Vammaispalvelun osaamiskeskuksesta järjestetään erityislasten aamu-, iltapäivä- ja loma-ajan hoitoa, autismikuntoutusohjausta, fysioterapiapalveluja, nuorten ja aikuisten päivä- ja työtoimintaa, henkilökohtaista apua ja tehdään moniammatillista laaja-alaista  verkostotyötä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vammaispalvelun osaamiskeskuksesta järjestetään erityislasten aamu-, iltapäivä- ja loma-ajan hoitoa, autismikuntoutusohjausta, fysioterapiapalveluja, nuorten ja aikuisten päivä- ja työtoimintaa, henkilökohtaista apua ja tehdään moniammatillista laaja-alaista  verkostotyötä.

Toteutuspaikka
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymässä (Essote)
Paikkakunta tai maakunta
Etelä-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Jaana Koinsaari

Luotu

11.04.2022

Viimeksi muokattu

13.04.2022
Ratkaisun perusidea **

Kipinän osaamiskeskuksen toiminta on laaja-alaista, suunnitelmallista, moniammatillista ja -alaista toimintaa, jota toteutetaan ryhmä- ja yksilömuotoisesti. Toiminnalla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten, aikuisten ja heidän perheidensä hyvinvointia ja arkea. Osaamiskeskuksessa järjestetään lisäksi myös kuntoutustarpeen arviointia sekä ohjausta ja neuvontaa tarvittaessa koko perheelle. Aktiivinen ja saumaton yhteistyö kunnan sivistystoimen kanssa tukee erityislasten varhaiskasvatusta ja kouluopetusta. Nuorten päivä- ja työtoiminta tukee heidän siirtymistä ammattiin valmistavaan erityisopetukseen ja työhön valmennus antaa eväitä vammaisten työllistymistä tukevaan toimintaan. Aikuisten päivä- ja työtoiminta tukee vammaisten osallisuutta ja osallistumista, sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä ja edistämistä, toimintakyvyn ylläpitoa sekä aktiivista arkea ja tuo elämään sisältöä. 

Kaiken kaikkiaan toiminnan tavoitteena on asiakkaiden ja heidän perheidensä osallisuuden vahvistaminen, vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvoinnin lisääminen ja arjen tuki, erillään olevien palveluiden keskittäminen ja laadun parantaminen, moniammatillisen ja laaja-alaisen verkostotyön vahvistaminen, vammaistyön veto- ja pitovoiman parantaminen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Vammaispalvelun lisäksi toimintaympäristönä on yhteistyökumppanien verkosto, johon kuuluu järjestöjä, oppilaitoksia ja kunnan yksikköjä. Laajempana toimintaympäristönä voidaan nähdä jatkossa Etelä-Savon tuleva hyvinvointialue ja sen palvelustrategia, jossa kannustetaan verkostomaiseen työtapaan, digitaalisiin ja rohkeisiin ratkaisuihin ja kumppanuussuhteisiin ja jossa asiakas on ytimessä. 

KEHITTÄMISKOHTEET

Toimintamallia kehitettiin pilotissa vuoden 2021 aikana. Pilotti kuului osaksi soteuudistusta Etelä-Savossa. Vammaisten työ- ja päivätoimintaa sekä työhön valmennusta oli jo ennen pilottia aloitettu kehittämään, samoin sivistystoimen kanssa tehtävää yhteistyötä. Uusina kehittämiskohteina pilotissa oli jalkautuvan ja etänä tapahtuvan päivätoiminnan kehittäminen, henkilökohtaisen avun alkuarvioinnin sekä ammatillisen henkilökohtaisen avun kehittäminen ja digitaaliset ratkaisut, kuten henkilökohtaisten avustajien verkkokoulutus ja chat-palvelu asiakkaiden yhteydenottoon ja saavutettavuuteen liittyen. 

RESURSSIT

Pilottiin saatiin soteuudistukselta henkilöstöresursseja osaamiskeskuksen toimintamallin ja työprosessien kuvaamiseen, taloudellisten vaikutusten arviointiin ja viestinnällisiin tehtäviin. Muuten pilotti toteutettiin omana toimintana työpanoksen siirtona. Vuoden 2022 aikana toimintamalli on juurtunut tavaksi toimia Essoten alueella ja se on helposti laajennettavissa koko tulevalle hyvinvointialueelle. Toimintamalli kokoaa yhteen vammaisten osallisuutta ja työllistymistä tukevaa toimintaa, henkilökohtaisen avun koordinointia ja eri asiantuntijapalveluita, kuten autismikuntoutusohjaus ja fysioterapia. Lisäksi osaamiskeskuksesta käsin koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan kuljetuspalveluiden toimintaa sekä ohjeistetaan  kuljetuspalvelutuottajia tarvittaessa.

PROSESSIN KUVAUS, VAIHEET JA TOIMENPITEET

Kevään 2021 aikana toteutettiin henkilökohtaisen avun alkuarvioinnin ja ammatillisen henkilökohtaisen avun kokeilut yhteistyössä asiakkaiden kanssa, kuvattiin ja mallinnettiin jalkautuva työ- ja päivätoiminta, työhön valmennus ja työvalmentajien toiminta, aloitettiin lasten iltapäivähoidon toteutus kiertäviä perhehoitajia hyödyntäen, tiivistettiin yhteistyötä sivistystoimen kanssa, palkattiin autismikuntoutusohjaaja ja mallinnettiin autismikuntoutusohjauksen toiminta sekä toteutettiin autismikuntoutusohjausta, kuvattiin ja mallinnettiin tukihenkilötoimintaa sekä tehtiin kysely liittyen sähköiseen asiointiin ja digitaalisiin palveluihin vammaispalvelun asiakkaille tueksi digitaalisten palveluiden kehittämiselle. Lisäksi arvioitiin kuljetuspalveluiden toimintaa ja pidettiin yhteistyöneuvotteluja kuljetuspalveluyrittäjien kanssa palvelu laadun parantamiseksi. Kuljetuspalvelut ja niiden onnistuminen on yksi osa vammaisten osallisuuden ja osallistumisen tukemista. 

TOIMINTAMALLIN JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN

Syksyn 2021 aikana järjestettiin koulutuksia Kipinän ohjaajille osaamisen vahvistamiseksi ja arviointiin kaikkia uusia pilotissa kokeiltuja käytäntöjä ja laadittiin kuvaus osaamiskeskus toimintamallista kokonaisuutena. Keväälle 2022 jäi fysioterapiapalveluiden kehittäminen ja fysioterapeutin rekrytointi sekä fysioterapian toiminnan kuvaaminen osana osaamiskeskusta. Kevään 2022 aikana osaamiskeskus toimintamalli on juurtunut toimintatavaksi ja sitä aletaan levittämään tulevalle hyvinvointialueelle. Osaamiskeskuksen toimintamalli tulee olemaan osa tulevan hyvinvointialueen vammaispalveluiden kokonaisuutta.

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

MIKÄ ON MUUTTUNUT?

Ennen erillään olleet palvelut nähdään nyt kokonaisuutena, palvelut ovat helpommin saavutettavissa, verkostoyhteistyö on tiivistynyt ja vahvistunut. Asiantuntijapalvelut on nyt koottu saman katon alle, mikä on tehostanut osaamiskeskuksen toimintaa kokonaisuutena ja helpottanut sekä sujuvoittanut eri asiantuntijoiden yhteistyötä, tämä näkyy myös perheille palveluiden sujuvoitumisena. 

Erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään pystytään tukemaan nyt entistä paremmin, mm. kuntoutukseen liittyen, koska käytössä nyt laajemmin asiantuntijapalveluita. 

Pilotin aikana saatiin 13 nuorta ja työikäistä vammaista työllistettyä työhön valmennuksen tuella. Osaamiskeskuksen kaksi ohjaajaa aloittivat työvalmentaja koulutuksen oppisopimuskoulutuksena, mikä vahvistaa osaamista.

Henkilökohtaisessa avussa on tarpeen mukaan käytössä alkuarviointijakso, jonka avulla henkilökohtainen apu voidaan määritellä heti alusta alkaen sopivaksi ja paremmin asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Hyvinvointialueen alettua käyttöön otetaan myös ammatillinen henkilökohtainen apu asiakkailla, jotka tarvitsevat myös hoitoa ja hoivaa. 

Pilotin aikana käyttöön otettiin myös tukikäynnit tuetussa asumisessa asuville päivä- ja työtoiminnassa käyville vammaisille. Tukikäynnit tekevät tutut Kipinän osaamiskeskuksen ohjaajat, mikä on todettu hyväksi ja tukee päivä- ja työtoiminnan tavoitteita. Osa tuetun asumisen asukkaista käy muualla työtoiminnassa, mutta tukikäynnit ovat kuitenkin olleet tarpeen.

Työ- ja päivätoiminnan johtaminen keskitettiin yhdelle palveluesimiehelle Essoten alueella, tämä auttaa toiminnan kokonaisuuden hahmottamista, niin resurssoinnin kuin osaamisen ja toiminnan kehittämisen suhteen.

YLLÄTTÄVÄT / ODOTTAMATTOMAT MUUTOKSET

Mainittavia yllättäviä / odottamattomia muutoksia on aiheuttanut lähinnä koronatilanne. Lisäksi pilotissa sovitut ostopalvelut, joissa oli tarkoitus kokeilla henkilökohtaisen avun alkuarviointia ja ammatillista henkilökohtaista apu eivät toteutuneet suunnitellusti, johtuen asiantuntevasta henkilöstöpulasta, tämän vuoksi toimintasuunnitelmat menivät uusiksi ja kokeilut toteutettiin omana toimintana. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tämä toimintamalli pitäisi palkita, koska siinä näkyy hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen sekä sote-alan työn imun vahvistaminen. Asiakkaiden ja heidän perheidensä näkökulmasta osaamiskeskuksen toiminta lisää heidän osallisuuttaan sekä  vuorovaikutusta ja luottamusta asiakkaiden ja palveluntarjoajien välillä sekä parantaa palveluiden kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa. Toimijoiden näkökulmasta kehittämistyö ja sen myötä syntynyt toimintamalli vahvistaa ja laajentaa moniammatillista ja laaja-alaista verkostoyhteistyötä, kuten pilotissa se lisäsi ja tiivisti sotetoimijoiden ja kunnan toimijoiden välistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja opetuksen välillä. Lisäksi se lisää alan veto- ja pitovoimaa, tämä oli huomattavissa jo pilotin aikana, kehittämistyö innosti ja kannusti työntekijöitä. Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. 

Toimintamallin soveltaminen vaatii kokeilemalla kehittämistä ja johdon tukea toiminnalle, riittäviä työntekijäresursseja sekä selkeän todetun tarpeen toiminnan kehittämiselle. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää ottaa asiakkaita mukaan heti alusta alkaen.  Kehittäminen tapahtuu yhdessä tehden ja oppien, se vaatii myös osaavan ja vahvan lähiesihenkilön sekä innostuneita asiantuntijoita, joilla on halu ja tarve kehittää omaa työtään ja tarjottavia palveluja. Tarvetta on myös koulutukselle ja sitä kautta osaamisen vahvistamiselle. 

Sudenkuoppien välttämiseksi kannattaa aina arvioida kehittämistyön mahdolliset riskit ja toimintasuunnitelmissa kannattaa aina olla varavaihtoehto, jos ensisijainen ei toteudukaan. Toimintasuunnitelma tulee olla joustava, niin että yllättäviin muutoksiin voidaan nopeasti reagoida. 

Kansikuva
Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinän toimintamalli

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Verkostot Asiakasosallisuus Erityistä tukea tarvitseva lapsi Aamu- ja iltapäivätoiminta Moniammatillisuus

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Kehitysvammaiset, vammaiset Lapset ja varhaisnuoret Perheet