Vertaistiimirakenne menetelmäkoulutuksen jälkeiseksi tueksi ammattilaisille
Vertaistiimit toimivat menetelmäkoulutettujen ammattilaisten koulutusajan jälkeisenä tukena, jotta menetelmän käyttö juurtuisi osaksi omaa työtä. Vertaistiimit mahdollistavat vertaistuen sekä alueellisen tiedon saamisen menetelmään liittyen.
Toimintamallin nimi
Vertaistiimit toimivat menetelmäkoulutettujen ammattilaisten koulutusajan jälkeisenä tukena, jotta menetelmän käyttö juurtuisi osaksi omaa työtä. Vertaistiimit mahdollistavat vertaistuen sekä alueellisen tiedon saamisen menetelmään liittyen.
Vertaistiimirakennetta pilotoitiin kahdessa näyttöön perustuvassa menetelmässä, joissa on molemmissa vuoden pituinen koulutus sisältäen tiiviin menetelmäohjauksen koulutusvuoden aikana (IPC ja Cool kids). Interventiokoordinaattorin vetämä vertaistiimien pilotti toteutettiin keväällä 2023.
Vertaistiimit toteutettiin pienryhmämuotoisina Teams-välitteisenä etäryhminä. Menetelmäkohtaisia ryhmätapaamisia oli kaksi kahden tunnin mittaista tapaamista. Aikataulu suunniteltiin koulutetuille suunnatun ennakkokyselyn perusteella. Osallistujien ei tarvinnut valmistautua tapaamisiin etukäteen. Tapaamisilla käytiin läpi jokaisen omaa tilannetta (onko käyttänyt menetelmää tai onko asiakkaita menetelmän mukaisessa ohjauksessa tai hoidossa juuri tällä hetkellä), menetelmän käyttöä edistäviä ja jarruttavia tekijöitä sekä kysyttiin ammattilaisten tarpeita menetelmän käyttöön liittyen. Esiin nousseita ammattilaisten toiveita on myös toteutettu: kehitettiin alueelliset kirjaamisfraasit sekä yhteydenpidon periaatteet koulutettujen yhteisön ja esihenkilöiden välillä.
Lisäksi tapaamisissa voitiin harjoitella menetelmän käyttöä ja siihen liittyviä taitoja rooliharjoitusten kautta niin, että parista toinen on asiakkaan ja toinen ammattilaisen roolissa. Osallistujat toivoivat jatkotapaamisiin myös case-pohjaista työskentelyä, jossa ammattilainen voisi tuoda vertaistiimiin haluamansa asiakastapauksen saadakseen yhteistä pohdintaa ja tukea menetelmän käytön mukaiseen asiakastyöhön.
Tapaamisissa annettiin myös tietoa alueen yhteisistä asioista: menetelmään koulutettujen lukumäärä alueella, mahdolliset tulevat koulutusaallot, alueellinen menetelmäohjaajatilanne, miten menetelmien käyttöä alueella seurataan ja mahdolliset kansalliset uutiset menetelmään liittyen.
Viestinnän tueksi koulutettujen yhteisölle perustettiin hyvinvointialueen Teams-ympäristöön suljetut menetelmäkohtaiset kanavat.
Vertaistiimit saivat hyvää palautetta. Vertaistuki ja tuki menetelmän käyttöön koettiin tärkeänä. Haasteena oli matala osallistumisprosentti. Syksyllä 2023 vertaistiimit jatkuvat osittain interventiokoordinaattorin ja osittain koulutettujen yhteisöstä nousevien ammattilaisten voimin. Tällä pyritään siirtämään ohjaajuutta ja omistajuutta vertaistiimeistä koulutettujen yhteisölle itselleen.
Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien ja interventioiden käyttöä pyritään vahvistamaan Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Viime vuosina erityisesti alaikäisten osalta on panostettu interpersonaalisen ohjannan (IPC) ja ahdistuksen hoito-ohjelma Cool kidsin kouluttamiseen ja juurruttamiseen osana alaikäisten palveluita.
Kohderyhmänä ovat näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien (IPC ja Cool kids) koulutuksesta valmistuneet ammattilaiset.
Vertaistiimien rakenne suunniteltiin marraskuussa 2022 koulutetuille ammattilaisille tehdyn kyselyn pohjalta. Jokaisesta tapaamisesta on kerätty palautetta, jota on käytetty toiminnan kehittämisessä.
Vertaistiimit vaativat koordinoivan tahon ja ammattilaisen, jolla on mahdollisuus suunnitella ja vetää ryhmiä sekä edistää tapaamisten välillä menetelmäkoulutettujen ammattilaisten esiin nousseisiin tarpeisiin vastaamista.
Yhteisen tiedottamiskanavan rakentaminen johonkin hyvinvointialueen sähköiseen järjestelmään edesauttaa vertaistiimien ja koulutettujen yhteisön toimintaa ja tiedonkulkua.
Jos vertaistiimejä vetää alueen koulutettu ammattilainen eikä erillinen koordinoivaa työtehtävää tekevä kehittäjä, tulee ammattilaisen työaikaa varata vertaistiimien vetämisen lisäksi suunnitteluun ja tapaamisten väliseen työskentelyyn koulutettujen yhteisön esiin nostamien asioiden edistämiseksi.
Vertaistiimirakenne ja sen ympärille rakennettu yhteinen tiedotus mahdollisti alueen koulutettujen ammattilaisten tapaamisen, toisiinsa tutustumisen ja vertaistuen. Tapaamiset sitouttivat ammattilaista menetelmän käyttöön, pitivät menetelmää positiivisella tavalla mielessä ja antoivat käytännön vinkkejä menetelmän käyttöön. Yhteinen vertaispohdinta vahvisti koulutettujen ammattilaisten alueellista yhteisöä ja mahdollisti myös laajemman keskustelun menetelmän merkityksestä osana alueen palveluita. Näin henkilöstö pääsi osaksi tätä pohdintaa. Toisen menetelmän kohdalla vertaistiimien keskustelujen pohjalta järjestettiin myös erillinen tapaaminen koulutettujen yhteisön ja esihenkilöiden välillä.
Vertaistiimien tapaamisista kerättiin palautetta. Palautteen perusteella toisessa menetelmässä 100 % ja toisessa 85 % osallistujista koki tapaamisten olleen erittäin tai melko hyödyllisiä. Hyötyä koettiin saadusta vertaistuesta, yhteisistä keskusteluista, kuulluksi tulemisen kokemuksesta sekä alueellisen tiedon saamisesta. Jatkoon toivottiin tapaamisia kasvokkain ja tilaa jakaa asiakaskokemuksia.
Vertaistiimeihin osallistui molemmissa menetelmissä noin neljännes alueen koulutetuista. Syksyn vertaistiimejä varten asiasta tiedotettiin esihenkilöitä laajemmin, ja pyrittiin myös vertaistiimien palautteiden ja hyötyjen avaamisen kautta saamaan esihenkilöitä tukemaan henkilöstöä vahvemmin osallistumaan vertaistiimeihin. Vertaistiimit ovat kustannustehokas tapa tukea alueelle koulutettua osaamista.
Kansikuva
