Vastuulääkäripalvelu ikääntyneiden asumispalveluyksiköissä, Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Hankesuunnitelmasta poiketen vastuulääkärimallin kokeilu aloitettiin jo ensimmäisen hankekauden loppupuolella. Kokeilusta saatujen hyvien kokemusten ja Siun soten tiukentuneen lääkäriresurssitilanteen vuoksi vastuulääkäripalvelua laajennettiin suunniteltua nopeammalla aikataululla ikääntyneiden asumispalveluissa. Vastuulääkäripalvelun avulla terveysasemilla työskentelevien lääkäreiden työpanosta on pystytty lisääntyvästi kohdentamaan avoterveydenhullon tarpeisiin. Toiminnasta kerätään säännöllisesti palautetta ja toimintaa arvioidaan sekä palveluntuottajan että Siun soten toimesta eri mittareiden avulla. Tilaajan toimesta palvelun seurantaan ja mahdollisiin ongelmiin reagoimiseen on perustettu omat viikoittaiset tilannekatsaukset. Myös ohjausryhmän säännöllisissä palavereissa arvioidaan vastuulääkärimallin toimivuutta säännöllisesti. 

FCG:n vuonna 2022 tekemässä nykytila-analyysissä lääkäripalvelujen järjestämisessä asumispalveluyksikössä nousi esiin haasteita kehittämistä vaativia asioita. Analyysin mukaan ongelmakohdat liittyivät tuolloin pääsääntöisesti puutteelliseen lääkäriresurssiinn, lääkäripalveluiden epäselviin kustannuksiin, lääkäripalvelujen siiloutuneisuuteen ja saatavuuden eroihin eri alueiden ja yksiköiden välillä, monimutkaiseen johtamisjärjestelmään sekä mm. selkeän toimintamallin puuttumiseen. Vastuulääkäripalvelun laajennuttua kaikkiin Siun soten alueen ikääntyneiden asumispalveluyksiköihin, on myös näihin vuonna 2022 esiin nousseisiin haasteisiin pystytty vastaamaan. Vastuulääkäripalvelun myötä jokaiseen asumisyksikköön on nimetty vastuulääkäri, joka vastaa asukkaiden perusterveydenhuollon lääkäripalveluista. Kustannukset perustuvat asukasmääriin ja ovat eroteltavissa tarvittaessa jopa yksikkötasolle asti. Lääkäripalvelut sekä toimintamallit niiden järjestämisessä ovat yhtenäiset kaikissa Siun soten alueen yksiköissä alueesta riippumatta. Toimintamalli, vastuut ja myös johtamisen rakenteet on selkeästi kuvattu.

NHG:n toteuttaman vaikuttavuusselvityksen perusteella vastuulääkäripalvelussa mukana olevissa yksiköissä nähtiin vuonna 2023 laskua muun muassa päivystyskäyntien määrissä sekä hoitopäivien määrissä erityisesti erikoissairaanhoidossa (https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/hoidon-jatkuvuuden-parantaminen-tuottaa-saastoja). Terveys- ja hoitosuunnitelmien päivittämisen tilanne on yksi merkittävä mittari myöskin, sillä sitä hyödynnetään merkittävästi esimerkiksi päivtystyskäyntien yhteydessä. Vuosien 2022 ja 2023 terveys- ja hoitosuuunnitelmien tilanteesta oli vain tieto, että suurin osa niistä on päivittämättä eikä tänä aikana tietoa myöskään päivitetyistä/tehdyistä terveys- ja hoitosuunnitemista saatu toivotulla tavalla luotettavasti.  Vuoden 2024 alusta terveys- ja hoitosuunnitelmien seurantaan luotiin erillinen toimintamalli, jolla tietoa päivitetyistä terveys- ja hoitosuunnitelmista kerätään kuukausittain ja käytetään apuna myös palvelun vaikuttavuuden arvioimisessa. Palvelun laadun ja vaikuttavuuden arviointia on kehitetty pitkin matkaa. Terveys- ja hoitosuunnitelmien sekä päivystyskäyntien ja hoitopäivien määrän lisäksi vuosineljänneksittäin toteutettavissa ohjausryhmissä palvelua arvioidaan mm. toteutuneiden/toteutumattomien etä- ja lähikiertojen, lääkärivaihtuvuuden, palautteiden sekä mahdollisten palveluntuotannossa tapahtuneiden muutosten pohjalta.

Vastuulääkäripalveluun liittyen on toteutettu säänöllisiä asiakastyytyväisyyskyselyj asumisyksiköiden hoitohenkilöstölle. Kyselyjen mukaan yli 70% vastaajista oli kokenut vastuulääkäripalvelun toimineen hyvin yksikössään ja samoin yli 70%:n  mukaan vastuulääkäripalvelu oli lisännyt merkittävästi lääkärin tavoitettavuutta. Suurin osa koki myös yhteistyön sujuvaksi ja toimivaksi yksikön vastuulääkärin kanssa. Tyytymättömyyttä palveluun nousi palvelun alussa lähinnä niistä yksiköistä, joissa ei ollut vielä yhtä nimettyä vastuulääkäriä. Asiakastyytyväisyyskyselyistä tulee selkeästi ilmi se, että hyvän sekä luottamuksellisen yhteistyön sekä lääkäripalvelun toimivuuden merkittävänä tekijänä on lääkärisuhteen pysyvyys. Kehitettävinä asioina kyselyssä nousivat esiin mm. terveys- ja hoitosuunnitelmien päivittäminen lääkärien toimesta, asiakas- ja potilastietojärjestelmän sujuva käyttö sekä ajantasaiset kirjaukset. 

Vastuulääkäripalvelun pilotissa esiin nousseiden palautteiden ja haasteiden perusteella toimintaa on saatu kehitettyä ja prosesseja sujuvoitettua merkittävästi ennen vastuulääkäripalvelun laajentumista kaikkiin ikääntyneiden asumispalveluyksiköihin. Kirjallisen toimintamallin kuvauksen lisäksi prosesseja on kehitetty, luotu kirjallisia ohjeistuksia ja panostettu tiiviiseen yhteistyöhön niin palveluntuottajan, yhteistyötahojen kuin yksiköiden esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa. Käyttöönoton suunnittelussa ja käyttöönoton myötä on noussut esiin, että jo olemassa olevien prosessien kriittinen tarkastelu on ollut tarpeellista ja vaatinut kehittämistä. Jo olemassa olevien prosessien osalta huomio on kiinnittynyt esimerkiksi käyttöoikeuksiin, laskutusohjeistuksiin ja rekisterinkäyttöpäätöksiin.  Yhteyshenkilöiden tavoitettavuuteen ja ongelmatilanteiden nopeaan ratkaisuun on panostettu merkittävästi toiminnan laajentuessa. Kehittäminen jatkuu edelleen mahdollisten esiin nousevien haasteiden ja palautteiden perusteella.