Vammaissosiaalityön organisoituminen Pirkanmaan hyvinvointialueella, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Vammaissosiaalityö on organisoitunut tiimeihin, jotka eivät ole sidoksissa kuntarajoihin. Tiimit ovat vammaisten asiakasohjaus, vammaisten lasten ja nuorten palvelut, vammaisten asumispalvelut sekä vammaisten kotona asumista tukevat palvelut. 

Model name
Vammaissosiaalityön organisoituminen Pirkanmaan hyvinvointialueella, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vammaissosiaalityö on organisoitunut tiimeihin, jotka eivät ole sidoksissa kuntarajoihin. Tiimit ovat vammaisten asiakasohjaus, vammaisten lasten ja nuorten palvelut, vammaisten asumispalvelut sekä vammaisten kotona asumista tukevat palvelut. 

Toteutuspaikka
Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaissosiaalityö
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Riitu Nykänen

Luotu

11.08.2025

Viimeksi muokattu

11.08.2025
Ratkaisun perusidea

Vammaissosiaalityö Pirkanmaan hyvinvointialueella organisoitiin uudelleen vuoden 2024 aikana. Vammaissosiaalityössä oli tunnistettu tarve toiminnan uudelleen organisoimiselle toimintakäytänteiden yhtenäistämiseksi sekä työmäärän jakamiseksi tasaisemmin. Lisäksi tavoitteena oli tarjota jokaiselle työntekijälle tiimin tuki kuntarajoista riippumatta. Uudenlaisesta organisoitumisesta haettiin myös sitä, että tiimijako antaisi työntekijöille mahdollisuuksia syventää osaamistaan tietyllä osa-alueella. 

Hoppu-hankkeen avulla vammaissosiaalityön uudelleenorganisoitumisen prosessissa oli käytettävissä erillistä kehittämisresurssia. Tämä kohdennettiin erityisesti henkilöstön osallistamiseen ja taustatietojen keräämiseen sekä organisaatiomallin työstämiseen ja suunnitteluun. 

Vammaissosiaalityön organisoitumisen prosessi kesti kaiken kaikkiaan lähes puolitoista vuotta. Henkilöstö osallistettiin uuden organisaation suunnitteluun työpajojen sekä henkilöstökyselyn kautta. Henkilöstön sijoittuminen tiimeihin saatiin toteutettua siten, että lähes 80 % työntekijöistä sijoittui ensisijaisen toiveensa mukaiseen tiimiin. 

Vammaissosiaalityön uudet tiimit aloittivat toimintansa marraskuun 2024 alussa. Tiimijako pohjautuu sekä asiakkaiden elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin että maantieteellisiin alueisiin. Jokaisella tiimillä on oma johtava sosiaalityöntekijä, joka vastaa asiakastyön johtamisesta sekä palvelupäällikkö, joka toimii esihenkilönä. 

Vammaisten lasten ja nuorten palveluiden tiimi palvelee alle 23-vuotiaita asiakkaita, jotka eivät asu vammaispalveluiden asumisyksikössä. Poikkeuksena tähän ovat alle 18-vuotiaana vammaispalveluiden asumiseen sijoitetut asiakkaat, jotka ovat lasten ja nuorten tiimin asiakkaita täysi-ikäisyyteen saakka. Tiimin työntekijöitä työskentelee neljässä toimipisteessä ympäri Pirkanmaata. Tiimille tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. päiväkodit, koulut, lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu.  

Vammaisten asumispalveluiden tiimin asiakkaina ovat täysi-ikäiset vammaispalveluiden asumisyksiköissä asuvat vammaiset henkilöt. Tiimi on keskitetty Tampereelle. Vaikka asumisyksiköitä on eri puolella Pirkanmaata, oli tiimin keskittäminen mahdollista, koska vammaissosiaalityön työntekijöiden ei tarvitse käydä yksittäisessä yksikössä kovin usein ja yhdellä käynnillä on mahdollista käsitellä useamman asiakkaan asioita. Tiimiin on keskittynyt osaamista kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisiin rajoittamistoimenpiteisiin ja niiden käytön arviointiin. 

Vammaisten kotona asumista tukevat palvelut vastaavat 23 vuotta täyttäneiden, omassa kodissaan tai muussa kuin vammaispalveluiden asumispalveluissa asuvien, asiakkaiden asioista. Kotona asumista tukevat palvelut on jakautunut alueellisiin lähitiimeihin: eteläinen, itäinen, keskinen sekä läntinen 1 ja läntinen 2. Lähitiimit toimivat seitsemässä eri toimipisteessä eri puolilla Pirkanmaata. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat muun muassa työikäisten sosiaalipalvelut sekä kotihoito. 

Vammaisten asiakasohjaukseen on keskitetty kaikki vammaispalveluhakemusten vastaanotto sekä oikaisuvaatimuskäsittely. Asiakasohjaustiimissä työskentelee yksi sosiaalityöntekijä, yksi sosiaaliohjaaja, kaikki vammaissosiaalityön palvelusihteerit sekä palvelupäällikkö. Asiakasohjaus vastaa hakemusten siirtämisestä eteenpäin oikeille tiimeille, tekee lisäselvityspyyntöjä, antaa neuvontaa sekä tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluneuvonnan kanssa.  

Toimintaympäristö

Kunnista hyvinvointialueelle siirryttäessä työntekijäkohtaiset asiakasmäärät olivat hyvin vaihtelevat eri puolilla Pirkanmaata. Hakemusten käsittelyajoissa oli merkittäviä eroja ja lakisääteiset käsittelyajat ylittyivät alueella, missä asiakkaita oli työntekijää kohden eniten. Kuntarajoihin pohjautuvat tiimit ja niiden vuosien saatossa vakiintuneet toimintatavat hankaloittivat toimintakäytäntöjen yhteistä kehittämistä sekä yhtenäistämistä hyvinvointialueella. Kuntarajoihin pohjautuva jako ei mahdollistanut työparityöskentelyä, koska osassa kunnista työntekijä työskenteli yksin, tai tiimi oli muutoin hyvin pieni. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien määrä jakautui epätasaisesti. Haasteena vanhassa kuntakohtaisessa jaottelussa oli myös se, että jokaisen työntekijän tuli hallita kaikenikäisten vammaisten asiakkaiden palvelut sekä tuntea erilaisiin asiakkaiden elämänvaiheisiin kytkeytyvät yhteistyötahot.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vammaissosiaalityön kohderyhmänä ovat kaikki pirkanmaalaiset vammaissosiaalityön asiakkaat sekä henkilöt, jotka vasta hakevat jotakin vammaispalvelulain mukaista palvelua. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia on suunniteltu ja taustatietoja sitä varten kerätty Hoppu-ESR-hankkeessa. Toimintamallia juurrutetaan osana Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen kehittämisohjelmaa (VAPA2035-ohjelma). Toimintamalli on kytköksissä myös hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaan.  

Toimintamallin toimivuuden edellytyksenä on riittävä henkilöstöresurssi jokaisessa tiimissä, jotta vammaissosiaalityön asiakkaiden yhdenvertaisuus voi toteutua. 

Henkilöstön osallistaminen toimintamallin suunnitteluun on oleellista. 

Uudistunut vammaispalvelulaki on tuonut vammaissosiaalityön järjestämisvastuulle uusia palveluita. Asiakasmäärien kasvu ja palveluiden kysynnän kasvaminen voi haastaa toimintamallia tulevina vuosina. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Uudelleenorganisoitumisen myötä asiakasmäärät ovat jakautuneet työntekijöille aiempaa tasaisemmin, mikä on helpottanut aiemmin osalla alueista esiintyneitä pahoja ruuhkia hakemusten käsittelemisessä.  

Keskitetty hakemusten vastaanotto on selkeyttänyt hakemusprosessia, ja tarvittavia lisäselvityksiä pystytään pyytämään jo ennen kuin hakemus ohjautuu sen käsittelevälle työntekijälle. Asiakasohjaustiimi siirtää kaikki paperiset hakemukset sähköiseen muotoon. Palvelusihteerien tehtäviä on saatu järkeistettyä keskittämällä suurempia kokonaisuuksia 2–3 henkilölle.  

Uuden tiimijaon yhteydessä vammaissosiaalityön toimipisteitä on karsittu 13:sta seitsemään. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Isossa organisaatiouudistuksessa riittävän ajan varaaminen suunnitteluun ja henkilöstön osallistaminen prosessiin ovat kaiken a ja o. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää riittävää sosiaalityöntekijä- ja sosiaaliohjaajaresurssia työparityöskentelyn ja tiimien muodostamisen mahdollistamiseksi. Tiimien muodostamisessa tulee huomioida alueelliset erityispiirteet, kuten asiakasmäärien jakautuminen sekä välimatkojen kulkemiseen kuluva aika. 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Aihealueet

Ilmiöt

Kohderyhmä