anonyymisti ja tallenteita voi katsoa myös jälkikäteen. Myös Podcasteja ja Blogikirjoituksia on käytetty kuntalaisten tavoittamiseen.

Väkivallan vastaisen teemaviikon ohjelmaa on suunniteltu myös yhteistyössä koulujen ja oppilaiden kanssa osallistavia työpaja-menetelmiä käyttäen. Väkivallan vastaisen teemaviikon taustalla on ajatus "talkoista", joissa turvallisuuden edistäminen ja väkivallan vähentäminen kuuluu kaikille.

Lasten ja nuorten osallistamiseen tullaan panostamaan jatkossa niin, että teemaviikon käytännöt integroidaan koulujen opetusohjelmiin ja joka vuosi tietyille ikäluokille tarjotaan aiheeseen liittyvä ikätasolle sopiva koulutus sekä toteutetaan erilaisia nuorten ideoimia haastekampanjoita.

Kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten ja nuorten aikuisten psykoedukaatiota kehitetään pilotista saadun palautteen perusteella.  Ensimmäisessä vaiheessa pilotti toteutetettiin nuorten psykososiaalisissa palveluissa ryhmämuotoisesti etätoteutuksella ja vahvasti voimavara- ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä painottaen. Myöhemmässä vaiheessa tarkoituksena on  pilotoida jalkautuvaa mallia sekä ryhmä- että yksilötoteutuksena myös peruskouluympäristössä. Tämä vaihe toteutetaan vuosien 2023-2025 aikana osana RRP-hanketta. Pilottia suunnitellaan yhteistyössä nuorten kanssa työskentelevien ja väkivaltaerityistä työtä tekevien ammattilaisten kanssa nuorten ajatuksia ja toiveita kuunnellen.

Mikäli nuorten palaute on myönteinen, "Matkaeväitä"-ryhmä otetaan tulevaisuudessa osaksi nuorten psykososiaalisten palvelujen palveluvalikoimaa sekä kootaan  keskeisistä materiaaleista nuorille jaettava Matkaeväitä- menetelmäopas. Mikäli peruskouluihin jalkautuva malli todetaan toimivaksi, toteutuksesta voi tulevaisuudesta vastata myös oppilashuolto yhdessä avainhenkilöiden kanssa.

 

Kokemusasiantuntijavideot: Väkivaltaa kokeneen tarina, Väkivaltaisesti käyttäytyneen tarina sekä Työntekijän tarina
Ratkaisun perusidea

Lähtökohtana toimintamallissa on se, että väkivallan ehkäisy on teema, joka kuuluu kaikille. Lisäksi ajattelemme, että pelkkä tiedon lisääminen ei riitä, vaan meidän pitää vaikuttaa myös asenteisiin ja taitoihin - eli valistamisen sijaan haluamme tarjota reflektiivistä psykoedukaatiota, joka haastaa pohtimaan omia asenteita, käsittelemään tunteita sekä oppimaan uusia tapoja toimia.

Toimintamallin kantavana ajatuksena onkin eräänlainen tabujen murtajana oleminen: väkivallasta puhutaan avoimesti, rehellisesti ja systemaattisesti eri kohderyhmien kanssa, jotta kynnys tuen ja avun hakemiseen madaltuu. Toimintamalli edellyttää erilaisten koulutusten ja toimintojen sekä viestinnän suuntaamista paitsi työntekijöille, myös suoraan eri ikäisille kuntalaisille.

Toisaalta samalla kun väkivallasta kysyminen ja kertominen helpottuu, varmistetaan, että  väkivallan ehkäisytyön palvelupolku on saumaton sekä kehitetään kohdennetusti palveluja ryhmille, jotka ovat vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Koulutusten sekä muiden palvelujen kehittäminen tapahtuu tarvelähtöisesti sekä työntekijöitä, kokemusasiantuntijoita että kuntalaisia osallistaen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on otettavissa käyttöön sekä juurrutettavissa osaksi organisaation rakenteita varsin pienillä resursseilla, koska tuotetut puheeksiottokoulutukset on saatavissa videotallenteina ja materiaalipankkiin (nettisivuille) on koottu käyttövalmista materiaalia eri ikäisten kanssa toimiville. Välineitä väkivallan puheeksi ottamiseen - opasta on jaettu laajasti eri toimialojen ammattilaisten käyttöön ja opas on saatavissa myös sähköisenä versiona suomeksi ja ruotsiksi. 

Sivustolla oleva materiaali voi hyödyttää myös muita kuin kasvatus-, opetus-, sekä sosiaali-, ja terveysalan ammattilaisia, joten se on avoimesti myös kuntalaisten käytössä.  Avoimuus helpottaa tiedottamista ja viestintää ja lisää työn yleistä tunnettavuutta.

Väkivallan ehkäisytyötä jalkauttavat ja juurruttavat palvelualuilla toimivat avainhenkilöt, jotka vievät tietoa ja tarjoavat tukea sekä toimivat kehitystyön moottoreina omissa työyksiköissään.  Avainhenkilöverkoston tarkoitus on myös tarjota avainhenkilöille vertaisfoorumi asiantuntijatiedon ja kokemusten jakoon sekä mahdollisuus osallistua yleiseen väkivaltatyön kehittämiseen hyvinvointialueella. Avainhenkilöverkoston käytännöt ovat integroituneet osaksi arkityötä, mikä johtuu osittain myös roolin joustavuudesta toimintaympäristön tarpeiden mukaan.

Kiusaamista ja väkivaltaa kokeneiden nuorten ratkaisukeskeinen Matkaeväitä-toimintamalli on suunniteltu helposti juurrutettavaksi ja mallia on helppo myös levittää. Suunnitteilla on myös nuorille jaettava opas ryhmätoiminnan ja/tai yksilötapaamisten tueksi.

Vaikka Väkivallaton VAKE - toimintamallin lähtökohta ovat mahdollisimman "aikaakestävät" videotallenteet ja muut materiaalit, joiden toivotaan muodostuvan pysyväksi osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä ja väkivallan vastaisen teemaviikon ohjelmaa, toimintamallin ylläpitäminen vaatii jatkossa väkivaltatyötä koordinoivan henkilön, eli ihmisen, joka pystyy tekemään sisällöllistä kehittämistä ja verkostoyhteistyötä.

Väkivallan ehkäisytyöstä vastaavan koordinaattorin palkkaaminen Hyvinvointialueille on myös Sosiaali- ja terveysministeriön suositus, mikä vain alleviivaa sitä, että työlle ja sen tekijälle on todellinen ja perusteltu tarve.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Väkivallaton VAKE - toimintamalli vastaa akuuttiin - ja jopa kriittiseen - yhteiskunnalliseen tarpeeseen väkivallan sekä sen taloudellisten ja inhimillisten kustannusten kasvun pysäyttämisestä. Väkivaltaa pitää tulevaisuudessa ehkäistä entistä suunnitellummin ja kiinteänä osana terveyden ja hyvinvoinnin  edistämisen palveluja sekä kasvatus- ja opetusalalla että sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Väkivallaton VAKE-toimintamallissa väkivallan ehkäisytyö nähdään kokonaisuutena, jossa toimitaan yhtenäisin toimintaperiaattein aina ennalta ehkäisevästä työstä korjaavaan työhön  asti ja jossa tunnistaminen ja puheeksi ottaminen kuuluu kaikille. Tarjolla on valmiita koulutuspaketteja, oppaita, videoita ja muita materiaaleja sekä vuosikelloon juurrutettua ohjelmaa eri kohderyhmille, jolla tarjotaan helppo tie tiedon ja tuen ääreen.

Väkivallaton VAKE-toimintamalli on saanut kiitosta nimenomaan ihmislähtöisyydestä. Haastavasta, usein suurta häpeää ja syyllisyyttä  herättävästä aiheesta puhutaan neutraalisti ja jopa myötätuntoisesti - ilmiönä, joka koskettaa jollain tavalla ihan jokaista. Väkivallaton VAKE - toimintamallissa ei väsytä muistuttamaan, että väkivalta voi koskea yhtä lailla työntekijää kuin asiakasta.

Väkivallaton VAKE - toimintamalliin kuuluva "Väkivallan vastainen teemaviikko" kutsuu eri ikäisiä kuntalaisia puhumaan väkivaltaan liittyvistä teemoista ja haastaviinkin aiheisiin tartutaan rohkeasti ja dialogisesti, ilman tuomitsevaa asennetta. Voimavara- ja ratkaisukeskeinen psykoedukaatio sekä kokemusasiantuntijoiden tarinat tuovat tiedon tarjoamisen rinnalle myös uusien taitojen opettelua, itsereflektiota ja tunteiden käsittelyä. 

Väkivallaton VAKE - toimintamalli pyrkii turvaamaan ihmislähtöiset palvelut opettamalla työntekijöitä käsittelemään väkivaltailmiötä reflektoiden ja kohtaamaan väkivaltaisessa elämäntilanteessa elävät restoratiivisen dialogin keinoin, traumatietoisesti ja ratkaisukeskeisesti.

***

Toimintamalli sisältää mm. seuraavat kokonaisuudet: 

Puheeksiottokoulutus:

Väkivallan puheeksiottokoulutus on Vantaan kaupungin ja Vantaan Turvakoti ry:n tuottama koulutuskokonaisuus väkivallan tunnistamiseen, puheeksiottamiseen sekä turvallisuudesta huolehtimiseen ja palveluohjaukseen. Koulutus on avoin kaikille ja se sopii esimerkiksi osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä.

Koulutuksen keskeisimmistä materiaaleista on koottu "Välineitä väkivallan puheeksiottamiseen" - opas, joka on saatavilla sekä painotuotteena että sähköisessä muodossa suomeksi ja ruotsiksi.

Suositus koulutuksen läpikäymiseen on että johdanto-osion jälkeen osat 1-3 katsotaan numerojärjestyksessä. Osan 4 voi katsoa myös itsenäisenä.

Ensimmäinen koulutuspäivä sisältää osat 1 ja 2 ja toinen koulutuspäivä sisältää osat 3 ja 4. Koulutuksen kokonaiskesto on noin 5-6 tuntia.

Väkivallan puheeksiottokoulutus sisältää seuraavat teemat:

OSA 1 - Mitä lähisuhdeväkivalta on? Faktaa ja fiktiota ilmiöstä. 
OSA 2 - Väkivallan kohtaaminen ja puheeksi ottaminen 
OSA 3 - Välineitä väkivallan käsittelyyn & palvelupolku Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
OSA 4 - Lapset ja lähisuhdeväkivalta 

Huom. Puheeksiottokoulututksesta on erillisestä pyynnöstä saatavissa myös eri kohderyhmille räätälöityjä tiivistettyjä versioita, joiden kokonaiskesto on noin 2 tuntia.

Avainhenkilöverkosto 

Väkivallaton VAKE - toimintamalliin kuuluu myös eri alojen ammattilaisista koostuvan avainhenkilöverkoston kokoaminen, kouluttaminen, ylläpitäminen ja toiminnan kehittäminen.

Avainhenkilöiden rooli työyksiköissään on informatiivinen, konsultatiivinen ja kehittävä. Avainhenkilöt varmistavat myös, että kaikki uudet työntekijät perehdytetään väkivaltateemaan eli heidän roolinsa on jalkauttaa ja juurruttaa väkivallan ehkäisytyötä ruohonjuuritasolla.

Eräs keskeinen tavoite avainhenkilöverkoston työssä on palveluprosessin ja palvelupolkun kuvaaminen sekä siitä tiedottaminen (video) sekä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien juurruttaminen pysyviin rakenteisiin.

Avainhenkilöt osallistuvat myös yleiseen väkivallan ehkäisytyön kehittämiseen hyvinvointialueella, sekä esimerkiksi Väkivallan vastaisen teemaviikon suunnitteluun ja toteutukseen.

Väkivallan vastainen teemaviikko:

Eräs väkivallan ehkäisytyön keskeinen elementti Vantaalla ja Keravalla on jokavuotuisen Väkivallan vastaisen teemaviikon viettämisen juurruttaminen osaksi kuntiin jäävien palvelujen sekä hyvinvointialueen perustoimintoja ja niiden välistä yhteistyötä. Ohjelmaa ja koulutusta sekä työntekijöille että kuntalaisille väkivaltailmiöön liittyen.

Teemaviikolla työntekijöiden vuosittaiseksi täydennyskoulutuspäiväksi muodostunut "väkivaltafoorumi" on kasvattanut vuosi vuodelta suosiotaan ja kuntalaisille suunnatut, ajankohtaisia teemoja käsittelevät "kuntalaiswebinaarit" ovat saaneet suurta kiitosta. Myös oppilaitokset ovat olleet innokkaasti mukana väkivallan vastaisen teemaviikon vietossa.

Teemaviikkoon liittyen tärkeää on materiaalipankin kokoaminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väkivalta-aiheiselle teemasivuille. Sivuilta löytyy paitsi tietoa ilmiöstä ja palveluista, myös väkivallan ehkäisytyön tuotettua materiaalia ja koulutuksia eri kohderyhmille pdf-muodossa tai videoina (linkit Väkivallaton VAKE - YouTube-kanavalle sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen YouTube-kanavalle).

Matkaeväitä -toimintamalli kiusaamista ja väkivaltaa kokeneille nuorille:

Matkaeväitä-ryhmä tarjoaa voimavara- ja ratkaisukeskeistä psykoedukaatiota kiusaamista ja väkivaltaa kokeneille nuorille.  Ryhmää (3x45 min) on pilotoitu sekä etä- että läsnätoteutuksena. Matkaeväitä-ryhmään ollaan tuottamassa työkirja, jolla helpotetaan aiheen jatkokäsittelyä eri ammattilaisten kanssa.
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arvionnin tulokset tiivistettynä:

  • Suurin haaste liittyi työn jalkauttamiseen läpileikkaavasti koko hyvinvointialueelle. Koska työtä tehtiin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla osana perhekeskuskehittämistä, muiden toimialojen mukaan saaminen jäi hieman toivottua vähäisemmäksi. Toisaalta onnistuminen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla ylitti odotukset.​

  • Työn juurruttamiseen liittynyt suurin riski (työn loppuminen hankkeen loppuessa) ei realisoitunut, ja työ jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen osana hyvinvointialueen vakituista toimintaa.​ Työn vakinaistaminen ja koordinointivastuun siirtäminen osaksi asiantuntija- ja kehittämispalvelujen toimintaa avaa uudenlaisia mahdollisuuksia väkivallan ehkäisytyön integroimiseen osaksi terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä sekä  jalkauttamiseen koko hyvinvointialueelle.

  • Työ saavutti tavoitteensa: Väkivallaton VAKE – toimintamalli on toimiva, tunnettu ja vakiintunut malli sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja jopa valtakunnallisesti. Verkko- ja intrasivut ovat valmiit. Matkaeväitä-ryhmän ensimmäinen vaihe on pilotoitu alkuvuodesta 2023 ja ryhmän jatkokehittämistyö on siirtynyt RRP-hankkeeseen elokuun 2023 alussa. ​

    • Työntekijöiltä saatu palaute puheeksiottokoulutuksesta on ollut erinomainen. Koulutus on koettu erittäin tarpeelliseksi, selkeäksi, väkivallan puheeksi ottoon motivoivaksi ja rohkaisevaksi sekä uutta tietoa antavaksi. Palaute on ollut eriomaista huolimatta siitä, miltä toimialalta vastaaja on tullut tai kuinka kauan hän on alalla työskennellyt.

    • Myös sote-palveluja käyttäviltä asiakkailta on tullut spontaaneja palautteita siitä, että heiltä on alettu kysymään turvallisuudesta ja väkivallasta. Nämä palautteet ovat olleet myönteisiä ja ne ovat tulleet henkilöiltä, jotka ovat kokeneet elämässään väkivaltaa. Asiakaspalaute todistaa sen, että puheeksiottokoulutuksen opit eivät ole jääneet vain työntekijän tietoon vaan ne ovat menneet myös käytäntöön.

    • Verkostoituminen ja järjestöyhteistyö on tiivistynyt, minkä voi olettaa parantavan asiakkaiden tilannetta, koska työntekijöiden keskinäinen tiedonvaihto on lisääntynyt ja  konsultaatiokynnys on madaltunut.

    • Väkivallan vastaisen teemaviikon ohjelmatarjonnasta on saatu joka vuosi erinomaista palautetta. Erityistä kiitosta kuntalaisilta  on saanut "Kun lapsi -lyö - Mitä teen kun lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti?" - videosarja ja aiheeseen liittyvä kuntalaiswebinaari. Myös julkisten palvelujen sähköisillä ilmoitustauluilla teemaviikolla pyörinyt "Oletko koskaan käyttäytynyt väkivaltaisesti" - infovideo on herättänyt myönteistä huomiota. Erityistä kiitosta on annettu tiedon tarjoamisesta suoraan kuntalaisille sekä myös väkivaltaisesti käyttäytyvien huomioimisesta.  Vuonna 2024 Väkivallan vastaisella viikolla kaksiosaisessa Podcastissa keskusteltiin aiheesta "Pojat on poikia" - Pojat ja miehet väkivallan kokijoina

    • Työntekijöille suunnattu täydennyskoulutuspäiväksi tarkoitettu Väkivaltafoorumi tavoitti sekä marraskuussa 2022 että marraskuussa 2023 yli 350 työntekijää ja yleisarvosana foorumista oli erinomainen. Erityistä kiitosta saivat vuoden 2022 väkivaltafoorumin avainhenkilöverkoston toimijoiden puheenvuorot, joissa käsiteltiin hyvin käytännönläheisesti ja konkreettisten tapausesimerkkien kautta lasten väkivallan riskioloihin ja lasten väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä teemoja sekä kokemusasiantuntija-äidin puheenvuoro, jota pidettiin erittäin puhuttelevana. Vuoden 2023 väkivaltafoorumin teemana oli "haastavat vuorovaikutustilanteet" (väkivaltakontekstissa). Myös tämä aihe koettiin erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi oman työn näkökulmasta.

    • Väkivaltafoorumin suosio rohkaisee suuntaamaan toimintaa yhä vahvemmin aidon yhteiskehittämisen suuntaan, jossa muille tietoaan ja kokemuksiaan jakavat eri alojen asiantuntijat nousevat yhä useammin oman verkoston sisältä. Vertaisinnostaminen paitsi voimaannuttaa työntekijöitä, myös sitouttaa lähisuhdeväkivallan ehkäisytyössä mukana olevia yhteisiin tavoitteisiin ja käytäntöihin.

    • Matkaeväitä-mallin ensimmäisessä vaiheessa pilotoitiin etätoteutettua psykoedukatiivista ryhmää kiusaamista ja väkivaltaa kokeneille nuorille yhteistyössä Nuortenkeskus Nupin kanssa. Pilottiin (3x45 min) osallistui viisi nuorta (4 tyttöä ja 1 poika)  ikäryhmästä 13-21v.  Nuorten palaute ryhmästä oli myönteinen, käsiteltyjä teemoja  ja harjoituksia pidettiin tärkeinä ja anonymiteetin mahdollistanutta etätoteutusta toimivana. Palautteen mukaan etätoteutus mahdollisti myös vanhempien mukana olon ryhmässä sekä jatkokeskustelut Nupin vastaanotolla työntekijän kanssa.​ 

    • Matkaeväitä-ryhmien kehittämistyö jatkuu vuosien 2023-2025 aikana osana RRP-hanketta. Psykoedukaatiomalli jalkautetaan perusopetukseen ja testataan sen toimivuutta myös lähitoteutuksena sekä yksilötapaamisissa. Palautteen ja arvionnin jälkeen tarkoituksena on valita toimivimmat toteutustavat ja juurruttaa ne osaksi nuorten psykososiaalisten palvelujen ja mahdollisesti myös oppilashuollon palveluvalikkoa. Myös vanhemmuuden tuen kehittämisen tarve on noussut vahvasti esiin.

Kun lapsi lyö - Mitä teen kun lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti? - videosarja. Osat:
OSA 1 Mitä lapsen väkivaltaisuus on ja mistä se johtuu?
OSA 2 Miten toimin, jos lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti? ​
OSA 3 Mistä saan apua ja tukea lapsen väkivaltaisuuteen?
OSA 4 Millainen on väkivaltaisesti käyttäytyvän lapsen tulevaisuus
Oletko koskaan käyttäytynyt väkivaltaisesti? (Sähköisten infotaulujen video, ei sisällä ääntä.)