Vastuulääkäripalvelu ikääntyneiden asumispalveluyksiköissä, Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Vastuulääkäripalvelulla vastataan ikääntyneiden palvelujen niukkoihin lääkäriresursseihin sekä asumisyksiköiden hoito- ja palveluvajeeseen. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa lääkäripalvelut oikea-aikaisesti.
Toimintamallin nimi
Vastuulääkäripalvelulla vastataan ikääntyneiden palvelujen niukkoihin lääkäriresursseihin sekä asumisyksiköiden hoito- ja palveluvajeeseen. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa lääkäripalvelut oikea-aikaisesti.
FCG:n vuonna 2022 tekemän nykytila-analyysin mukaan ikääntyneiden palvelujen suurin haaste oli terveysasemien lääkäripulasta johtuva liian pieni lääkäriresurssi. Ikääntyneiden asumispalveluiden asukkaat eivät saaneet riittävästi oikea-aikaisia lääkäripalveluja, mikä aiheutti haasteita esimerkiksi hoidon jatkuvuudessa ja suunnitelmallisuudessa. Lääkäriresurssin pula johti epätarkoituksemukaiseen päivystyksen ja ensihoidon käyttöön sekä vaikutti myös työntekijöiden työhyvinvointiin. Vastuulääkäripalvelulla pyrittiinkin vastaamaan ikääntyneiden palvelujen niukkoihin lääkäriresursseihin sekä asumisyksiköiden hoito- ja palveluvajeeseen. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa lääkäripalvelut oikea-aikaisesti.
Vastuulääkäripalvelun pilotointi aloitettiin marraskuussa 2022 yhteensä 21:ssä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen, Siun soten, ikääntyneiden asumispalveluyksikössä. Mukana oli sekä Siun soten omia yksiköitä että yksityisiä asumisyksiköitä, joista Siun sote ostaa palveluja. Vuoden 2023 aikana vastuulääkäripalvelua laajennettiin ja vuoden 2024 alusta lähtien vastuulääkäripalvelu on toiminut kaikissa ikääntyneiden asumispalveluyksiköissä Siun soten alueella.
Vastuulääkäripalvelu tuotetaan ostopalveluna. Vastuulääkäripalvelussa jokaiselle asumisyksikölle ja asukkaalle on nimetty vastuulääkäri eli omalääkäri, joka vastaa asiakkaiden perusterveydenhuollosta. Pysyvällä hoitosuhteella parannetaan hoidon yksilöllisyyttä, jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Vastuulääkäripalvelun avulla hoitohenkilökunta saa vaivattomasti yhteyttä nimettyyn vastuulääkäriin ennalta sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Erikoissairaanhoitoa vaativat terveydentilan muutokset ohjataan akuutissa tilanteessa päivystykseen ja ei-akuutissa tilanteessa vastuulääkärin lähetteellä eteenpäin. Vastuulääkäripalvelu sisältää säännöllisesti toteutuvat lähikierrot asumispalveluyksiköissä sekä viikottaiset etäkierrot puhelimitse. Lisäksi nimetyn vastuulääkärin on oltava akuuteissa asioissa hoitohenkilökunnan tavoitettavissa arkisin, virka-aikaan. Virka-ajan ulkopuolinen, päivystyksellinen lääkäripalvelu, toteutetaan Siun soten omana toimintana.
Lääkäripalveluja tuotettiin vuonna 2023 Siun soten asumispalveluyksiköihin sekä Siun soten omana toimintana että ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Vastuulääkäripalvelun pilotissa oli mukana noin 600 asumispalveluyksikön asukasta eri puolelta Siun sotea. Hyvien kokemusten ja avoterveydenhuollon lääkäriresurssin puutteen vuoksi vastuulääkäripalvelua laajennettiin vuoden 2023 aikana kattamaan yhteensä noin 800 asumisyksikön asukkaan lääkäripalvelut. Vuoden 2024 alusta alkaen vastuulääkäripalvelu otettiin käyttöön kaikissa Siun soten omissa ja yksityisissä ikääntyneiden asumisyksiköissä. Kaikkiaan vastuulääkäripalvelun piirissä on vuoden 2024 alusta noin 2500 asukasta.
Pohjois-Karjalan alueen asumispalveluiden piirissä on yhteensä noin 2500 asiakasta. THL:n vuoden 2020 arviointikertomuksen mukaan iäkkäiden 75-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli alueella 12 % (koko maan 9,9 %) ja käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan iäkkäiden osuus kasvaa 17,5 % vuoteen 2030 mennessä.
Siun sotessa on etsitty erilaisia ratkaisuja, joilla turvata ikääntyneiden asumispalvelujen lääkäripalvelut. Ostopalveluna tuotettavalla vastuulääkäripalvelulla turvataan lääkäripalvelut ikääntyneiden asumisyksiköissä. Samalla terveysasemien lääkäreiden työaikaa vapautuu enemmän vastaanottotyöhön, kun asumisyksiköiden lääkäripalvelut tuotetaan ostopalveluna.
Hyvinvointia ja kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja -hanke (HYKE) on ollut kehittämässä ja rahoittamassa vastuulääkäripalvelua ikääntyvien asumispalveluyksiköissä. Aiemmin ikääntyvien asumispalveluyksiköihin on tuotettu lääkäripalvelut Siun soten vastaanottopalveluista. Uuden toimintamallin myötä vastuulääkäripalvelu tuotetaan ulkopuolisen palveluntuottajan tuottamana. Pysyvällä hoitosuhteella parannetaan hoidon yksilöllisyyttä, suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Yhtä lailla vastuulääkäripalvelun avulla pyritään vähentämään epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä, vuodeosastojaksoja sekä helpottamaan avoterveydenhuollon ruuhkaa.
Vastuulääkäripalvelun kohderyhmänä ovat asumispalveluyksiköiden asiakkaat.
FCG on tehnyt hanketyönä (syksy 2022) selvityksen Siun soten kotihoidon ja hoivapalveluiden lääkäripalveluiden nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Selvityksen perusteella asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Lääkäripalveluihin on olemassa hyvä ohjeistus ja prosessikuvaus, mutta haasteena on lääkäripalveluiden vähyys. Vaikka lääkäriresurssi vaihtelee alueittain paljon, on se suurimmaksi osaksi riittämätöntä. Lääkäripalveluiden tilanne vaikuttaa negatiivisesti myös hoitohenkilökunnan ajankäyttöön ja työn sisältöön. Tehdyn nykytila-analyysin perusteella FCG suositteli ikäihmisten kotiin annettavien lääkäripalveluiden tuottamista yksityisen toimijan kanssa, jolloin Siun soten omia lääkäriresursseja voitaisiin käyttää avopuolen palveluihin.
TulSote-hankkeen osatavoitteena on ikäihmisten palveluiden palvelurakenteen selkiyttäminen. Siihen liittyen on tehty ikäalueen asumispalvelujen nykytilan kartoitus (2022). Nykytilan analyysissä tuli esiin muun muassa tarve ammattirakenteen monipuolisuuden lisäämiselle sekä eri ammattiryhmien väliselle yhteistyölle. Myös palveluprosessin kuvaamiselle ja lääkäripalveluita tuottavien yksiköiden roolien selkeyttämiselle koettiin tarvetta. Haasteina lääkärityöhön liittyen nousi esiin huono lääkäritilanne sekä lääkäreiden vaihtuvuus ja saatavuuden haasteet. Lääkäripalveluihin toivottiin vakiintunutta käytäntöä sekä selkeää konsultointiohjetta lääkärikonsultointeihin.
Vastuulääkäripalvelusta saatiin vuosien 2022-2023 aikana paljon hyviä kokemuksia. Toimintamallia kehitettiin esille nousseiden haasteiden ja saatujen palautteiden perusteella. Vuonna 2024 järjestetyn uuden kilpailutuksen myötä sopimusehtoja ja sopimuksen sisältöä tarkennettiin esiin nousseiden asioiden ja kokemuksen perusteella.
Asumispalveluyksiköiden arjessa toimivat ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa toimintamallin juurruttamisessa osaksi arjen toimintaa. Pilotin antamien kokemusten perusteella vastuulääkäripalvelusta laadittiin loppuvuonna 2023 kirjallinen toimintamallin kuvaus, missä kuvataan toimintamallin sisältöä sekä eri ammattilaisten vastuut ja roolit. Toimintamallin kuvaamisella toimintaa on saatu yhtenäistettyä koko hyvinvointialueella. Aiemmin toimintamallit eri kunnissa ja alueilla olivat hyvin erilaisia lääkäripalvelujen osalta eikä niitä oltu kuvattu minnekään. Toimintamallin kuvaus toimii niin perehdytyksen apuna kuin ammattilaisen tukena arjessa. Toimintamallin kuvauksella varmistetaan sovittujen käytäntöjen toteutuminen ja toiminnan sujuvuus myös hankekauden jälkeen. Toimintaa on tärkeää kehittää edelleen palvelusta saatavien kokemusten ja palautteiden perusteella. Hanketuen loppuessa oleellista on nimetä toimialueelta yhteyshenkilö toimintamalliin liittyvien käytänteiden yhteyshenkilöksi.
Hankesuunnitelmasta poiketen vastuulääkärimallin kokeilu aloitettiin jo ensimmäisen hankekauden loppupuolella. Kokeilusta saatujen hyvien kokemusten ja Siun soten tiukentuneen lääkäriresurssitilanteen vuoksi vastuulääkäripalvelua laajennettiin suunniteltua nopeammalla aikataululla ikääntyneiden asumispalveluissa. Toiminnasta kerätään säännöllisesti palautetta ja toimintaa arvioidaan sekä palveluntuottajan että Siun soten toimesta eri mittareiden avulla. Tilaajan toimesta palvelun seurantaan ja mahdollisiin ongelmiin reagoimiseen on perustettu omat viikoittaiset tilannekatsaukset. Myös ohjausryhmän säännöllisissä palavereissa arvioidaan vastuulääkärimallin toimivuutta säännöllisesti.
FCG:n vuonna 2022 tekemässä nykytila-analyysissä lääkäripalvelujen järjestämisessä asumispalveluyksikössä nousi esiin haasteita kehittämistä vaativia asioita. Analyysin mukaan ongelmakohdat liittyivät tuolloin pääsääntöisesti puutteelliseen lääkäriresurssiinn, lääkäripalveluiden epäselviin kustannuksiin, lääkäripalvelujen siiloutuneisuuteen ja saatavuuden eroihin eri alueiden ja yksiköiden välillä, monimutkaiseen johtamisjärjestelmään sekä mm. selkeän toimintamallin puuttumiseen. Vastuulääkäripalvelun laajennuttua kaikkiin Siun soten alueen ikääntyneiden asumispalveluyksiköihin, on myös näihin vuonna 2022 esiin nousseisiin haasteisiin pystytty vastaamaan. Vastuulääkäripalvelun myötä jokaiseen asumisyksikköön on nimetty vastuulääkäri, joka vastaa asukkaiden perusterveydenhuollon lääkäripalveluista. Kustannukset perustuvat asukasmääriin ja ovat eroteltavissa tarvittaessa jopa yksikkötasolle asti. Lääkäripalvelut sekä toimintamallit niiden järjestämisessä ovat yhtenäiset kaikissa Siun soten alueen yksiköissä alueesta riippumatta. Toimintamalli, vastuut ja myös johtamisen rakenteet on selkeästi kuvattu.
NHG:n toteuttaman vaikuttavuusselvityksen perusteella vastuulääkäripalvelussa mukana olevissa yksiköissä nähtiin vuonna 2023 laskua muun muassa päivystyskäyntien määrissä sekä hoitopäivien määrissä erityisesti erikoissairaanhoidossa (https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/hoidon-jatkuvuuden-parantaminen-tuottaa-saastoja). Terveys- ja hoitosuunnitelmien päivittämisen tilanne on yksi merkittävä mittari myöskin, sillä sitä hyödynnetään merkittävästi esimerkiksi päivtystyskäyntien yhteydessä. Vuosien 2022 ja 2023 terveys- ja hoitosuuunnitelmien tilanteesta oli vain tieto, että suurin osa niistä on päivittämättä eikä tänä aikana tietoa myöskään päivitetyistä/tehdyistä terveys- ja hoitosuunnitemista saatu toivotulla tavalla luotettavasti. Vuoden 2024 alusta terveys- ja hoitosuunnitelmien seurantaan luotiin erillinen toimintamalli, jolla tietoa päivitetyistä terveys- ja hoitosuunnitelmista kerätään kuukausittain ja käytetään apuna myös palvelun vaikuttavuuden arvioimisessa. Palvelun laadun ja vaikuttavuuden arviointia on kehitetty pitkin matkaa. Terveys- ja hoitosuunnitelmien sekä päivystyskäyntien ja hoitopäivien määrän lisäksi vuosineljänneksittäin toteutettavissa ohjausryhmissä palvelua arvioidaan mm. toteutuneiden/toteutumattomien etä- ja lähikiertojen, lääkärivaihtuvuuden, palautteiden sekä mahdollisten palveluntuotannossa tapahtuneiden muutosten pohjalta.
Vastuulääkäripalveluun liittyen on toteutettu säänöllisiä asiakastyytyväisyyskyselyj asumisyksiköiden hoitohenkilöstölle. Kyselyjen mukaan yli 70% vastaajista oli kokenut vastuulääkäripalvelun toimineen hyvin yksikössään ja samoin yli 70%:n mukaan vastuulääkäripalvelu oli lisännyt merkittävästi lääkärin tavoitettavuutta. Suurin osa koki myös yhteistyön sujuvaksi ja toimivaksi yksikön vastuulääkärin kanssa. Tyytymättömyyttä palveluun nousi palvelun alussa lähinnä niistä yksiköistä, joissa ei ollut vielä yhtä nimettyä vastuulääkäriä. Asiakastyytyväisyyskyselyistä tulee selkeästi ilmi se, että hyvän sekä luottamuksellisen yhteistyön sekä lääkäripalvelun toimivuuden merkittävänä tekijänä on lääkärisuhteen pysyvyys. Kehitettävinä asioina kyselyssä nousivat esiin mm. terveys- ja hoitosuunnitelmien päivittäminen lääkärien toimesta, asiakas- ja potilastietojärjestelmän sujuva käyttö sekä ajantasaiset kirjaukset.
Vastuulääkäripalvelun pilotissa esiin nousseiden palautteiden ja haasteiden perusteella toimintaa on saatu kehitettyä ja prosesseja sujuvoitettua merkittävästi ennen vastuulääkäripalvelun laajentumista kaikkiin ikääntyneiden asumispalveluyksiköihin. Kirjallisen toimintamallin kuvauksen lisäksi prosesseja on kehitetty, luotu kirjallisia ohjeistuksia ja panostettu tiiviiseen yhteistyöhön niin palveluntuottajan, yhteistyötahojen kuin yksiköiden esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa. Käyttöönoton suunnittelussa ja käyttöönoton myötä on noussut esiin, että jo olemassa olevien prosessien kriittinen tarkastelu on ollut tarpeellista ja vaatinut kehittämistä. Jo olemassa olevien prosessien osalta huomio on kiinnittynyt esimerkiksi käyttöoikeuksiin, laskutusohjeistuksiin ja rekisterinkäyttöpäätöksiin. Yhteyshenkilöiden tavoitettavuuteen ja ongelmatilanteiden nopeaan ratkaisuun on panostettu merkittävästi toiminnan laajentuessa. Kehittäminen jatkuu edelleen mahdollisten esiin nousevien haasteiden ja palautteiden perusteella.